Korkeakoulujen haku-uudistus

Eikö maisteriohjelmiin oli kuitenkin oma hakunsa?

Sinänsä olen samaa mieltä kanssasi. Järjestelmä kaipaisi remonttia siinä suhteessa, että ihmisten pitäisi olla entistä helpompi ja joustavampi lajentaa osaamistaan. On esimerkiksi hyvin vanhakantaista ajatella, että urapolut olisivat jotenkin yhtä vakaita ja suoraviivaisia kuin ennen. Järjestelmä on jossain määrin liian kankea suhteessa työelämän muutoksiin. HIeman sama ongelma pätee myös erotteluun palkkatyön ja yrittäjyyden kohdalla. Tällainen tiukka erottelu pitäisi saada purettua (lainsäädännössä, viranomaisten ajattelussa, suomalaisessa työkulttuurissa).

Lisäksi on älytöntä, että työttömille järjestetään ties minkä konsulttifirmojen pitämiä koulutuksia sen sijaan, että työttömät voisivat kouluttautua alueen lähikorkeakouluissa esim. erilaisissa muuntokoulutuksissa tai suorittamalla osia jostain tutkinnosta (tämä koskee tietysti siis korkeakoulutettuja/akateemisia työttämiä).

"Nyt ottaa päähän ja pahasti. Miksei kouluihin oteta niitä parhaita hakijoita pääsykokeiden mukaan, vaan tehdään kiintiöitä ensikertalaisille?"



Lisäksi ongelmana ovat valtavat ruotsinkielisten kielikiintiöt Suomen yliopistoissa. Suurimmat kielikiintiöt ovat jopa yli 50% esim. Vaasan oikeustieteellisessä.

uusille hakijoille on kiintiöt jotta ehkäistäisiin nuorten syrjäytymistä ja saataisiin ne äkkiä opiskelujen ja sitten töiden pariin maksamaan veroja. hän jolla ammatti jo on, joutaa odottaa. tämä siis kataisen, ei minun logiikkani

Itseäkin huolestuttaa tämä aivan hirveästi. Miten edes ensi vuonna AMK:n tutkinnon omaava voi edes yrittää kilpailla vastavalmistuneiden teinien kanssa, joilla on etulyöntiasema? Reilua? Jopa perustuslaki on tätä vastaan.

Miten tämä voi edesauttaa työttömyyttä, kun väärän polun valinnut jää työttömäksi eikä uudelleen opiskelemaan pyrkiminen olekaan enää niin mutkatonta. Mielestäni on myös epäreilua, ettei tarkemmin ole selitetty, miten käytännössä valmistunut hakee jatkossa korkeakoulupaikkaa, ja mitkä mahdollisuudet hänellä on ylipäänsä päästä sisälle verrattuna vastavalmistuneihin.

Mihin katosi elinikäinen oppiminen?

Onko tämä reilua edes vastavalmistuneita kohtaan? Heille asetetaan kauheat paineet, kun 19-vuotiaana pitäisi jo tietää mitä haluaa tehdä koko lopun elämäänsä.

Eiköhän tuokin uudistus tule menemään metsään niin että rytisee. Kohta meillä on hirvittävä joukko nuoria jumissa väärällä alalla ja opintojen keskeytykset nousevat vaikka kuinka paljon.

Mutta jos tuo on se mitä päättäjät haluavat, niin siitäpä sitten vain.

Kyllähän ne päättäjät haluavat työuria pidentää molemmista päistä, koska rahaa on syydetty miljardikaupalla ulkomaille. Mahdammekohan me nykypäivän nuoret päästä koskaan edes eläkkeelle?

Itseä ihmetyttää myös Hesarin uutisointi. Uutisessa puhutaan jo uudistuksen 2. vaiheesta, joka tulisi voimaan vuonna 2015. Tällöin vain ensikertalaisia koskisi yhteishaku eivätkä oppilaitokset saisi päättää itse kiintiönsä kokoa.

Kuitenkaan OKM:n sivuilla tästä toisesta vaiheesta ei ole sanallakaan sanottu mitään, vai enkö vain löydä? Olenkohan sittenkin pelästynyt turhaan?
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/opiskelijavalinnat/
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/opiskelijavalinnat/liitteet/FAQ_uudistuvat_opiskelijavalinnat_kesxkuu2013.pdf

Käy niinkuin minulle, että pääsykokeet oli liian helpot, lähes kaikki otettiin sisään ja sitten ei menestykään opinnoissa kun on liian vaikeaa. Vuodet kuluvat eikä pisteitä tule, tutkinnot jäävät haaveeksi. Minnekään muualle ei ole realistista päästä, koska olen tyhmä idiootti. Nyt en sitten enää voi edes päästä minnekkään kun olen jo kerran opiskellut korkeakoulussa. Vaikka siis mitään tutkintoa ei olekaan. Eiköhän tällaset tyypit syrjäydy pahemmin...

