Raskausdiabetes, kokemusta?

Hei,

Sama juttu täällä. Olen raskausviikolla 24 3 ja sokerirasituksessa paastoarvo oli normaali, 1 h arvo oli rajalla ja 2 h arvo oli koholla. En ollut ennen raskautta ylipainoinen, raskauden alussa paino tippui 2 kg ja nyt paino on n. 3 kg lähtöpainosta. Myöskin söin ennen testiä epäterveellisesti, mutta en niinkään testiä edeltävänä iltana. Neuvolasta varasivat ajan diabeteshoitajalle, joka on ensiviikolla. Pitää pitää kotona ruokapäiväkirjaa ja tehdä mittauksia. Tuloksista kuultua herkistyin aika lailla. Olo on ollut aika alakuloinen siitä lähtien. Toisaalta hyvä että nyt huomattiin, pitää vaan olla vielä tarkempi ruokavaliosta ja muistaa myös liikunta.

Jos olen oikein ymmärtänyt raskausdiabetes ja liian suuret sokeriarvot ovat vaarallisempaa sikiön kehitykselle raskauden alkuaikoina. Tällöin voi syntyä epämuodostumia mm. sydämeen. Jos olet raskauden ensimmäisinä viikkoina ollut normaalipainoinen, niin olisi luontevaa uskoa, että alkuvaiheen kriittiset kehitysviikot ovat menneet hyvin.

Ensinnäkin normalipainolla ei ole mitään tekemistä radin kanssa, normaalipainoisellakin, ja jopa alipainoisella voi olla radi. Ylipainoiselle sitä ei aina tule.
Toiseksi radi yleensä kehittyy vasta myöhemmin, kun haima ei kykene tuottamaan tarpeeksi insuliinia kahdelle.

Itselläni todettiin radi esikoisen kanssa rv29. 1h-arvo oli 0,1 yli sallitun.. Ketutti =D
Olin sitten todella tiukkana, luovuin kokonaan kaikista limuista ja mehuista ja herkuista.. tai no, söin mä pari kertaa jäätelöä, ja yhden kakkupalan =D
Lopputulos oli että painoni nousi 6kg, eli synnytyksen jälkeen painoin vähemmän kuin raskauden alettua... Lapsi painoi 3kg, syntyi rv39.

Toisen kanssa ei sitten tullut ollenkaan radia. Mikä olikin kannaltani huono juttu, koska sallin itseni herkutella raskausaikana, lopputulos oli että nyt 11vko synnytyksen jälkeen painan 8kg enemmän kuin raskauden alussa.. Lapsi ei tosin mkn jättiläinen ollut, syntyi rv41 ja painoa 3kg390g.

Itselläni arvot pysyivät hyvin kurissa kun karsin hiilarit pois, jos söin pastaa tai riisiä ne olivat täysjyvää, lisäsin annoksiin kasviksia ja koitin tasapainoilla hiilarit niin että ateriassa oli myös runsaasti kuituja ja proteiinia... Enkä kuollut siihen, mutta oi että se eka hörppy kokista teki hyvää synnytyksen jälkeen =D

"Raskausdiabetes yleistyy - onnistuuko elintapaohjaus?

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2012;128(20):2052-3
Risto Kaaja ja Marja Vääräsmäki
Pääkirjoitus

Raskausdiabetes yleistyy huolestuttavaa vauhtia. Suomessa esiintyvyys lisääntyi vuosina 2006-2010 yli 30 % ja syntyneiden lasten rekisterin mukaan se oli vuonna 2010 jo 11,2 % (M Gissler, henkilökohtainen tiedonanto). Yhdysvalloissa tuoreet tutkimukset kertovat lähes joka viidennen raskaana olevan sairastuvan raskausdiabetekseen (Coustan ym. 2010). Heistä 5-10 %:lla todetaan tyypin 2 diabetes jo pian synnytyksen jälkeen ja 35-60 % sairastuu 10-20 vuoden kuluessa synnytyksestä (England ym. 2009). Myöhemmän diabeteksen riski on erityisen suuri ylipainoisilla raskausdiabeteksesta kärsivillä naisilla (Pirkola ym. 2010).

