Eli olen 11-vuotias ihan normaali skidi, mutta jostain syystä itsestäni ei ole normaalia että riitelen isäni kanssa melkein joka päivä, kun näen häntä. Ei ole kyse siitä, että olisin kyllästynyt häneen, sillä hän on viikot toisella kämpillä, koska työ on sinne vienyt, mutta tulee viikonloppuisin kotiin.
Tykkään isästäni, mutta joskus hän ei ole semmoinen isä kuin isän pitäisi olla... Hän ei juopottele, mutta ottaa yleensä viikonloppuisin olutta, mutta ei känniin saakka. Puhe saattaa olla vähän hassua, mutta ei ole kännissä.
Asiaan. Kun riitelemme, isä saattaa käydä käsiksi ja ''taluttaa'' kovakouraisesti yläkerran rappusten eteen, ja ei päästä minua enää koko iltana alas. Hän saattaa käydä myös tukistamaan minua, ja antaa nippuria. Tiedän, että se on varmaan normaalia, mutta se sattuu, koska isä ei tee sitä varovaisesti.
Kun hän huutaa, hän kolistelee tavaroita ja paiskoo kaapin ovia ja talon ovia. Kun hän raivoaa, hän imitoi minua, vääntelee todella pelottavasti naamaansa ja hän saattaa karjaista minulle että turpa kiinni yms. En saa sanoa YHTÄÄN mitään (edes omaa mielipidettä) etteikö se olisi heti tinkaamista, tulkuttamista ja ''suun soittoa''.
Koulussa minulla menee hyvin, teen kotitöitä silloin tällöin esim. teen ruokaa, vien roskia, haen postin ja tyhjennän ja täytän astianpesukoneen.
Niin ja se kaikkein pahin... Tämä ei välttämättä ole teidän mielestä paha, mutta itseäni se satutti henkisesti paljon. Isäni kerran haukkui minua vitun apinaksi, ja kyllä, on hauskaa hahah, mutta itseäni ei silloin kovin paljon naurattanut.
Olen monesti itkenyt yksin omassa huoneessani, koska olen vanhempieni mielestä (niin, myös äidin) kamala lapsi.
Yhesti olin automatkalla siskoni ja äitini kanssa. Riitelin äidin kanssa paljon matkalla kunnes siskoni kysyi äidiltäni: ''Itketkö sinä''? äiti vain tuhahti ja vastasi: ''Minä en yhden penikan takia itke''. Ja ei hän itkenytkään. Tuntui, että jos vaikka kuolisin, niin itkisikö äitini sittenkään? Minulta pääsi lipsahtamaan että: ''Tosi kypsää, nauran sulle''. Ja voitte arvata loput. :) Äitini riemastui kovasti, pysäytti auton linja-auto pysäkille ja astui ulos autosta. Hän avasi minun oveni (istuin takapenkillä) ja kävi minuun käsiksi. Hän ravisteli monia kertoja minua hiuksista, ja se kävi todella kipeää. Mutta minähän en itke. Siskoni huusi äidilleni että: ''Lopeta''! ja äiti uhkasi jättää minut seuraavan kerran kävelemään jos yhtään edes pikkuruisenkaan vänkkyröisin. Jep, paha yhdistelmä keski-ikäinen ja murrosikäinen, mutta tuntuu, että emme vain tykkää toisistamme. Minua on monesti haukuttu tyhmäksi ja pöllöksi yms.
Ja on sanottu, että jos olisin poika, (isä on sanonut) osaisin kaikki asiat paljon paremmin. Sekin tuntui pahalta. Minua on sanottu kamalaksi tinkaajaksi, vastaan väittäjäksi, urputtajaksi yms. Eli pienikin, kiltillä äänellä sanottu sana on vänkkyröintiä. Ja vanhemmat selittää, kuinka he eivät olleet lapsena tuommoisia jne.
Sitten on vielä yksi todella ahdistava asia... Isä käyttäytyy minua kohtaan joskus pervosti. Esim. kun olin ''tarjoillut'' juomia äidille ja isälle terassille, niin isä vain läimäytti minua takapuolelle ja sanoi: ''Niin niitä tarjoilioita pitää läimäyttää''. (EI OLLUT YHTÄÄN KÄNNISSÄ) Sitten hän nipistelee minua TAAS takapuolesta ja kutittelee paidan alta. Hän yrittää saada minua monesti hänen syliin ja kihertää että: ''Nooo tuuuule. Tule, tule''. ja viheltää, kuin koiralle. Piettääkö hän minua vielä pikkulapsena? Sillä en voisi uskoa, että hänellä olisi mitään taka-ajatuksia 11-vuotiaaseen lapseensa! Ja sitten se, kun isä tulee huoneeseeni (koputtaa kyllä) ja jos minulla on jäänyt roikkumaan liivit johonkin kaapin päälle, niin hän jää katselemaan niitä, eikä lähde pois vaikka sanoisin että: ''meee jo pooois''. En tiedä 100% jäikö hän katsomaan juurikin liivejäni, mutta tuntui ihan siltä.
