Nykyinen asumiskulttuuri on useilta kohdiltaan jymähtänyt keskiaikaisten linnojen tai torppien tasolle.
Asumisen laatuajatteluun ei ole mahtunut terveyteen vaikuttavat seikat.
Linna ja torppa-ajattelun kokee useinkin ala-arvoisena sisäilmana,
Asunnoista puuttuu korvausilman tulokanavat. Lisäksi ikkunoiden maalipinnat hilseilee ja ikkunoista ja ovista vetää.
Terveysasioiden vähättely on johtanut kosteusongelmiin, ala-arvoiseen ilmanvaihtoon sekä kansanvitsauksiin verraviin hengitystiesairauksiin.
Uudet kalusteet, verhot, kaakelit sekä maalipinnat ja verhot, ovat ensisijaisesti "tärkeämpiä" asioita kuin terveellinen asuminen.
Harva lapsi kykenee sanomaan aukuisena -"Meillä kiinnitettiin aina huomio puhtaaseen huoneilmaan ja terveelliseen asumiskulttuuriin".
Asumisen laatuajatteluun ei ole mahtunut terveyteen vaikuttavat seikat.
Linna ja torppa-ajattelun kokee useinkin ala-arvoisena sisäilmana,
Asunnoista puuttuu korvausilman tulokanavat. Lisäksi ikkunoiden maalipinnat hilseilee ja ikkunoista ja ovista vetää.
Terveysasioiden vähättely on johtanut kosteusongelmiin, ala-arvoiseen ilmanvaihtoon sekä kansanvitsauksiin verraviin hengitystiesairauksiin.
Uudet kalusteet, verhot, kaakelit sekä maalipinnat ja verhot, ovat ensisijaisesti "tärkeämpiä" asioita kuin terveellinen asuminen.
Harva lapsi kykenee sanomaan aukuisena -"Meillä kiinnitettiin aina huomio puhtaaseen huoneilmaan ja terveelliseen asumiskulttuuriin".
Vastaukset 25
Vanhimmat
Hyvä aloitus. Ja toinen, jota harva lapsi voi sanoa "meillä kiinnitettiin aina huomiota terveelliseen, monipuoliseen ja itse valmistettuun ruokaan".
Asumiskulttuuriimme kuuluu mainoksiin uskominen ja niin hengitämme päästöjä huonekaluista, tekstiileistä ja rak.materiaaleista. Tietenkin tuoreutta pitää olla, mutta sitten kasvaa hometta ja teollisuus kiittää. Tehdään samalla systeemillä uusikin torppa ja linna - hamaan tulevaisuuteen.
Onko kaakelin väri, todella tärkeämpi asia, kuin huoneilman laatua?
Kun sisäilman tärkeyttä ei ymmärretä, ei ole mikään ihme, että lapsia viedään homeisiin tarhoihin sekä opinahjoihin.
Mistä on tullut käsitys, että koti on turvallinen paikka? Sekä lastentarhoissa ja opinahjoissa on turvallinen ja terveellinen ilmapiiri.
Naisten lehdet ovat muokanneet tärkeimmiksi asioiksi seinien väri, kaakelit, pöytäliinat, kukka-asetelmat, ruokakalorit, laihdutus ja muutamia muita muotiasioita
Naisten lehdet ovat kai todenneet, että etenkin naiset ja kotiasioista kiinnostuneet, eivät välitä huoneilman laadusta ja asumisviihtyvyyteen vaikuttavista asioista.
Kummasta asiasta tämä tiedonjako jää tekemättä, kirjoittajien tiedonpuutteesta tai naisten vähäisestä kiinnostuksesta huoneilman laatuun ja sen terveysvaikutuksiin.
Aamujumppa sekä päivämeikki ovat tärkeämpiä asioita, kuin huoneilman laatu ja ilmanlaadun heikentämä lasten terveys jne
Saahan ilmanlaadusta, ilmavaihdon ja energiasäästön tärkeydestä tietoja, miehille tarkoitetuista lehdistä ja julkaisuista.
"Asunnoista puuttuu korvausilman tulokanavat. Lisäksi ikkunoiden maalipinnat hilseilee ja ikkunoista ja ovista vetää.
Kuuluu asunnon omistajan huolehtia. Jos on vuokralainen niin ilmoittaa omistajalle puutteista.
Ei naisia kaivata sekoittamaan jo sekaisn olevia huoneilma-asioita.
Huoneilma ja ilmanvaihto ei ole naistenlehtien ja naisten asioita.
Naistenlehdet pitävät huolen millä pölyt saadaan pyyhittyä kätevästi ja mitkä ilmanraikastajat poistavat tunkkaisen huoneilman.