Suomessa raskausdiabeteksen nopean yleistymisen taustalla on taudin seulonnan tehostuminen vuonna 2008 julkaistun raskausdiabeteksen Käypä hoito suosituksen (2008) mukaan (30 %:sta 50-60 %:iin raskaana olevista) sekä väestön lihominen ja synnyttäjien korkeampi ikä (Kaaja ym. 2008). Raskausdiabeetikoiden lapsilla metabolisen oireyhtymän osatekijöiden esiintyvyys on lisääntynyt. Heillä on myös suurempi vaara sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen (Hillier ym. 2007, Pirkola ym. 2010). Voidaanko tätä noidankehää pysäyttää?

Tärkeimmät riskiryhmille suoritetut interventiotutkimukset (Finnish Diabetes Prevention Study, FDPS, Diabetes Prevention Program, DPP) ovat osoittaneet hyvin, että elintapamuutoksilla, metformiinilla ja liikunnan lisäämisellä on mahdollista vähentää diabetesvaaraa huomattavasti (58 %) (Tuomilehto 2001, DPP 2002). DPP:n seurantatutkimus osoitti, että tulos säilyy intervention jälkeenkin, sillä diabeteksen esiintyvyys oli tutkimuksen aikana laihtuneilla vielä kymmenen vuoden kuluttua vähäisempi kuin verrokeilla (Knowler ym. 2009). Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa perusterveydenhuollon elintapaohjauksella onnistuttiin vähentämään diabetesriskiä runsaassa vuodessa 69 %:lla, jos henkilö pudotti vähintään 5 % painostaan (Saaristo ym. 2010).

Miten elintapaohjaus sitten toteutuu ja miten se tehoaa raskausdiabetekseen? Vaikka kohortti- ja seurantatutkimusten perusteella ravinnolla ja liikunnalla näyttää olevan yhteys raskausdiabeteksen ilmaantuvuuteen, ovat interventiotutkimukset toistaiseksi tuottaneet pettymyksen. Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella aloitettu satunnaistettu interventio (NELLI-tutkimus) ei näytä vähentävän raskausdiabetesta, mutta vastasyntyneiden paino oli interventioryhmässä pienempi kuin verrokkiryhmässä (Luoto ym. 2011). Tulos oli samanlainen myös toisessa vastikään julkaistussa satunnaistetussa suomalaistutkimuksessa (Korpi-Hyövälti ym. 2011). Tuoreessa meta-analyysissa todettiin ruokavalioneuvonnan ja liikunnan lisäämisen johtavan vaatimattomiin tuloksiin (Oostdam ym. 2011). Vaikka raskaus on otollista aikaa terveysneuvonnalle, ei tuona lyhyenä ajanjaksona voida oleellisesti vaikuttaa äidin terveyteen.

Tilanne ei näytä parantuvan myöskään synnytyksen jälkeen. Tanskalaistutkimuksen mukaan raskausdiabeteksen sairastaneista vain 18 % oli laihduttanut raskauden jälkeen ja 33 %:lla paino oli noussut (Stage ym. 2004). Erityisesti synnytyksen jälkeisestä elämäntapaohjauksesta kaivataan kunnollisia interventiotutkimuksia, joissa pureudutaan perusteellisesti laihduttamisen ja ruokavalion laadullisen parantamisen ohella myös liikuntaan. Olisi tärkeää vaikuttaa erityisesti ensisynnyttäjien elämäntapoihin, sillä raskausdiabetes uusiutuu yli 40 %:lla siihen kerran sairastuneista (Getahun ym. 2010).

Raskausdiabeteksen seulonta on lisääntynyt Suomessa oleellisesti uuden suosituksen myötä. Tuoreen tutkimuksen mukaan raskausdiabeteksen seulonnan kustannustehokkuus perustuu kuitenkin ensisijaisesti myöhemmän diabeteksen ilmaantuvuuden vähenemiseen tässä ryhmässä (Werner ym. 2012). Myöhempää diabetesta voidaan vähentää ainoastaan tehokkaalla raskauden jälkeisellä ohjauksella ja seurannalla. Laadukkaat kotimaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että meillä on tietoa ja taitoa riskiryhmien ohjaukseen ja että tulokset tästä ovat olleet lupaavia. Taitotiedon vieminen väestötasolle on kuitenkin vielä kesken. Tehtävä ei ole helppo, ja saman ongelman kanssa painiskellaan myös muualla (Pierce ym. 2011). Keskeistä olisi alkajaisiksi sitouttaa synnyttäjät hoitamaan itseään ja ottamaan itse vastuu seurannastaan. Se on haaste neuvolatyöntekijöille. Seurannan voisi ainakin jossain määrin sitoa lapsen neuvolaseurannan yhteyteen. Puitteiden ja hoitopolun järjestämien perusterveys- ja työterveyshuollossa jää sitten meidän tehtäväksemme."