Mitä teen?? Pidän vanhemmistani ja äitikin antoi minulle vasta 70e kaupunkiin, mutta voi... Ne riidat ja haukkumiset. Monet itkut ja raivarit. Ne kaksimielisyydet... En halua asua enää kotona. Apua? Kokemuksia?
Tykkään isästäni, mutta joskus hän ei ole semmoinen isä kuin isän pitäisi olla... Hän ei juopottele, mutta ottaa yleensä viikonloppuisin olutta, mutta ei känniin saakka. Puhe saattaa olla vähän hassua, mutta ei ole kännissä.
Asiaan. Kun riitelemme, isä saattaa käydä käsiksi ja ''taluttaa'' kovakouraisesti yläkerran rappusten eteen, ja ei päästä minua enää koko iltana alas. Hän saattaa käydä myös tukistamaan minua, ja antaa nippuria. Tiedän, että se on varmaan normaalia, mutta se sattuu, koska isä ei tee sitä varovaisesti.
Kun hän huutaa, hän kolistelee tavaroita ja paiskoo kaapin ovia ja talon ovia. Kun hän raivoaa, hän imitoi minua, vääntelee todella pelottavasti naamaansa ja hän saattaa karjaista minulle että turpa kiinni yms. En saa sanoa YHTÄÄN mitään (edes omaa mielipidettä) etteikö se olisi heti tinkaamista, tulkuttamista ja ''suun soittoa''.
Koulussa minulla menee hyvin, teen kotitöitä silloin tällöin esim. teen ruokaa, vien roskia, haen postin ja tyhjennän ja täytän astianpesukoneen.
Niin ja se kaikkein pahin... Tämä ei välttämättä ole teidän mielestä paha, mutta itseäni se satutti henkisesti paljon. Isäni kerran haukkui minua vitun apinaksi, ja kyllä, on hauskaa hahah, mutta itseäni ei silloin kovin paljon naurattanut.
Olen monesti itkenyt yksin omassa huoneessani, koska olen vanhempieni mielestä (niin, myös äidin) kamala lapsi.
Yhesti olin automatkalla siskoni ja äitini kanssa. Riitelin äidin kanssa paljon matkalla kunnes siskoni kysyi äidiltäni: ''Itketkö sinä''? äiti vain tuhahti ja vastasi: ''Minä en yhden penikan takia itke''. Ja ei hän itkenytkään. Tuntui, että jos vaikka kuolisin, niin itkisikö äitini sittenkään? Minulta pääsi lipsahtamaan että: ''Tosi kypsää, nauran sulle''. Ja voitte arvata loput. :) Äitini riemastui kovasti, pysäytti auton linja-auto pysäkille ja astui ulos autosta. Hän avasi minun oveni (istuin takapenkillä) ja kävi minuun käsiksi. Hän ravisteli monia kertoja minua hiuksista, ja se kävi todella kipeää. Mutta minähän en itke. Siskoni huusi äidilleni että: ''Lopeta''! ja äiti uhkasi jättää minut seuraavan kerran kävelemään jos yhtään edes pikkuruisenkaan vänkkyröisin. Jep, paha yhdistelmä keski-ikäinen ja murrosikäinen, mutta tuntuu, että emme vain tykkää toisistamme. Minua on monesti haukuttu tyhmäksi ja pöllöksi yms.
Ja on sanottu, että jos olisin poika, (isä on sanonut) osaisin kaikki asiat paljon paremmin. Sekin tuntui pahalta. Minua on sanottu kamalaksi tinkaajaksi, vastaan väittäjäksi, urputtajaksi yms. Eli pienikin, kiltillä äänellä sanottu sana on vänkkyröintiä. Ja vanhemmat selittää, kuinka he eivät olleet lapsena tuommoisia jne.
