Sihteerit kunniaan

Eikö täältä löydy yhtään itseään arvostavaa sihteeriä?

Hei,

olen sihteerinä valtiolla, en halua täällä tarkemmin kertoa missä, mutta työni on erittäin vastuullista (en ole siis kenenkään kahvinkeittäjä-assistentti). Minulla on työpari, jonka kanssa teen töitä, mutta minulla on omat vastuualueeni, josta (huomattavasti kokeammin koulutettu) työparini ei tiedä mitään. Siksi meitä kutsutaan työpareiksi, kun toista ei voi siis "käskyttää" tekemään asioita joista toinen ei tiedä paljon mitään. Työni puolesta en matkustele.

Olen koulutukseltani ylioppila ja merkonomi. Olen 22-vuotias ja olen ollut nykyisessä työpaikassani 2 vuotta. Palkka ei ole korkea, valtion taulukoista kun tulee. On tällä hetkellä hieman yli 2200/kk.

Olen sihteeri ja arvostan itseäni :)

On se sun ikäisellesi ja sun työkokemuksellasi korkea palkka...

Olen osastonsihteeri isossa yliopistosairaalassa. Olen ammatiltani asiakaspalveluun ja tietohallintoon erikoistunut lähihoitaja. Työ on TODELLA kiireistä, hektistä ja vaatii kyllä jos jonkinmoista osaamista. Kyse ei todellakaan ole mistään kahvin keitosta tai pelkästä puhelimeen vastaamisesta (tosin joudun myös olemaan kaiken muun ohessa miltei koko ajan puhelimessa). Hoidan potilasasioita (tilaan lääkärin määräämiä tutkimuksia, laitan potilaspapereita, hoidan lähetteitä, hoidan jotain laskutuksia, kirjoitan joskus kiireisiä saneluita, neuvon potilaita ja heidän omaisia esimerkiksi kuolemaan liittyvissä järjestelyissä ja käytännöissä ja paljon paljon muuta). Yleensä kaikki olettaa, että sihteeri tietää kaikesta kaiken :D

Palkkani on jotain vähän päälle 2100 € / kk lisät.

Pidän työstäni ja teen tätä kyllä mielummin kuin lähihoitajan töitä. Enkä ole KOSKAAN törmännyt siihen, että minua ei arvostettaisi tai minua katsottaisiin jotenkin nenänvartta pitkin. Tulen erittäin hyvin toimeen niin lääkäreiden kuin hoitajienkin kanssa. Välillä jopa lääkärit kauhistelevat osastonsihteereiden työn määrää! Silloin, kun pöytä pursuaa papereista, kaikki sihteerit ovat puhelimessa, luukulla on jono ihmisiä, hoitajat ja lääkärit tarvitsevat jotakin neuvoa/apua, huhhuh... Välillä on pää niin pyörällä töiden jälkeen!

Niin siis itsekin olen tyytyväinen tuohon palkkaani :) Joskus myöhemmin haluaisin kuitenkin ansaita hieman enemmän, tällä hetkellä ei mitään valittamista.

Olen töissä pääkaupunkiseudulla pienessä yksityisessä yrityksessä. Työkokemusta on noin 20 vuotta eli olen siis suunnilleen työurani puolivälissä. Olen ollut yksityisellä sektorilla koko työurani ajan.

Työtehtävät:
- puhelimeen vastaaminen
- tilaustenkäsittely, laskutus yms.
- sähköpostin lukeminen
- kahvinkeitot ja tarjoilut
- toimistotarvikkeiden hankkiminen
- kaikkien poissaolevien työntekijöiden sijaistaminen
- pienet käännöstyöt
- huolintaan ja tavaraliikenteeseen liittyvät asiat, myös sopimusasiat
- vakuutusasiat
- työterveyshuoltoasiat
- ATK-tukihommat
- reklamaatioiden hoitaminen
- sopimusten kilpailuttaminen
- ylipäätään kaikki mahdolliset työt, joita ei ole erikseen nimetty jollekulle muulle

Aika paljon siis hommaa ja niistäkin iso osa olisi toimistopäällikkötason hommaa, mutta tosi paljon on ihan rutiiniakin.