Onhan naisilla puhuttavaa, kun kertovat keuhkoputkitulehduksistaan sekä allergia- ja nuhaongelmistaan.
Kausilaiduttaminen sekä ruokavaliot ovat naistenlehtien "tietovaltit".
Mitä pöly on ja mistä pöly tulee tai veto mitä veto on sekä heikkotasoinen huoneilma ovat asioita jotka eivät kuulu kenellekkään.
Minun tuttavapiiriini ei kuulu sellaista naishenkilöä joka olisi huolissaan sisäilman laadusta tai pölyn aiheuttamista sairauksista.
Jos lapsi sairastuu kotona huonoon sisäilman laatuun, homeelle, pölylle jne.
Voiko vanhempia syyttää tahallisesta sairaudelle altistamisesta tai sairauksien osasyylliseksi ja aiheuttajiksi.
Lapsi ei voi ymmärtää huoneilman laadun tärkeyttä.
Paradoksi, ala-arvoisen huoneilman kodista, lapsi lähetetään kosteusongelmaiseen kouluun.
Turha pullikoida. Oppivelvollisuuslaki velvoittaa lapsen menemään vaikka sisäilmaongelmaiseen kouluun.
Hengitystiesairaudet lienevät oppiarvosanoihin saatavat lisäboonukset.
Terveysviranomaisten ja etenkin lastentautilääkäreiden pitäisi tarttua hengitystiesairauksiin ja etenkin sairauksia aiheuttaviin syihin. Lääkkeet sekä hoitomääräykset eivät paranna alkuperäisiä syitä eli huoneilman laatua tai kosteusongelmia.
Älkää nyt hulluja jaaritelko. Kyllä keittiön seinävärit ja verhojen kuviot ovat moninverroin tärkeämpiä asioita kuin huoneen ilmanvaihto tai ilmanlaatu.
Nämä paikkaansa pitävät asiat voit tarkistaa jokaisesta kotiasioita käsittelevistä perhelehdistä.
Vitsinne ovat kyllä puoliksi totta. Minä taas katsoin goolesta hieman mukavuusideoita. Yksi hyvä ohje löytyi, Lisää lämpöä 1-3 astetta.
Kun saa apteekista ensimmäisen astmasairauksien lääkelaskun niin alkaa sisäilman laatukin kiinnostamaan.
Löysin parhaat asumisviihtyvyys ohjeet netistä.
Sisätilojen oleskeluviihtyvyys, ohjeet. No 1.
Niinhän se on, kun nainen ei käske niin mies ei tiedä mitä pitäisi tehdä.
Miesten sisäilman ymmärtämisestä sekä erinomaisesta osaamisesta saadaan tietoja joka päivä. Lehtiotsikot ja uutiset toitottavat home- ja kosteusvaurioista joita löytyy melkein joka toisessa rakennuksessa.
Tosiasiaassa vain naisten mielekiinnon herääminen ja asioihin tarttuminen voi parantaa sisätilojen ilmanlaatuja.
Mikäli naisia ei saada joukolla innostumaan sekä tarttumaan kosteus- ja sisäilmaongelmiin ja niiden ratkaisemiseen, niin tilanne jatkaa kurjistumistaan.
Vain tahtonaisten päättäväiset toimenpiteet ja heidän laajat verkostonsa voivat pelastaa nykyiset polvet altistumasta sisäilman aiheuttamille sairauksille.
Onko tämäkin turhaan toiveita herättävä päätelmä.
Turha päätelmä jonka aika tulee näyttämään.
Heh heh hee. Ylen hauska viestiketju. Vai naiset.....
Onko naisten hoitovietti hengitystiesairauksia sairastavia lapsia kohtaan suurempi, kuin perusasioiden parannustarpeet.
Vai johtuuko tämä ainoastaan oikean tiedon puutteesta.
Jos naiset todella ajattelisivat lastensa ja oman itsensä parasta niin kyllä sisäilmalaadut parantuisi. Samalla muuttuisivat myös sisälämpötilat.
Kuinka suuri osuus tietojen laiminlyönneistä johtuu naisten lehdistä.
Onko luomiväri todella tärkeämpi asia?
Miksi kotona pitäisi olla puhtaampi huoneilma, kuin lastentarhassa tai opinahjossa.
Minun mielestä yksi parhaista asumiseen liittyvistä ohjeista löytyi netistä: Lisää lämpöä 2-3 astetta.
Sisätilan ilmanlaadun arviointi lienee suurilta osiltaan hyvinkin vaikea tehtävä.
Puhtaassa tai likaisessa huoneilmassa ei aina ole paljonkaan selkeitä eroja.
Ilmaa ei voi maistaa, haistaa, kuulla tai nähdä.
Näin ollen luullaan että sisäilman laatu on ilmeisesti "puhdasta" ja terveellistä.