Skitsofreenikon vaimo...

Siis. Mun sisko on skitsofreenikon vaimo. Niillä on kaks lasta ja se skitso on ulkomaalainen. Tiedän, nyt ihmettelette sitä, että miks se meni skitson kaa naimisiin. Selitys: se rakasti sitä ja aatteli että ei siitä sairaudesta oo mitää haittaa.
Ne sit muutti naimisiinmenon jälkeen sinne ukomaahan ja sai sielä lapsen. Mulle ja mun toiselle siskolle ei oltu eka kerrottu mitää mut sitte meille kerrottii ettei me ihmetellä sitä miks se käyttäytyy nii oudosti. Sillä oli välillä 'pimeitä' kausia, joskus taas ihan hyviä. Sen puheliaisuus ja käytös vaihteli sit sitä mukaa. Mä vähitellen rupesin sit pelkäämään sitä, koska se tuijotteli mua ja kerran se laitto mun hiukset korvan taakse. Mä kerroin Suomessa sit siitä mun yhelle siskolle ja se sano, että mä pysyisin siitä kaukana sen jälkeen. Yhtenä jouluna ne oli meillä ja se skitso yritti houkutella mua pelaan yläkertaan sen kaa jotain tietokonepeliä. Mut onneks mun yks niistä lukuisista siskoista oli siinä ja sano että ei nyt jouluna mennä mitää pelaan ku ollaan kaikki yhessä täälä alhaalla. No, sit me ei onneks ees menty.
Jossain vaiheessa mun sisko ja sen se skitsomies sai toisen lapsen. Vähitellen se mies alko käyttäytymään uhkaavasti niitä lapsia ja mun siskoo kohtaan. Se jopa käyttäyty sillei että ois ollu lyömässä niitä ja karju niille. Mun sisko kerto meille ja sen miehen sijaisäidille siitä ja se pääsi sit niitten lasten kaa turvakotiin. Me täälä Suomessa oltiin ihan paniikissa ja kerrottiin mun siskolle että se vois tulla tänne Suomeen, ja nyt se asuu meillä kun äiti ja isä kävi hakemassa ne tänne.
Siinä samalla se pienempi niistä lapsista alko pelkäämään kaikkia miehiä paitsi mun isää ja mun toisen siskon miestä. Mun toisen siskon miehen syliin se ei suostu tulee vieläkää. Ja se suunnilleen itkee jo kun joku vähän vieraampi mies kattoo siihen... Se on vasta 1,3 vuotta. Tapahtuneesta on jo n. 10 kuukautta...
Ja se mun sisko on yhessä vieläki sen miehen kanssa, mutta sentään asumuserossa. En tajuu sitä, mä en ainakaan pystyis rakastaan miestä joka on huutanu mulle ja melkein lyöny ja ollu uhkaava...

Mua huolestuttaa, että miten mun sisko jaksaa, koska se mies on hirveesti kiinni sen elämässä, ja huolestuttaa kaikilla tempauksilla mun siskon.. Pelkään, että joku päivä sen päässä naksahtaa ja se joutuu suljetulle... Nyt viime aikoina on sentään onneks tapahtunu vähän muutosta parempaan...

Mä toivon että kukaan mun tuttu ei lue näitä tekstei, koska ne tunnistais mut heti... Oli siis vaa pakko purkautuu johonki koska en oo voinu puhuu näist hirveesti kellekkään. Oli kiva kertoo nää sillee anonyymisti.

Mutta koko miestä mä en haluu nähä enää, koska mä tosissani pelkään sitä ja inhoon koko ihmistä. Kyl mä tiiän, että sillä on vaan sairaus ja kuka tahansa voi sairastuu siihen, mutta... Mä en haluu enää olla sen kanssa tkemisissä!!

Huolestuttaa vaa sen mun siskon puolesta, HIRVEESTI.