Miten saan kiusaamisen loppumaan?

Meitsin tarina:(totta joka sana) Mua kiusattiin todella paljon yläasteen aikana. Tosin tuolloin oltiin niinkuin tasavertaisia, vaikka kiusaamista olikin. Eli kiusaaja ja kiusattu oli samanarvoisia. En tänä pvnä tiedä mitä vittua tämä logiikka oli, mutta ihan sama. No kumminkin meitä oli ainaski 30 ryhmä ja oltiin melkein joka päivä samassa luokassa. Mulla oli kavereita jonkun verran. Mutta luokassa joukkoon mahtui ne 3 kiusaajaa. Mua kiusattiin pari vuotta aika tiuhaan tahtiin. Olin aika hiljainen, mutta en silti arka, tai sellainen, että olisin ollut kokojoukosta poissa. Olin siellä vaikka nämä jaksoivat ilkkua ihan lähestulkoot mistä vaan. No sitten yksi kolmesta teki todella paskamaisen ja vikan teon. Alkoi kiusata mun kaveria. Koulun jälkeen se uitti mun parasta kaveria lumihangessa. Näin niin punaista, että estot kuulkaas lähti pois, kuin olisin ollut eri ihminen. Juoksin salamannopeesti kiusaajaa kohti, irrotin sen kaveristani, heitin hankeen ja löin muutaman kerran naamaan. No nenähän siltä jätkältä aukesi ja melkeen itki siinä hangessa. Kysyin vielä, että tekeekö mieli painia mun kaverin kanssa. Vastas et ei. Siitä lähtien ne 3 ei oo koskaan sanonu mulle loppuajoista mitään. On vaan kattonu: "Ok sä oot hyvä jätkä" meiningillä. Eihän tuolloin ollut mitään suurta haloota, jos vähän livautti ohimoon. Nykyajasta kyllä huomaa, että ei saatana mitä touhua! Oot kumminki vasta ton ikäne (onneksi) eli et rikosvastuussa, miksi et käyttäisi nyt tilaisuutta hyväksesi ja vetäs kunnolla turpaan niitä kiusaajias? Toki ei sais yllyttää väkivaltaan, mutta jos oikeesti ei muu auta, niin miten sen sitten saisi muuten loppumaan?

Kanssakokenut1980 kirjoitti:

Meitsin tarina:(totta joka sana) Mua kiusattiin todella paljon yläasteen aikana. Tosin tuolloin oltiin niinkuin tasavertaisia, vaikka kiusaamista olikin. Eli kiusaaja ja kiusattu oli samanarvoisia. En tänä pvnä tiedä mitä vittua tämä logiikka oli, mutta ihan sama. No kumminkin meitä oli ainaski 30 ryhmä ja oltiin melkein joka päivä samassa luokassa. Mulla oli kavereita jonkun verran. Mutta luokassa joukkoon mahtui ne 3 kiusaajaa. Mua kiusattiin pari vuotta aika tiuhaan tahtiin. Olin aika hiljainen, mutta en silti arka, tai sellainen, että olisin ollut kokojoukosta poissa. Olin siellä vaikka nämä jaksoivat ilkkua ihan lähestulkoot mistä vaan. No sitten yksi kolmesta teki todella paskamaisen ja vikan teon. Alkoi kiusata mun kaveria. Koulun jälkeen se uitti mun parasta kaveria lumihangessa. Näin niin punaista, että estot kuulkaas lähti pois, kuin olisin ollut eri ihminen. Juoksin salamannopeesti kiusaajaa kohti, irrotin sen kaveristani, heitin hankeen ja löin muutaman kerran naamaan. No nenähän siltä jätkältä aukesi ja melkeen itki siinä hangessa. Kysyin vielä, että tekeekö mieli painia mun kaverin kanssa. Vastas et ei. Siitä lähtien ne 3 ei oo koskaan sanonu mulle loppuajoista mitään. On vaan kattonu: "Ok sä oot hyvä jätkä" meiningillä. Eihän tuolloin ollut mitään suurta haloota, jos vähän livautti ohimoon. Nykyajasta kyllä huomaa, että ei saatana mitä touhua! Oot kumminki vasta ton ikäne (onneksi) eli et rikosvastuussa, miksi et käyttäisi nyt tilaisuutta hyväksesi ja vetäs kunnolla turpaan niitä kiusaajias? Toki ei sais yllyttää väkivaltaan, mutta jos oikeesti ei muu auta, niin miten sen sitten saisi muuten loppumaan?

En kyllä haluais vetää toisii turpaan. Vaikka kiusttais.