Asutko Suomen onnellisimmassa kunnassa?

Asumme tulevassa Lahden lähiössä.
Lahti:
lista 1 sija 340
lista 2 sija 3

Keskiviikkona 17.7. IS listasi Suomen onnellisimmat nuoret, jotka eivät ainakaan ole heinolalaisia.

Kaikkein onnettomimmat nuoret asuvat (IS) Lieksassa, toiseksi onnettomimmat Luvialla, seuraavaksi Varkaudessa, sitten Imatralla ja sen jälkeen on Heinolan nuoret. Kaikkiaan 304 kunnasta vain neljässä kunnassa on onnettomampia nuoria kuin Heinolassa. Heinolan häntäpään luku oli 300, eli 299 kunnassa on onnellisempia nuoria kuin Heinolassa.

Vertailun mittareina ovat viiden eri tilaston kriteerit, nuorison tekemät rikokset, nuorisotyöttömyys, masennuslääkkeiden käyttö ja kodin ulkopuolelle ja laitoksiin sijoitettujen nuorten määrät suhteessa kaikkiin nuoriin.

Hyvin ei siis mene Heinolassa nuorillakaan, vaikka on pleissi ja Heinola jyrää. Pitäisikö siis järjestää nuorille työtiaisuuksia ja koulutuspaikkoja?

Ruotsalaiset kunnat länsirannikolla pärjäsivät hyvin nuorten hyvinvointivertailussa.
"Ilmiö ruotsalaiskuntien nuorten pärjäämisessä on ainutlaatuinen", toteaa onnellisuustutkija Markku Ojanen. Vaurauden ja koulutustason lisäksi onnellisuustutkijan mukaan mukana on kulttuurista perinnettä, oman arvon tunnetta, itsearvostusta sekä henkiseen kulttuuriin liittyvää rikkautta. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus on onnellisten nuorten kunnissa suurempaa kuin muualla.
Nuorten onnelisuusarviointi on tehty vuosien 2010-2012 viidestä eri tilastosta ja ne koskevat alle 17-vuotiaita nuoria.

Korsnäsissä olivat toiseksi onnellisimmat nuoret Kustavin jälkeen. Korsnäsin nuorisovastaavan Höglund-Raskin mukaan nuorten ääni kuuluu Korsnäsissä hyvin.
Tästä osoituksena on nuorisoneuvosto. Korsnäsissä hyviin hankkeisiin on helppo saada rahoitusta.

Ilman onnellisuustutkijan arvioitakin voidaan sanoa, että onnellisuus ja onnettomuus periytyvät sukupolvelta toiselta kuten vauraus, yhteisöllisyys, oman tunnon arvo ja kaikki onnellisuuteen vaikuttavat tekijät.

Heinolassa työttömien (Heinolan työttömyysaste 15 %) lapsista tulee työttömiä ja ruokajonoissa hakevat samat perheet ruokaa sukupolvesta toiseen kun työttömyys ja huono-osaisuus periytyvät.

Aika moni heinolainen nuori on muualle hakeutunut. Heinolassa on eläkeläisiä jo nyt lähes kolmannes. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan muutaman vuoden kuluttua Heinolassa on työssäkäyviä vähemmän kuin eläkeläisiä ja lapsia. Joten HUOLTOSUHDE on negatiivinen.

Miten käy verotulojen, kun nuoret hakeutuvat muualle töihin ja Heinolaan jäävät eläkeläiset. Peruseläkkeen saajat eivät maksa pienistä eläkkeistään lainkaan veroa, mutta tarvitsevat vanhusväestön pallveluja kunnan tukemina, kun eläke ei niihin riitä.

Miten käy peruspalvelujen, niiden lakisääteisten, jotka kunnan on tuotettava verotuloista?

Jos kunta ei pysty huolehtimaan peruspalveluista, se liitetään ilman muuta kuntayhtymään, joka peruspalvelut tuottaa suurissa yksiköissä.

Moni on Heinolasta muuttanut pois, kun väkiluku on vähentynyt alle 20 000 asukkaan eli alle kriittisen rajan, kun alle 20 000 asukkaan kunnat liitetään kuntakeskuksiin.
Heinolassa maksetaan entistä velkaa (2500 e/asukas) uudella velalla, jota otetaan lisää (3000 e/asukas asti). Velkaa ei voida loputtomiin kasvattaa ja velan maksun aika koittaa, niin maksatetaanko velka Heinolaan jäävillä vanhuksilla? Heinolan myymä energialaitos ei pian riitä velan maksuun - ei ainakaan sen jälkeen, jos uusi Hopeasita (Hildenin vaatimuksesta) velaksi rakennetaan.