D-vitamiinin puute on yleinen ja se liittyy raskausajan diabeteksen riskiin, osoittaa uusi Bostonin yliopiston tutkimus.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2355


Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä ja voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin.

D-vitamiinin puute on maailman yleisin ravitsemuksellinen puutos.

Normaalina pidetään sitä, mitä auringosta saa kesällä keskipäivällä ja se on yli 100 nmol/l. Tähän tarvitaan keskimäärin 100µg D-vitamiinia päivässä.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon siinä missä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Terveyskeskukset kieltäytyvät mittaamasta D-vitamiinitasoja, joten kukaan ei siten tiedä missä mennään omalla kohdalla. Tätä kutsutaan tieteelliseksi lääketieteeksi (Evidence Based Medicine).


"D-vitamiinin vaikutukset ihmisen terveyteen saattavat olla huomattavan laajat, Oxfordin yliopiston geenitutkimus vihjaa. Sen mukaan D-vitamiini vaikuttaa mm. MS-tautiin, nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin liittyviin geeneihin sekä yli 2000 muuhun geeniin.

Genome Research -lehdessä tutkijat kertovat DNA-sekvensoinnin avulla löytäneensä ihmisen genomista 2 776 paikkaa, joihin D-vitamiinin reseptoriproteiini sitoutuu, ja havaitsivat niiden kasautuvan monien autoimmuunitauteihin liittyvien geenien lähettyville. Havainto viittaa siihen, että D-vitamiini saattaa vaikuttaa mm. SLE-taudin (systeeminen lupus erythematosus), nivelreuman ja useiden syöpien syntyyn.

Tutkijat havaitsivat lisäksi D-vitamiinin vaikuttavan huomattavasti 229 geenin aktiivisuuteen, joista mm. IRF8-geeni on yhdistetty MS-tautiin ja PTPN2 nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin.

D-vitamiini vaikuttaa hyvin monien sairauksien kehittymiseen."

LÄHDE: Uutispalvelu Duodecim


Muuttuiko mikään uusien D-vitamiinisuositusten myötä?
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf


D-vitamiinia myydään ruokakaupoissa, apteekeissa, verkkokaupoissa (iHerb) sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita.

On days that individuals do not sunbathe, the Vitamin D Council recommends the following daily maintenance doses:
Children: 1,000 IU (25µg) per 25lbs (11kg) of body weight.

Notes: Recommendation applies up to 125 lbs (55kg).
Adults: 5,000 IU (125µg) (including pregnant and breastfeeding mothers)

Notes: If obese, consider a higher dose. If pregnant or breastfeeding, it is important to check blood levels and to make sure the mother is sufficient (50 ng/ml) 125 nmol/l. If the mother is sufficient, then the weaning infant does not need to supplement.
Upper limit: 10,000 IU (250µg)
http://www.vitamindcouncil.org/further-topics/for-health-professionals-position-statement-on-supplementation-blood-levels-and-sun-exposure/

To get the most benefit from vitamin D, you must have other cofactors in your body. Vitamin D has a number of cofactors; the ones listed below are the most important.
◾Magnesium
◾Vitamin K
◾Zinc
◾Boron
◾Vitamin A

http://www.vitamindcouncil.org/about-vitamin-d/vitamin-d-and-other-vitamins-and-minerals/


Viljat sekä riisi (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan, riisin ja viljat voi korvata muilla kasvikunnan tuotteilla. Viljat ovat myös huono kuitujen lähde. Energiatiheyden suhteen vihanneksissa, juureksissa ja kasviksissa on kahdeksan kertaa enemmän kuituja kuin viljassa. Viljat ovat myös huono vitamiinien lähde. Jauhatuksen jälkeen B-vitamiinit häviät nopeasti jauhoista. Eräiden arvioiden mukaan jopa 24 tunnin jälkeen jäljellä on vain puolet vitamiineista ja viikon jälkeen ei juuri lainkaan. Lisäksi viljat ovat perunan ohella todellinen tärkkelyspommi. Tärkkelys on aine, joka on käytännössä pelkkää pakattua glukoosia, siis sokeria, joka hajoaa nopeasti suolistossa nostaen huomattavasti veren sokeritasoa.

Eli yksinkertaistettuna: Aikuinen tarvitsee hyvää rasvaa ja proteiinia n. 80 grammaa päivässä sekä vähintään 500 grammaa kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja). Kaikissa kasvikunnan tuotteissa on kuituja, joten sitä suomalaisten kansallisruokaa "ruisleipää" EI kukaan tarvitse kuidun takia.

