Buddhalainen turvautuu Buddhaan, Dharmaan ja Sanghaan.
Miten turvaudut Sanghaan? Kuulutko johonkin buddhalaiseen sanghaan?
Jos, niin miksi ja miten valitsit juuri sen? Oletko vaihtanut sanghaa?
Jos et, miksi et? Tunnetko ja tiedätkö, mitä vaihtoehtoja tämän päivän
Suomessa toimii? Oletko vain kiinnostunut buddhalaisuudesta, mutta et
halua sitoutua? Etkö ole löytänyt itsellesi sopivaa vaihtoehtoa?
Eikö lähelläsi toimi sanghaa? Oletko yrittänyt ja lähtenyt pettyneenä pois?
Ehkä sinusta tuntuu siltä, että sanghasta ei olisi sinulle henkilökohtaisesti
hyötyä? Vai turvaudutko pelkästään "ariya sanghaan"?
Olisi mukava kuulla tarinoita, mielipiteitä ja ajatuksia tästä.
Tässä omani.
***
Monta vuotta meditoin yksin kotona, edistyinkin. Sitten luin Sogyal
Rinpochen kirjan "Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta". Se
teki minuun niin syvän vaikutuksen, että sydämestäni halusin tulla
buddhalaiseksi. Meditoiminen ja kirjojen lukeminen ei vain yksin-
kertaisesti enää riittänyt, koin sen "kevytbuddhalaisuudeksi".
Sogyal Rinpochen traditiolla ei ole keskuksia Suomessa, joten olin
ymmälläni, mitä minun pitäisi tehdä. En kokenut tuntevani buddha-
laisuutta riittävän hyvin valitakseni itselleni sanghan. Halusin
tutustua asioihin rauhallisesti, omaan tahtiini. Juuri silloin
törmäsin "sattumalta" uuteen ystävään. Otin tämänkin asian
puheeksi. Ällistykseni oli melkoinen, kun hän hymyili leveästi ja
sanoi:
- No, aloita tutustuminen vaikka meidän ryhmästä, tervetuloa
maanantaina mukaan!
Sillä tiellä olen vieläkin. Meditoin ja opiskelin monta vuotta,
kävin tutustumassa muihinkin ryhmiin, kunnes olin varma
siitä, että olin oikeassa paikassa. Pyysin saada liittyä sanghani
jäseneksi ja minut hyväksyttiin.
Mitä sitten olen sanghasta kostunut? Ainakin tämän:
* ymmärrykseni Dharmasta on kasvanut valtavasti
* koen opiskelun opiskeluryhmässäni valtavan motivoivaksi
* olen saanut hyvää ja systemaattista meditaatio-opetusta
ja vastauksia kysymyksiini
* olen saanut henkisiä ystäviä - ja paljon mettaa
* olen tavannut itseäni paljon edistyneempiä harjoittajia
ja saanut nauttia heidän läsnäolonsa voimasta
* olen ymmärtänyt buddhalaisten rituaalien merkityksen
osana harjoitusta
* olen muutamassa vuodessa edistynyt paljon enemmän
kuin kymmenessä vuodessa yksin kotona
Miten turvaudut Sanghaan? Kuulutko johonkin buddhalaiseen sanghaan?
Jos, niin miksi ja miten valitsit juuri sen? Oletko vaihtanut sanghaa?
Jos et, miksi et? Tunnetko ja tiedätkö, mitä vaihtoehtoja tämän päivän
Suomessa toimii? Oletko vain kiinnostunut buddhalaisuudesta, mutta et
halua sitoutua? Etkö ole löytänyt itsellesi sopivaa vaihtoehtoa?
Eikö lähelläsi toimi sanghaa? Oletko yrittänyt ja lähtenyt pettyneenä pois?
Ehkä sinusta tuntuu siltä, että sanghasta ei olisi sinulle henkilökohtaisesti
hyötyä? Vai turvaudutko pelkästään "ariya sanghaan"?
Olisi mukava kuulla tarinoita, mielipiteitä ja ajatuksia tästä.
Tässä omani.
***
Monta vuotta meditoin yksin kotona, edistyinkin. Sitten luin Sogyal
Rinpochen kirjan "Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta". Se
teki minuun niin syvän vaikutuksen, että sydämestäni halusin tulla
buddhalaiseksi. Meditoiminen ja kirjojen lukeminen ei vain yksin-
kertaisesti enää riittänyt, koin sen "kevytbuddhalaisuudeksi".
Sogyal Rinpochen traditiolla ei ole keskuksia Suomessa, joten olin
ymmälläni, mitä minun pitäisi tehdä. En kokenut tuntevani buddha-
laisuutta riittävän hyvin valitakseni itselleni sanghan. Halusin
tutustua asioihin rauhallisesti, omaan tahtiini. Juuri silloin
törmäsin "sattumalta" uuteen ystävään. Otin tämänkin asian
puheeksi. Ällistykseni oli melkoinen, kun hän hymyili leveästi ja
sanoi:
- No, aloita tutustuminen vaikka meidän ryhmästä, tervetuloa
maanantaina mukaan!
Sillä tiellä olen vieläkin. Meditoin ja opiskelin monta vuotta,
kävin tutustumassa muihinkin ryhmiin, kunnes olin varma
siitä, että olin oikeassa paikassa. Pyysin saada liittyä sanghani
jäseneksi ja minut hyväksyttiin.
Mitä sitten olen sanghasta kostunut? Ainakin tämän:
* ymmärrykseni Dharmasta on kasvanut valtavasti
* koen opiskelun opiskeluryhmässäni valtavan motivoivaksi
* olen saanut hyvää ja systemaattista meditaatio-opetusta
ja vastauksia kysymyksiini
* olen saanut henkisiä ystäviä - ja paljon mettaa
* olen tavannut itseäni paljon edistyneempiä harjoittajia
ja saanut nauttia heidän läsnäolonsa voimasta
* olen ymmärtänyt buddhalaisten rituaalien merkityksen
osana harjoitusta
* olen muutamassa vuodessa edistynyt paljon enemmän
kuin kymmenessä vuodessa yksin kotona
Vastaukset 2
Vanhimmat
niin, sanghan voi käsittää ainakin muutamalla tavalla.. harjoittajien muodostamana ryhmänä tai kaikkina boddhisattvoina, menneinä nykyisinä ja tulevina. itse koen jälkimmäisen mallin tällaisen oman ryhmän ohella suurena apuna ja voimavarana.. niin olen kuullut sanottavan, että sellaiset tulokset kuin turvautumisen kohde!
oman harjoitusryhmän tuki on tietenkin myös äärimmäisen tärkeää arjen kannalta. säännölliset tapaamiset, rupatteluhetket ja yhteinen vapaa-ajan toiminta pitää pois pahan teosta ;D
nuori kun itse olen ja poppiskulttuurissa kasvanut, niin on todella hienoa saada kaiken sen keskelle hieman dharma-eloa, missä muodossa vaan. suomi on vielä dharma-erämaa..niitä vähiä keitaita täytyy ylläpitää..
kyllä, Sangha on ehdottomasti tärkeä.
Ystävät polulla ovat innoittajia kun oma harjoitus junnaa, keskusteluissa voi aina tarkistaa omia näkemyksiään ja oppia paljon, kauan harjoittaneiden kokemus ja viisaus sekä uusien tuoreet tavat ja näkemykset ovat ehdottoman hedelmällistä harjoitusta.
Ystävien kautta voi seurata omaa kehittymistään.
Jos harjoittaa täysin yksin voi helposti ajautua "harha poluille" tai ylpistyä.