Saarimökki

Oma saari on paratiisi, siellä sielu lepää, poissa on kiire, vain huumaava onnentunne on läsnä,onnenkyynelten läpi maisema hetkittäin sumentuu.. jatkuvasti tuntuu kuin pitäis viettää hiljainen hetki, on elämä omassa saaressa niin sanoinkuvaamattoman mahtavaa, vähän kuin satua, ei naapureita, ei itikoita... oluen aukaisun sihahduksen kuulee vielä minuuttienpäästä avaamisesta.. isokoskelokin kävi oikein kiittämässä kun sai pesiä täällä saaressa ja kasvattaa pesueen... jaa mikäs olikaan kysymys... mikäs vaikeeta se on veneellä liikkua ja vaikka talvella kelkalla viedä rakennustarpeita.. nyt taas alkaa kyyneleet virrata kuin pärskeet tenojoessa on pakko lopettaa tää paatos ja keskittyä joogaan niin pystyis paremmin kohtaamaan onenhetket jotka tulevat kuin aallot...saareen

Rakentamisvaihe on hankalampi kuin mantereella, mutta ei ole se ratkaiseva asia. Kun tekee kestäviä ratkaisuja, välttyy turhilta saneerauksilta jne...

Käytännöllisyyteen kannattaa satsata - sillä voi kompensoida pieniä arjen hankaluuksia.

- Vesihuolto: Makeaa pesuvettä saa helposti esim. (isoilta) katoilta, joten oma kaivo ei ole ainakaan alkuun välttämätön.

-Tuuli: Huomioi tuuli jo rakentamisvaiheessa - esm. terrasseja eri puolille taloa, jotta voi valita tuulensuojaisia paikkoja.

-Jätehuolto: roskien polttaminen ja jätteiden huomioiminen jo ostovaiheessa.

Jos ei sähköä. huomioi aurinkopaneelit jo rak. vaiheessa. Niillä saa perussähkön edullisesti.

Isot kuljetukset: talvella tai isommalla veneellä.

Kokemuksia sekä saari- että mannermökeistä. Mantereella "liikutaan" - saarimökeille taas "asetutaan aloilleen".

Molemmilla on puolensa, mutta jos omaa rauhaa kaipaa, saari on oikein hyvä valinta!

Jos saarimökkiä vertaa sellaiseen johon autolla ajetaan pihaan, niin saarimökki on lusiferin keksintö, mökkeily tuntuu rasittavalta pakkopullalta, ei huvittaisi mennä, mutta on pakko kun on se oma saarimökki. Jo pelkkä kauppareisu tai vedenhaku tuntuu työpäivältä. Unohtakaa saaret.

Voihan sitä mantereenmökillä tyhjentää auton ihmisineen ja tavaroineen laiturilla olevaan veneeseen ja käydä lenkki järvellä tai merellä jonka jälkeen ajaa takaisin laiturille ja vasta sitten menee mökin ovesta sisään? Pienenä miinuksena ettei se riippuen vuodenajoista tai myrskyillä tietenkään onnistu. Silloin voi jäädä mökin edustalle odottamaan myrskyn laantumista tai kääntyä takaisin kotia kohti kuten saarimökkeilyn yhteydessä väistämättä käy. Rakennusvaiheessa voi rak.tarpeet ajaa toiselle puolelle järveä josta roudaa materiaalit veneellä, lossilla tai talvella jään yli sen sijaan että ajaisi suoraan tontille. Vedet ja sähköt voi katkaista jos askeettisuuskaipuu iskee jne. ja vieraista pääsee hyvin nopeasti eroon jos on miestä sanomaan heti kättelyssä sukulaisille että milloin vieraat on kotona jos heti lähtevät? Kuten edeltä voimme huomata mantere- ja saarimökin erot ovat vain siinä, ettei saarimökkiin vieraita saa pyytämälläkään. Manteremökin miinuksena huomattavasti korkeampi käyttöaste ilman jännityksen tuntua luonnollisesti verrattuna saarimökkiin jonne matkatessa saa jännittää onko aallot niin korkeat että pitääkö peräkontissa oleva teltta jälleenkerran pystyttää satamaan missä olot vastaa saarielämää. Ei sähköä, vettä, tuulee ihan saatanasti jne jne jne.

Tyhmin näkemäni mökkikylä missä ihmisten lomat meni naapureiden kanssa tapellessa oli saaressa. Sama homma mantereella.

Saaria ja mannermökkejä on joka lähtön.

Meillä on saaressa sähkö, makea vesiosuuskunnan vesi ja kaupungin keskusta 2 km päässä mökiltä.

Minusta elämä saaressa ei ole lian askeettista, vaikka oma rauha onkin läsnä. Ainakin jos harrastaa veneilyä, niin saari on mitä parhain vaihtoehto.

