enkö enää voi tulla raskaaksi

-huolestunut-

Olen todella huolissani siitä, että ennen viimeistä keskenmenoa tulin helposti raskaaksi. Nyt viimeinen keskenmeno maaliskuussa oli hankala ja istukka möllötti kohdussa yli kuukauden ja vuosin kamalasti ennen kuin se viimein saatiin poistettua kaavinnalla toukokuun alussa. LH-piikit minulla on ovulaation aikaan (testasin ovulaatiotestillä) ja ovulaatio-oireet ovat normaalisti. Kuukautiset hieman erilaiset eli kirkasta verta tulee enemmän parina päivänä. Kuukautiset olleet nyt kaksi kertaa kaavinnan jälkeen ja kolmannet pitäisi tulla parin viikon sisään. Ehkäisyä meillä ei ole käytössä enkä siltikään ole raskaana edelleenkään. Ikää minulla on 40 . Onkohan se normaalia, että kaavinnan jälkeen joutuu odottamaan useamman kuukauden ennen kuin raskaus käynnistyy vai onkohan tämä jotain lopullista?

6

291

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hei. Olen itse 23v, mutta tarinani lähes sama kuin sinullakin. Lopetin ehkäisypillerit 7v. käytön jälkeen ja tulin heti ensimmäisestä kierrosta raskaaksi. Ensimmäisessä ultrassa (rv 13) kuitenkin selvisi että vauva on menehtynyt jo viikolla 8. Eli ei ollut tullut omia aikojaan pois.

      Jouduin siis naistentautien osastolle 26.3 omana syntymäpäivänäni tyhjennykseen, joka kesti 2päivää ja tuli onneksi lääkkeillä ulos, 3 päivän puolella olisi ollut kaavinnan aika.

      Nyt olemme yrittäneet 3kertaa ja sunnuntaina on taas h-hetken aika. Tunne on kuitenkin valitettavasti se ettei tälläkään kertaa olisi tärpännyt. Alan olla jo niin turhautunut juuri sen takia kun ensimmäisellä kerralla tulin heti ja nyt ei osukaan. Pelkään samaa kuin sinä. Anteeksi, ei ollut varmasti mitenkään kannustava viesti mutta tiedät ainakin että sinulla on kohtalotoveri.

      • -huolestunut-

        Minulla on onneksi lapsia eli ihan lapsettomaksi minun ei tarvitse jäädä. Mutta nykyinen mieheni on lapseton. Kammottaa ajatus, että jos en enää voi saada lasta, niin olen syypää mieheni lapsettomuuteen ja sen aiheuttamaan kärsimykseen. Koen syyllisyyttä tästä, että hänen lapsensa kuoli kohdussani. Hän ei koskaan puhu tuosta keskenmenosta. Hän ei puhu lapsitoiveestaan. Joskus vain kysäisee, että jos olet raskaana...ja minä vastaan, että enpä taida olla...Keskenmenosta on nyt kokonaisuudessaan neljä kuukautta. Sikiö oli viikolla 12 ja oli kuollut ilmeisesti juuri ennen ultraääntä. Edellisellä viikolla sen sydän sykki kun kävin päivystyksessä rytmihäiriöiden takia. Aina välillä ajattelen, että jos mieheni olisi avioitunut jonkin toisen naisen kanssa...ja koen siitä syyllisyyttä, että hän meni naimisiin minun kanssani. Hän nimittäin kosi minua kysymällä menenkö hänen kanssaan naimisiin ja saan lapsen hänen kanssaan. Minä vastasin myöntävästi. Mutta ehkä en sitten koskaan kykene toteuttamaan tuon lupauksen toista osaa.


      • -huolestunut-
        -huolestunut- kirjoitti:

        Minulla on onneksi lapsia eli ihan lapsettomaksi minun ei tarvitse jäädä. Mutta nykyinen mieheni on lapseton. Kammottaa ajatus, että jos en enää voi saada lasta, niin olen syypää mieheni lapsettomuuteen ja sen aiheuttamaan kärsimykseen. Koen syyllisyyttä tästä, että hänen lapsensa kuoli kohdussani. Hän ei koskaan puhu tuosta keskenmenosta. Hän ei puhu lapsitoiveestaan. Joskus vain kysäisee, että jos olet raskaana...ja minä vastaan, että enpä taida olla...Keskenmenosta on nyt kokonaisuudessaan neljä kuukautta. Sikiö oli viikolla 12 ja oli kuollut ilmeisesti juuri ennen ultraääntä. Edellisellä viikolla sen sydän sykki kun kävin päivystyksessä rytmihäiriöiden takia. Aina välillä ajattelen, että jos mieheni olisi avioitunut jonkin toisen naisen kanssa...ja koen siitä syyllisyyttä, että hän meni naimisiin minun kanssani. Hän nimittäin kosi minua kysymällä menenkö hänen kanssaan naimisiin ja saan lapsen hänen kanssaan. Minä vastasin myöntävästi. Mutta ehkä en sitten koskaan kykene toteuttamaan tuon lupauksen toista osaa.

