http://www.hs.fi/kotimaa/a1373861348044?jako=1347b5f08d5c78618c0a2974d22e0afa&ref=og-url
Mitä tässä nyt pitäisi ajatella?
Itsellä AMK tutkinto takana joka ei palvelekaan työelämässä niin kuin ajattelin. Hakea pitäisi yliopistoon, mutta jos en ensi keväänä pääse sisälle (2014), en voi hakea yhteishaussa enää ollenkaan. Ainoa mahdollisuus päästä korkeakouluun on tämän jälkeen erillishaku tai muu siirtymismahdollisuus.
Nyt ottaa päähän ja pahasti. Miksei kouluihin oteta niitä parhaita hakijoita pääsykokeiden mukaan, vaan tehdään kiintiöitä ensikertalaisille? Kiintiö voisi sinänsä olla ok, mutta se, että otetaan ainoastaan ensikertalaisia sisään tuntuu uskomattomalta.
Nykypäivänä monet joutuvat kouluttamaan itseään uudestaan ja hankkimaan uusia tutkintoja. Miten se tästä eteenpäin onnistuu?
Korkeakoulujen haku-uudistus
19
1080
Vastaukset
- austerism1
Eikö maisteriohjelmiin oli kuitenkin oma hakunsa?
Sinänsä olen samaa mieltä kanssasi. Järjestelmä kaipaisi remonttia siinä suhteessa, että ihmisten pitäisi olla entistä helpompi ja joustavampi lajentaa osaamistaan. On esimerkiksi hyvin vanhakantaista ajatella, että urapolut olisivat jotenkin yhtä vakaita ja suoraviivaisia kuin ennen. Järjestelmä on jossain määrin liian kankea suhteessa työelämän muutoksiin. HIeman sama ongelma pätee myös erotteluun palkkatyön ja yrittäjyyden kohdalla. Tällainen tiukka erottelu pitäisi saada purettua (lainsäädännössä, viranomaisten ajattelussa, suomalaisessa työkulttuurissa).
Lisäksi on älytöntä, että työttömille järjestetään ties minkä konsulttifirmojen pitämiä koulutuksia sen sijaan, että työttömät voisivat kouluttautua alueen lähikorkeakouluissa esim. erilaisissa muuntokoulutuksissa tai suorittamalla osia jostain tutkinnosta (tämä koskee tietysti siis korkeakoulutettuja/akateemisia työttämiä). - Kiintiöt pois
"Nyt ottaa päähän ja pahasti. Miksei kouluihin oteta niitä parhaita hakijoita pääsykokeiden mukaan, vaan tehdään kiintiöitä ensikertalaisille?"
Lisäksi ongelmana ovat valtavat ruotsinkielisten kielikiintiöt Suomen yliopistoissa. Suurimmat kielikiintiöt ovat jopa yli 50% esim. Vaasan oikeustieteellisessä.- Yksi esimerkki
Hyvä malliesimerkki ruotsinkielisten yli 50 %:in kiintiöistä sekä eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
1) Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
2) Kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Suora lainaus Vaasan oikeustieteellisen opinto-oppaasta:
”Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”
*-*-*
Kaiken tämän lisäksi ruotsinkieliset voivat hakea ILMAN vaikeaa KIELIKOETTA kaikkiin Suomen ja RUOTSIN lakitieteellisiin fakulteetteihin.
- simpöl
uusille hakijoille on kiintiöt jotta ehkäistäisiin nuorten syrjäytymistä ja saataisiin ne äkkiä opiskelujen ja sitten töiden pariin maksamaan veroja. hän jolla ammatti jo on, joutaa odottaa. tämä siis kataisen, ei minun logiikkani
- azulina1
Itseäkin huolestuttaa tämä aivan hirveästi. Miten edes ensi vuonna AMK:n tutkinnon omaava voi edes yrittää kilpailla vastavalmistuneiden teinien kanssa, joilla on etulyöntiasema? Reilua? Jopa perustuslaki on tätä vastaan.
Miten tämä voi edesauttaa työttömyyttä, kun väärän polun valinnut jää työttömäksi eikä uudelleen opiskelemaan pyrkiminen olekaan enää niin mutkatonta. Mielestäni on myös epäreilua, ettei tarkemmin ole selitetty, miten käytännössä valmistunut hakee jatkossa korkeakoulupaikkaa, ja mitkä mahdollisuudet hänellä on ylipäänsä päästä sisälle verrattuna vastavalmistuneihin.
Mihin katosi elinikäinen oppiminen?