Kaiken takana on kai se, että opiskelusta halutaan maksullista. Toisin sanoen vanhojen hakijoiden pitänee opiskella ensin avoimessa rahalla, jotta sitten pääsevät jossain yhteishaun oheen muodostettavassa erillishaussa sisään. Suosituilla aloilla tähän tulee varmaan päälle vielä pääsykoe tai muu karsinta, koska ei esimerkiksi lääkäreitä tulla jatkossakaan kouluttamaan isoja määriä.

Tieto tuosta uudistuksesta lisäsi ainakin omaa motivaatiota tänä keväänä ja pääsinkin haluamaani opinahjoon. Apinan raivolla vaan yrittämään ensi vuonna ennen uudistuksen voimaan tuloa, jos kuulutte sorsittavien ryhmään!

Voihan sitä tietenkin hakea ulkomaille opiskelemaan. Siellä ei Kiuru ole vaikuttamassa.

Jos näette tämän uudistuksen huonona asiana, voitte tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Kantelu ei maksa mitään ja sen voi tehdä sähköpostitse. Ei ole väliä kummalle kantelun tekee. Niin ja muuten, päättäkää itse, haluatteko kantelun tehdä.

Tässä linkit

Eduskunnan oikeusasiamiehelle

http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/index.htx












Valtioneuvoston oikeuskanslerille

http://www.okv.fi/fi/kantelu/

No tulevaisuudessa ehkä voisi tulla myös sellainen mahdollisuus että hakea saa koulutusta vaihtaakseenkin mutta sitten pitää maksaa lukukausimaksuja esim. 10000€/lv. Se olisi todella fantistista, loppuu se elämäntapaopiskelu ja humanistien haahuilu.

Tämä on loistava uudistus. Ihmiset hakeutuisivat opiskelemaan juuri sitä alaa, mikä oikeasti kiinnostaa eivätkä he, jotka ovat vain tulleet opiskelemaan vain jotain alaa-ihan sama mitä, ei vois vähempää kiinnostaa-asenteella, eivät veisi opiskelupaikkoja heiltä pois, joidenka suoranainen kutsumusala tämä olisi. Tämän vuoksi myös opiskelijoiden pitäisi todella miettiä mihin hakee opiskelemaan eikä vain mennä kokeilemaan pääsykokeisiin. Myös monen turhan tutkinnon suorittaminen maksaa yhteiskunnalle todella paljon, varsinkin jos tutkinnot ovat sellaiselta alalta, johon ei ole koskaan oikeasti halunnut työllistyä ja mikä alana ei kiinnosta tipan tippaa.

Huvittuneena seurasin viime kesän pääsykokeissa läpi päässeiden haastatteluja mediassa. Moni tuntui pääsevän opiskelemaan alaa, mistä itsellä ei ole hajuakaan eikä välttämättä koskaan aikomustakaan työllistyä. Tuskin edes tietävät, mihin aloille voisi ko. tutkinnolla edes työllistyä.

Loistavaa! Ennen lääkikseen pääsemistä luonnontieteitä opiskellessa ihmettelin millaista rupusakkia ja haahuilijaa on yliopistot pullollaan. Tenttiarvosanatkin saattoi olla ykkösiä. Pystyisin itse näin aikuisena 23-vuotiaana maksamaan ne lukukausimaksutkin. Lääkärinvanhempanikin olivat opiskelleet ilman tukia.

Miten turvataan niiden henkilöiden asema, joilla ei ole tarkoitus suorittaa tutkintoa siinä koulutuksessa, johon he ovat hakeutuneet?

- Ainakin omassa yliopistossa sisällä olevat voivat opiskella useita vapaita sivuaineita tai suosituimmissa saada oikeuden tasokokeen kautta. Useimmiten voi sujuvasti lopulta vaihtaa pääaineen, jos tarpeen.

Entä miten turvataan niiden henkilöiden asema, jotka haluavat entisen lisäksi suorittaa toisen korkeakoulututkinnon?

- On näitä aikuisversioita ja maisteriohjelmia. Eivät ne ole mihinkään katoamassa.

Onko tämä uudistus nyt lähinnä monta kertaa lääkikseen tai oikkikseen pyrkivien murhe, heille kun ei tuollaisia muita väyliä taida olla?

Vuodesta toiseen näihin yrittävät olisivat kieltämättä jonkin verran vastavalmistuneita heikommassa asemassa, mutta näin olisi siis vain, jos heillä olisi jo jokin korkeakoulupaikka tai korkeakoulututkinto. Sellainen, jolla ei niitä ennestään ole, on edelleen samalla viivalla vastavalmistuneiden kanssa, vaikka pyrkisi 5 vuotta yhtämenoa lääkikseen.