        Niin ja luulen, että mieheni syyttää sydämessään tapahtumasta kuopustani, joka on vilkas pieni lapsonen ja yllättäen hyppäsi voimalla mahani päälle ennen keskenmenoa. Tunsin silloin kipua mutta kipu meni ohi. Kerran nimittäin mieheni toi tämän asian esiin puheessaan. Hän on myös mielestäni ollut etäisempi pientä lastani kohtaan keskenmenon jälkeen. Itse en usko tämän tapahtuman aiheuttaneen keskenmenoa.


      • ...
        -huolestunut- kirjoitti:

        Niin ja luulen, että mieheni syyttää sydämessään tapahtumasta kuopustani, joka on vilkas pieni lapsonen ja yllättäen hyppäsi voimalla mahani päälle ennen keskenmenoa. Tunsin silloin kipua mutta kipu meni ohi. Kerran nimittäin mieheni toi tämän asian esiin puheessaan. Hän on myös mielestäni ollut etäisempi pientä lastani kohtaan keskenmenon jälkeen. Itse en usko tämän tapahtuman aiheuttaneen keskenmenoa.

        Aina näpä provot sortuvat omaan "näppäryyteensä". :D


    • Ymmärrän. Se on yksi trauman vaiheista, etsiä syyllistä tapahtuneeseen. Harmi että syyllisten listalla saattaa olla lapsesi. Mutta usko pois se menee kyllä ohitse ainakin viimeistään siinä vaiheessa kun raskaudut uudelleen ja minä ainakin haluaisin uskoa niin että voit kyllä vielä saada lapsia.
      Luonnollisesti keskenmenon jälkeen voi mennä kauankin aikaa ennen kuin voi raskautua uudelleen. Joten älä vielä panikoi. Muista ottaa myös selvää tarjolla olevista hoidoista siinä vaiheessa kun se on tarpeellista.
      Turhauttavaahan se on huomata joka kuukausi verta pikkareissa (menkat).

    • Ei uskois jos ei kuu

      Olenpa pahoillani että olet vanhoilla päivilläsi mennyt ottamaan itsellesi paska itsekkään miehen. Miksi? Miksi oma itsetuntosi on noin hemmetin heikko?

      Kuules, miehesi jäi lapsettomaksi ihan omaa nuoruuden saamattomuuttaan. Miksei tehnyt lapsiaan aikaisemmin, silloin kun hänen siittiönsä vielä liikkuivat vaivattomasti?
      Sinua on turha syyttää, tai vieläpä lastasi (se on jo suorastaan sairasta mieheltä)

      Luonto suojaa sinua raskautumasta mokomalle pässille. Usko, näin on parempi. Olisi vaan taas uusi lapsi kärsimässä, surkeista vanhemmista.

      On oikein hyvä jos luonto on näin viisas.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mieleni harhailee sinussa

      Uskon että tykkäät minusta. On vain yksi elämä. Silti jään paikoilleni ja odotan että jokin muuttuu. Menin palasiksi, ei
      Tunteet
      9
      1812
    2. Jännitän sinua J mies

      Ei tästä tulee mitään. Tuskin kaikki olis mennyt näin moneen solmuun, jos olis tarkoitettu meidät yhteen.
      Ikävä
      118
      1176
    3. Toivotko, että

      hän tulisi juttelemaan sinulle, vai lähestytkö mieluummin itse?
      Ikävä
      89
      1175
    4. Kuinka kauan kesti että ihastuit

      Kaivattuusi? Jos lasketaan siitä hetkestä alkaen kun näit hänet ensi kerran. Oliko jokin tilanne tai tapahtuma, joka voi
      Ikävä
      51
      973
    5. Orpo suunnittelee palestiinalaislasten Suomeen siirtoa

      "Sairaalahoitoa tarvitsevien lasten ottaminen Suomeen on lisäksi selvityksessä, Orpo sanoo. – Jos meillä on mahdolli
      Maailman menoa
      225
      911
    6. Olen käyttäytynyt sinua kohtaan väärin toistuvasti

      Puolustuksekseni täytyy sanoa, että ei ole ollut tahallista vaan seurausta harhaisista luuloista ja ajatuksista. Esimerk
      Ikävä
      63
      884
    7. Tunneälyä testaamaan!

      Testi pitää sisällään viisi osa-aluetta. Itse sain täydet tuosta ensimmäisestä eli 25/25. Kokonaispistemäärä oli 100/125
      Lesbot
      3
      756
    8. Vaikutat tosi mielenkiintoiselta ja

      paksulta. 😂 m - n
      Ikävä
      81
      753
    9. solmussa solmussa

      Tilanne solmussa. Umpisommussa🫢
      Ikävä
      35
      699
    10. Saanko mies tulla sun kainaloon nukkumaan?

      En saa unta kun mietin sua❤️ Saako tulla sun viereen ja käpertyä sun kainaloon?
      Ikävä
      42
      653
    Aihe