Onko tämä reilua edes vastavalmistuneita kohtaan? Heille asetetaan kauheat paineet, kun 19-vuotiaana pitäisi jo tietää mitä haluaa tehdä koko lopun elämäänsä.- what if
Niinpä. Tässä kohtaa sen lukiosta valmistuneen 19-vuotiaan kannattaakin ilman muuta pitää muutama välivuosi ja tehdä töitä sekä esim. matkustella. Kannattaa ilman muuta miettiä jatkoa muutama vuosi, sillä juuri lukiosta tulleena voi muuten hyvinkin päätyä väärälle alalle hetken mielijohteesta.
Ihmiset tietysti kypsyvät eri tahtiin, mutta itse ainakin valitsin väärin lukion jälkeen. Asia ei kuitenkaan ollut mikään ongelma kun pääsin myöhemmin, 23-vuotiaana opiskelemaan alaa joka sopii minulle paremmin.
- sanopa muuta
Eiköhän tuokin uudistus tule menemään metsään niin että rytisee. Kohta meillä on hirvittävä joukko nuoria jumissa väärällä alalla ja opintojen keskeytykset nousevat vaikka kuinka paljon.
Mutta jos tuo on se mitä päättäjät haluavat, niin siitäpä sitten vain.
Kyllähän ne päättäjät haluavat työuria pidentää molemmista päistä, koska rahaa on syydetty miljardikaupalla ulkomaille. Mahdammekohan me nykypäivän nuoret päästä koskaan edes eläkkeelle? - mitä?
Itseä ihmetyttää myös Hesarin uutisointi. Uutisessa puhutaan jo uudistuksen 2. vaiheesta, joka tulisi voimaan vuonna 2015. Tällöin vain ensikertalaisia koskisi yhteishaku eivätkä oppilaitokset saisi päättää itse kiintiönsä kokoa.
Kuitenkaan OKM:n sivuilla tästä toisesta vaiheesta ei ole sanallakaan sanottu mitään, vai enkö vain löydä? Olenkohan sittenkin pelästynyt turhaan?
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/opiskelijavalinnat/
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/opiskelijavalinnat/liitteet/FAQ_uudistuvat_opiskelijavalinnat_kesxkuu2013.pdf - Mutta kun...
Käy niinkuin minulle, että pääsykokeet oli liian helpot, lähes kaikki otettiin sisään ja sitten ei menestykään opinnoissa kun on liian vaikeaa. Vuodet kuluvat eikä pisteitä tule, tutkinnot jäävät haaveeksi. Minnekään muualle ei ole realistista päästä, koska olen tyhmä idiootti. Nyt en sitten enää voi edes päästä minnekkään kun olen jo kerran opiskellut korkeakoulussa. Vaikka siis mitään tutkintoa ei olekaan. Eiköhän tällaset tyypit syrjäydy pahemmin...
- jepe!
Eikös se ole niin, että jos keskeytät korkeakoulututkintosi etkä valmistu, niin silloin voit hakea yhteishaussa ensikertalaisten kanssa? Näin olen ymmärtänyt.
- poiuyftdf
jepe! kirjoitti:
Eikös se ole niin, että jos keskeytät korkeakoulututkintosi etkä valmistu, niin silloin voit hakea yhteishaussa ensikertalaisten kanssa? Näin olen ymmärtänyt.
Minun käsittääkseni ensi kevään jälkeen ei auta enää keskeyttäminenkään:
"Ketkä katsotaan ensikertalaisiksi hakijoiksi syksyn 2014 haussa?
Ensikertalaisia ovat ne hakijat, jotka ovat vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan koulutuksesta, joka on alkanut keväällä 2014 tai sitä ennen, mikäli he eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa. Vasta keväällä 2014 järjestetyssä yhteishaussa syksyllä 2014 alkavasta koulutuksesta vastaanotettu paikka vaikuttaa seuraavissa yhteisvalinnoissa siten, että hakija hakee
ei-ensikertalaisten kiintiössä. Esimerkiksi syksyn 2013 yhteishaussa paikan saanut ja vastaanottanut katsotaan ensikertalaiseksi syksyn 2014 yhteishaussa. Jos hakija on suorittanut tutkinnon Suomen korkeakoulujärjestelmässä, hän ei ole ensikertalainen, riippumatta siitä, koska tutkinto on suoritettu. "
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/opiskelijavalinnat/liitteet/FAQ_uudistuvat_opiskelijavalinnat_kesxkuu2013.pdf
- +++
Kaiken takana on kai se, että opiskelusta halutaan maksullista. Toisin sanoen vanhojen hakijoiden pitänee opiskella ensin avoimessa rahalla, jotta sitten pääsevät jossain yhteishaun oheen muodostettavassa erillishaussa sisään. Suosituilla aloilla tähän tulee varmaan päälle vielä pääsykoe tai muu karsinta, koska ei esimerkiksi lääkäreitä tulla jatkossakaan kouluttamaan isoja määriä.
