Googlasin tossa mielenkiinnosta eri attribuuteilla koulukuraattoria. Kaikkialla netissä on vain myönteistä asiaa. Kuraattori oli nuorelle tärkeä henkilö jolle voi uskoa murheensa. Kuraattori on aina nuoren puolella ja hänellä on (periaatteessa) vaitiolovelvollisuus.
Mutta mikä on vanhempien näkemys? Ovatko kuraattorit aina avuksi, vai onko sellainen tunkeutunut suorastaan perheeseenne arvostelemaan teitä kasvattajina, kun nuori on ensin hänelle oman versionsa kertonut?
Tällaista olen kuullut, että pahimmillaan nuoren ja kodin tilanne kärjistyy, jos kuraattori kritiikittä uskoo murrosikäisen nuoren näkemyksen asiasta ja puuttuu kodin sisäisiin sääntöihin, vaikkapa kotiintuloaikoihin ja rangaistuskäytäntöihin.
Pohdintani lähti siitä tosiasiasta, että vanhempia jatkuvasti syytetään siitä, että he vierittävät vastuun kasvatuksesta yhteiskunnalle, eli päiväkodille ja koululle. Entä sitten, kun vanhemmat kasvattavat jämäkämmin kuin koulu, jossa ei tosiasiassa ole resursseja puuttua kiusaamiseen tai seksuaaliseen ahdisteluun, vaikka näistä kovasti puhutaan?
Mikä oikeasti on koulun ja sen palkkahenkilöstön rooli? Yrittävätkö ammattikasvattajat viedä vanhempien viimeisenkin auktoriteetin vetoamalla ammatilliseen asiantuntemukseensa? Onko kellään kokemuksia, näkemystä?
Mutta mikä on vanhempien näkemys? Ovatko kuraattorit aina avuksi, vai onko sellainen tunkeutunut suorastaan perheeseenne arvostelemaan teitä kasvattajina, kun nuori on ensin hänelle oman versionsa kertonut?
Tällaista olen kuullut, että pahimmillaan nuoren ja kodin tilanne kärjistyy, jos kuraattori kritiikittä uskoo murrosikäisen nuoren näkemyksen asiasta ja puuttuu kodin sisäisiin sääntöihin, vaikkapa kotiintuloaikoihin ja rangaistuskäytäntöihin.
Pohdintani lähti siitä tosiasiasta, että vanhempia jatkuvasti syytetään siitä, että he vierittävät vastuun kasvatuksesta yhteiskunnalle, eli päiväkodille ja koululle. Entä sitten, kun vanhemmat kasvattavat jämäkämmin kuin koulu, jossa ei tosiasiassa ole resursseja puuttua kiusaamiseen tai seksuaaliseen ahdisteluun, vaikka näistä kovasti puhutaan?
Mikä oikeasti on koulun ja sen palkkahenkilöstön rooli? Yrittävätkö ammattikasvattajat viedä vanhempien viimeisenkin auktoriteetin vetoamalla ammatilliseen asiantuntemukseensa? Onko kellään kokemuksia, näkemystä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
En ole kuraattori, mutta olen sekä opettaja että vanhempi ja vastaan lyhyesti.
Kuraattorit tekevät arvokasta työtä. Useimmiten kuraattori puuttuu tilanteeseen silloin, kun oppilaalla on ongelmia. Ylimääräistä aikaa koulukuraattoreilla ei juuri ole.
En ole parinkymmenen vuoden aikana työssä ikinä törmännyt tilanteeseen, jossa kuraattori puuttuisi liian jämäkkään kasvatukseen. Väkivalta on oma lukunsa, mutta se ole mitään jämäkkyyttä vaan väkivaltaa, jolle ei perusteluja juuri ole.
Koulukuraattori käsittelee lapsen kanssa asiat luottamuksella. Useimmiten syy vaikeuksiin löytyy kotoa. Niin se vain on.
Minusta on ihan luonnollista, että opettaja ei ainakaan opettajan ominaisuudessaan ole koskaan kuullut ylilyönneistä. Varmasti niitä on todella vähän, ja siltä osin kun niitä on, kuraattori joutuu vetäytymään vanhempien puolustautuessa. Tuskin tehdään mitään virallisia valituksia. Kuraattori lienee kutsumusammatti, joten etiikka on yleisesti korkeaa. On kuitenkin selvää, että mikään ammattiryhmä ei ole täydellinen. Olisi naiivia kuvitella niin.
Tiedän kaksi tällaista ylilyöntiä, eri kuraattorit eri kouluista. Toisessa tapauksessa kyse oli kodin kasvatusmenetelmistä (jossa tapauksessa ei ollut kyse väkivallasta vaan kuraattorin mielestä liian tiukoista säännöistä), ja toisessa tapauksessa oppilaan yksityisyyden rikkomisesta yli-innokkaan auttamisen varjolla (oppilas ei itse halunnut kuraattorin apua).