Työssäni hyvää:
- monipuolisuus
- itsenäisyys
- työmäärä sesongin ulkopuolella hiljaista
- ei kellokorttia, joten pystyy hoitamaan omiakin hommia tarvittaessa esim. lähtemään hammaslääkäriin ennen työpäivän päättymistä
- arvostus ja kivat työkaverit sekä pomot
- kohtuullinen palkka (yli 3000 e/kk)
- työsuhdepuhelin ja hyvä työterveyshuolto

Työssäni ikävää:
- palkka työmäärään nähden huono
- sesonkiaikana lähes joka päivä ylitöitä
- ei koulutusta
- ei ketään kollegaa tai muuta, jonka kanssa läpikäydä asioita
- ei oikeastaan edes sijaista, joten lomat aina pikkupätkinä
- jos olen poissa sairaana, minun hommia ei tuurata
- tässä työpaikassa ei ole mahdollisuutta vaihtaa osastoa tai yletä
- työkavereiden sijaistaminen erittäin haastavaa, kun ei ole alan koulutusta (joudun siis hoitamaan muiden hommia, vaikka olen "vain" toimistosihteeri)

Kaikenkaikkiaan siis työtä ja työpaikkaa kohtaan aika ristiriitaiset fiilikset. Ymmärrän kyllä, että toimistotyöpaikkoja on vähän tarjolla. Toistaiseksi positiivisia asioita on kuitenkin enemmän kuin negatiivisia. En myöskään usko, että pääsisin samaan palkkaan monessa muussa paikassa, vaan ainakin julkisella sektorilla joutuisin varmasti tinkimään 600-700 e/kk bruttopalkasta.

Tällä sihteerillä vuosien ammattitaito karttunut pienehkössä firmassa, arvostus ja kunnioitus olematonta. Vapaita miten sattuu, töitä enempi kuin pitäisikään, koska vuoden lakisääteiset ylityöt paukkuu jo kesällä. Ja nettopalkka alle 1100€/kk. Oikein ilo tehdä töitä rehelliselle suomalaiselle yritykselle. Jokohan kohta peritään sisäänpääsymaksu, kun töihin menen?

Olen koulutukseltani taloushallinnon tradenomi ja työskentelen sihteerinä. Työkokemus n. 8 vuotta, määräaikainen edelleen.

Tradenomeja ja sihteereitä ei mielestäni arvosteta. Palkka 2400 euroa /kk, mutta kunnalla/valtiolla palkkaus 1800-2100 e /kk, tosin sieltä on helpompi saada vakituinen paikka. Tässä yrityksessä sihteerit ei matkustele, mutta eivät myöskään keitä kahvia. Kahvin keittää siistijä. Työn hyvät puolet stressivapaa ja kevyt työ.

Näin meillä:
Koulutus: yo-merkonomi v:lta -86
Toimenkuva: kansainvälisessä yrityksessä erilaiset hallintoon liittyvät asiat omalla osastollani kuten ostot, matkavaraukset, HR-asiat, laskujen hyväksymiset ja muita taloushallinnon töitä, erilaisten ohjelmien pääkäyttäjänä toimiminen (esim. SAP), erilaisten tilaisuuksien järjestäminen ym.
Työmäärä valtava, pääkieli englanti, palkka kohtuullinen (3.300,- kännykkä bonukset). Pidempi työmatka noin kerran vuodessa lähinnä Eurooppaan, kesto max. viikon. Olen tyytyväinen haasteelliseen toimenkuvaani ja työympäristööni, huonoa on ajoittain liiallinen työmäärä. Koen olevani arvostettu, ei mitään epäilystä! Työkokemusta alalta vajaa 30 vuotta.

Insinöörit ovat pahimpia. Aivan kuin sihteerin palkka olisi heiltä pois.
Insinöörit kun eivät tajua että sihteerit kun ovat luonteeltaan tarkkoja ja huolellisia, heillä on ollut hyvä todistus koulussa (esim. AMK ja lukio) ja täydet mahdollisuudet opiskella insinööriksi, kiinnostuksen kohteet vaan ovat erilaisia.

Siis mitä pahaa ne insinöörit teille tekee?