- Pyrkijä
Tieto tuosta uudistuksesta lisäsi ainakin omaa motivaatiota tänä keväänä ja pääsinkin haluamaani opinahjoon. Apinan raivolla vaan yrittämään ensi vuonna ennen uudistuksen voimaan tuloa, jos kuulutte sorsittavien ryhmään!
- pois
Voihan sitä tietenkin hakea ulkomaille opiskelemaan. Siellä ei Kiuru ole vaikuttamassa.
- öljtofdaöf
Jos näette tämän uudistuksen huonona asiana, voitte tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Kantelu ei maksa mitään ja sen voi tehdä sähköpostitse. Ei ole väliä kummalle kantelun tekee. Niin ja muuten, päättäkää itse, haluatteko kantelun tehdä.
Tässä linkit
Eduskunnan oikeusasiamiehelle
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/index.htx
Valtioneuvoston oikeuskanslerille
http://www.okv.fi/fi/kantelu/ - Kokoomulainen
No tulevaisuudessa ehkä voisi tulla myös sellainen mahdollisuus että hakea saa koulutusta vaihtaakseenkin mutta sitten pitää maksaa lukukausimaksuja esim. 10000€/lv. Se olisi todella fantistista, loppuu se elämäntapaopiskelu ja humanistien haahuilu.
- parempaan suuntaan
Tämä on loistava uudistus. Ihmiset hakeutuisivat opiskelemaan juuri sitä alaa, mikä oikeasti kiinnostaa eivätkä he, jotka ovat vain tulleet opiskelemaan vain jotain alaa-ihan sama mitä, ei vois vähempää kiinnostaa-asenteella, eivät veisi opiskelupaikkoja heiltä pois, joidenka suoranainen kutsumusala tämä olisi. Tämän vuoksi myös opiskelijoiden pitäisi todella miettiä mihin hakee opiskelemaan eikä vain mennä kokeilemaan pääsykokeisiin. Myös monen turhan tutkinnon suorittaminen maksaa yhteiskunnalle todella paljon, varsinkin jos tutkinnot ovat sellaiselta alalta, johon ei ole koskaan oikeasti halunnut työllistyä ja mikä alana ei kiinnosta tipan tippaa.
Huvittuneena seurasin viime kesän pääsykokeissa läpi päässeiden haastatteluja mediassa. Moni tuntui pääsevän opiskelemaan alaa, mistä itsellä ei ole hajuakaan eikä välttämättä koskaan aikomustakaan työllistyä. Tuskin edes tietävät, mihin aloille voisi ko. tutkinnolla edes työllistyä. - ilmantukia
Loistavaa! Ennen lääkikseen pääsemistä luonnontieteitä opiskellessa ihmettelin millaista rupusakkia ja haahuilijaa on yliopistot pullollaan. Tenttiarvosanatkin saattoi olla ykkösiä. Pystyisin itse näin aikuisena 23-vuotiaana maksamaan ne lukukausimaksutkin. Lääkärinvanhempanikin olivat opiskelleet ilman tukia.
- Roso Pintanen
Miten turvataan niiden henkilöiden asema, joilla ei ole tarkoitus suorittaa tutkintoa siinä koulutuksessa, johon he ovat hakeutuneet?
- Ainakin omassa yliopistossa sisällä olevat voivat opiskella useita vapaita sivuaineita tai suosituimmissa saada oikeuden tasokokeen kautta. Useimmiten voi sujuvasti lopulta vaihtaa pääaineen, jos tarpeen.
Entä miten turvataan niiden henkilöiden asema, jotka haluavat entisen lisäksi suorittaa toisen korkeakoulututkinnon?
- On näitä aikuisversioita ja maisteriohjelmia. Eivät ne ole mihinkään katoamassa.
Onko tämä uudistus nyt lähinnä monta kertaa lääkikseen tai oikkikseen pyrkivien murhe, heille kun ei tuollaisia muita väyliä taida olla?
Vuodesta toiseen näihin yrittävät olisivat kieltämättä jonkin verran vastavalmistuneita heikommassa asemassa, mutta näin olisi siis vain, jos heillä olisi jo jokin korkeakoulupaikka tai korkeakoulututkinto. Sellainen, jolla ei niitä ennestään ole, on edelleen samalla viivalla vastavalmistuneiden kanssa, vaikka pyrkisi 5 vuotta yhtämenoa lääkikseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1108336- 392539
- 1212263
- 221929
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais151664- 111489
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa161452"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla141389- 151272
Kristityt "pyhät"
Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.121183