Sitten on vielä yksi todella ahdistava asia... Isä käyttäytyy minua kohtaan joskus pervosti. Esim. kun olin ''tarjoillut'' juomia äidille ja isälle terassille, niin isä vain läimäytti minua takapuolelle ja sanoi: ''Niin niitä tarjoilioita pitää läimäyttää''. (EI OLLUT YHTÄÄN KÄNNISSÄ) Sitten hän nipistelee minua TAAS takapuolesta ja kutittelee paidan alta. Hän yrittää saada minua monesti hänen syliin ja kihertää että: ''Nooo tuuuule. Tule, tule''. ja viheltää, kuin koiralle. Piettääkö hän minua vielä pikkulapsena? Sillä en voisi uskoa, että hänellä olisi mitään taka-ajatuksia 11-vuotiaaseen lapseensa! Ja sitten se, kun isä tulee huoneeseeni (koputtaa kyllä) ja jos minulla on jäänyt roikkumaan liivit johonkin kaapin päälle, niin hän jää katselemaan niitä, eikä lähde pois vaikka sanoisin että: ''meee jo pooois''. En tiedä 100% jäikö hän katsomaan juurikin liivejäni, mutta tuntui ihan siltä.
Mitä teen?? Pidän vanhemmistani ja äitikin antoi minulle vasta 70e kaupunkiin, mutta voi... Ne riidat ja haukkumiset. Monet itkut ja raivarit. Ne kaksimielisyydet... En halua asua enää kotona. Apua? Kokemuksia?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Niin ja sekin vielä, että kun riitelemme isän kanssa autossa hän karjuu aivan täysillä ja hakkaa auton rattia. Itseäni pelottaa usein riidellä isän kanssa. Sitten jos ''vänkkyröin'' takapenkillä niin isä kääntyy minuun päin (vaikka ajaisi) ja nipistää jalasta aivan täysillä. Joo hahah, nipistää. EI! Jos koittatte itsellenne, se sattuu paljon, koska ihohan jää puristuksiin!
Sitten sekin vielä, että isä suuttuu (jos vie minua autolla esim. kaverille) niin hän suuttuu, jos myöhästymme edes yhden minuutin. Ja oikeasti! Ei oo mikään trolli tai mkn. sellainen, mutta isä oikeasti on niin pilkun nussia, että ette usko. Hän karjuu jos myöhästymme 1-5 min. koska sanoo, että kaverini ei halua odottaa. Mistä hän sen tietää, miltä kaveristani tuntuu?! Niin siinäpä se. Ei kuulosta ihanalta. :) Joskus pahjojen riitojen aikaan, olen ajatellut ottaa lääkkeitä ja vaikka tappaa itseni, mutta en halua olla pelkkä p*ska huomiohuora, joka ei edes yritä selviytyä elämässä. Apua...? Kokemuksia...?
Up?? Apuaa?
Mikån on up (näin foruumi mielessä)
Jos uskallat, soita lastensuojelun viranomaisille
TODELLAKIN SOITA LASTENSUOJELUUN! TUOLLEIN EI SAA LASTAAN KOHDELLA :/ !!
No en mä viitti... Koska kyllä mä nyt niitä rakastan, mutta joskus taas en... Saattaisiko vanhempien kuri vaikuttaa heidän lapsuuden kuriin? Olen sitä miettinyt...
Kyllä yleensä juurikin jos aikuisille vanhemmille ollaan lapsuudessa pidetty hirveää kuria niin yleensä se tarttuu heihin ja yrittävät kasvattaa lapsensa sen mukaisesti kun heitä on opetettu/kohdeltu lapsuudessa, mutta jos tuo sinun isäsi huutaa, tukistaa, nipistää, lyö jne. samoin äitisi niin mene nyt ihmeessä soittamaan sinne lastensuojeluun koska ne asiat eivät kyllä muuten korjaannu , voimia ja jaksamista sinulle :)
tuossa taitaisi olla MLL:n puhelinnumero 075 32451
Valitettavasti sinulla ei ole paljon mitään mahdollisuuksia tuon jutun kanssa jos sinun vanhemasi ei ole käyttänyt fyysistä väkivaltaa sinua kohtaan. Ainoa mahdollisuus on sitten puhua kavereille, sukulaisille tai koulun tyypeille. Jos sinuun on käytetty kuitenkin väkivaltaa suoraan vaan poliiseille jos uskoltaa.
Voit puhua kuraattorille koulussa ja soittaa mlln numeroon ja jne.. voimia!!
Sun pitää åuhua jollekkin tutulle tai kuraattorille. Mutta kyllä sitten isompana nuo varmaan loppuvat.
Ihme kyl mut sama asia mullaki paitti et oon 13 ja se mies oli isäpuoli. Nyt asun äidi kaa kahestaa ja on iha hirveet. Tiiän tunteen ku äiti ei välitä paskaakaan ja itken itteni joka ilta uneen. :‹ Kyl se siitä, älä kummiskaa alennu viiltelyyn, tupakkii tai juomiseen, jooko? :)
Mun isä samanlainen mutta ei huuda vitun apinaksi yms vaan
Laiskaksi:/