Ainakin minulle on erittäin tärkeää, että mökki ei ole missään korvessa. Paljon mieluummin istun veneessä vartin kuin ajan autolla tunnin päästäkseni jonnekin, mittä palvelut ovat useiden kilometrien päässä.

Saariperhe ,,,mistäpäin haet saaritonttiasi....jos Tampereen läheisyydestä,,,voin tarjota sopuhintaan,varmasti puhtaalla vedellä.

Voihan sitä mantereenmökillä tyhjentää auton ihmisineen ja tavaroineen laiturilla olevaan veneeseen ja käydä lenkki järvellä tai merellä jonka jälkeen ajaa takaisin laiturille ja vasta sitten menee mökin ovesta sisään? Pienenä miinuksena ettei se riippuen vuodenajoista tai myrskyillä tietenkään onnistu. Silloin voi jäädä mökin edustalle odottamaan myrskyn laantumista tai kääntyä takaisin kotia kohti kuten saarimökkeilyn yhteydessä väistämättä käy. Rakennusvaiheessa voi rak.tarpeet ajaa toiselle puolelle järveä josta roudaa materiaalit veneellä, lossilla tai talvella jään yli sen sijaan että ajaisi suoraan tontille. Vedet ja sähköt voi katkaista jos askeettisuuskaipuu iskee jne. ja vieraista pääsee hyvin nopeasti eroon jos on miestä sanomaan heti kättelyssä sukulaisille että milloin vieraat on kotona jos heti lähtevät? Kuten edeltä voimme huomata mantere- ja saarimökin erot ovat vain siinä, ettei saarimökkiin vieraita saa pyytämälläkään. Manteremökin miinuksena huomattavasti korkeampi käyttöaste ilman jännityksen tuntua luonnollisesti verrattuna saarimökkiin jonne matkatessa saa jännittää onko aallot niin korkeat että pitääkö peräkontissa oleva teltta jälleenkerran pystyttää satamaan missä olot vastaa saarielämää. Ei sähköä, vettä, tuulee ihan saatanasti jne jne jne.

Osta valmis? Hinnat puolittuu parissa vuodessa kun velkamökit tulee myyntiin

Saarimökkejä myynnissä ja hinnat näköjään laskee.

Isä oli saaritilalta kotoisin, sota-aikaan syönyt tätinsä kanssa haukea ja perunaa. Muuta kun ei ollut.

Rospuutto 2 kertaa vuodessa.Pitää olla tosi omavarainen rospuuton aikaan.

Itse olen etsinyt saarta, mutta hintataso liian korkea.

Saimaalta ja Puulalta saa saarimökkejä muutamalla kymppitonnilla ja ovat laadukkaita. Hinnat laskee edelleen.

Katsopa Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen sivuilta. Mustassaaressa oli tontti ainakin muistaakseni 80 000. Rakennuslupaakin mukavasti ja kokoa n 3,5h, ei siis naapureista riesaa. Meillä mökki Päijänteen saaressa ja ei vaihdettaisi kirveelläkään mantereen mökkiin. Sielu lepää siellä omassa rauhassa ollessa. Vaatii vain hyvän veneen, että kauppa-asiat pystyy hoitamaan välillä lähikylässä isommassakin aallokossa. Suosittelen lämpimästi.

Hienoa!

Parempaa paikkaa ei ole kuin saari.

Minulla 1 saaritontti tiedossa, mutta ei resursseja siihen. Verotuksen osalta ei voi odottaa muuta kuin lisää verotaakkaa kaikille.

Unelmia pitää silti olla.

Selasin netistä saaressa asujien elämää. Kaikki viihtyivät mutta rospuuton tullessa moni muuttaa muualle asumaan. Takaisin sitten keväällä.

Saarta jota olen ostatellut on venematkaa mantereelta 5.7 km. Ei sähköjä. Polttopuitakaan ei talveksi. Aggregaatti löytyy, polttoainetta pitäisi olla reilusti. Ruokaa ym.Rakennus on valmiina, mutta ei talvi asuttava.Silloin kun ei veneellä pysty liikkumaan on asuttava muualla.

Saari houkuttaa, todella. Ollut myynnissä jo kauan. Hintakin on tippunut reilusti. Tälläinen paikka ei näkäjään kiinnosta.

Saarikohteita tulee myyntiin varmasti lisää.

Tv:Saaren suvun jälkeläinen.

Olemme asuneet saaressa nyt 7 viikkoa koronaa paossa. Ollaan eletty hyvin omavaraisesti ilman verkkosähköä ja muita nykyajan mukavuuksia, mutta tämä on ollut elämämme parasta aikaa.

On, monellakin. Aika eri asia päästä rannikkotontille Hiab-rekalla tontille kuin kuskata tarvikkeet lotjalla tai veneellä saareen pienissä erissä. Kyllä saaripaikat upeita ovat, en sitä lainkaan kiistä. Ja mitä vanhemmaksi tulee sitä enemmän arvostaa että pääsee autolla mökin nurkalle.