Joki ja joen rannalla talo. Talo on vanha, joki vielä vanhempi. Talossa ruosteinen peltikatto, joessa hidas vesi. Kun joki oli nuori, sen vesi oli nopeaa. Taloa synnyttivät monet taitavat kädet, ne kädet kuolivat jo kauan sitten. Talo oli nuorena hyvin puettu, vaan eipä ole enää. Talolle on määrätty purkutuomio, sitä se odottaa alistuneena. Yläkerran ikkuna on rikki, kauhtunut verho heiluu tuulessa: talo vilkuttaa joelle hyvästiksi. Joki vilkuttaa takaisin laineilla. Seuraavana päivänä taloa ruvetaan purkamaan. Se muuttuu rakennusjätekasaksi, joka sekin aikanaan häipyy. Tämän kaiken joki näkee ja sen vesi tummenee surusta. Joki virtaa edelleen ja miettii omaa elämäänsä, kuinka kauan se enää jaksaa liikuttaa vettään.
Kaksi vanhaa ystävää
Klaus Lättyhillo
369
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Käsittääkseni Pohjanmaalla joet maan kohoamisen seurauksena juoksultaan vähän kerrassaan hidastuvat? En ole ihan varma, mutta epäilen vahvasti. Siinä mielessä tarinasi voisi siltäkin osin pidellä paikkaansa.
Tämä on runopalsta...kirjoita tarinat muualle.
Proosaruno taitaa olla sinulle tuntematon käsite.