Magnesiumin puute on Suomessa yleistä ja sitä saakin purkista halvalla.

Magnesiumvalmisteita löytyy useina eri yhdisteinä. Parhaiten imeytyvien joukkoon kuuluvat: Magnesiumöljy, Mg-aminohappokelaatti, Mg-sitraatti ja niiden jälkeen keskinkertaisesti imeytyvä Mg-karbonaatti sekä kaikkein huonoimmin imeytyvänä Mg-oksidi (toimii ulostuslääkkeenä).

Neuvolassa saa veren D-vitamiinipitoisuuden mitattua.

Pyytää pitää erikseen tuo mittaus.

Arvon tulee olla 100-150 nmol/l ympäri vuoden.

Jatkampa tänne, kun täällä on selvästi ihmisiä, jotka asiasta tietävät enemmän kuin minä. Kuinka vaarallista on jos joskus sokeriarvo ylittää nuo rajat? Tarkoitan, jos kerran viikkoon tulee syötyä esim. pullaa, onko tämä jo lapselle vaarallista ja voi vaikuttaa lapsen sokeriarvoihin? Eli onko tärkeämpää se, että sokeriarvot pysyvät tasaisena ja suurinpiirtein alhaalla, vai voiko tuollaiset piikit olla vaarallisia lapselle?

Toinen asia mitä mietin on, kun luin jostain, että kaikkien odottajien sokeriarvot joutuvat koville loppuraskaudesta. Tarkoittaako tämä sitä, että tilanne vain huononee loppuraskautta kohden vai oliko tämä vain legendaa?

Hei! Minulla todettiin pari vuotta sitten raskausdiabetes enkä ole ylipainonen (tosin normaalin ylärajalla). Otin ruokavalion vakavasti ja raskauden aikana paino nousi 10 kg eli melko maltillisesti. Raskausdiabeteksen hoitotasapainon saavuttaminen on kuulemma vaikeaa, joten oikea ruokavalio on tärkeää: tosin itse söin lopulta vain ns. välipaloja, kun ateriat kävivät sokerinousujen vuoksi niin suuriksi. En syönyt oikeasti edes hedelmiä, kun heti pomppasi sokerit punaiselle. Suositeltiin laktoosittomiin maitotuotteisiin siirtymistä, koska laktoosi on sokeria (tosin meillä käytettiin niitä jo); ja ainoastaan rahkaa sain maitotuotteista syödä, koska nestemäiset imeytyvät liian nopeasti. Opin myös, että raskausdiabeteksen ovat erilaisia eli mikä pätee yhdelle, ei päde toiselle. Arvot huononivat koko ajan raskauden aikana ja 2 pvää synnytyksen jälkeen oli jo normaalit arvot... Lapsen sokerarvoja tarkkaillaan myös synnärille (verikoe kantapäästä). (en ole asiantuntija tai ammattilainen, ainoastaan kerran tämän kokenut)

Kerronpa oman tarinani. Olen hoikka ja syön terveellisesti. Minulla paastoarvo rajalla ja muut arvot hyviä. Katsoin minulle annettua ruokalistaa ja en keksi muuta kuin jättää hedelmät pois/vähentää ja lupua satunnaisista suklaapatukoista. Limsoja tai mehuja en ole jouonut ja hiilihydraatitkin tosi maltillisia. Ilmeisesti minuakin sitten hoidetaan raskausdiabeteksena. Jouduin testiin sukurasitteen vuoksi. No toisaalta eihän se ole ikinä hukkaan heitettyä syödä fiksusti.

Viljat ja peruna kannattaa vaihtaa kasviksiin, koska nostavat liikaa verensokeria. Myös veren D vitamiinipitoisuus on tärkeä haiman takia.

Hei te, jotka olette mittailleet verensokereita kotona. Itse koen mittaamisen hankalana, koska on vaikeaa ajoittaa juuri tunti syömisestä. Jos syön vaikka 15 min, mittaanko verensokerin tasan tunti syönnin aloittamisesta vai sen lopettamisesta vai jostain siitä väliltä. Tänään mittasin jostain siitä väliltä ja arvo meni yli 8. Mittasin tarkastusmittauksen kaksi minuuttia myöhemmin ja arvo oli silloin 6,7. Eli miten tätä nyt pitäisi tulkita?