Heippa kaikki,
Olen niin hämmentynyt että haen nyt neuvoja täältäkin. Tilanne on siis tämä;
Tiesin jo lapsena, että tykkään myös tytöistä. Teini-aikana yritin aikana uskotella toisin, mutta se ei kauaa kestänyt.. Olen nyt ollut liki viisi vuotta parisuhteessa miehen kanssa, ja suhteemme aikana himoni naisia kohtaan on nostanut päätään, Sain luvan mieheltäni toteuttaa fantasiani naisen kanssa, ja harrastin seksiä muutaman naisen kanssa. Kokemukset oli hienoja, ja himoni helpottivat joksikin aikaa. Nykyään miheni ei salli naisten kanssa puuhailua, varmaan mustasukkaisuus heräsi vihdoin. Kiellosta huolimatta olen hieman hempeillyt tyttöjen kanssa ja aina ihania naisia nähdessäni joudun huomaamaan himon syttyvän.
Parisuhteemme on kuitenkin jatkunut suhteellisen ongelmitta, olen hyväksynyt BI-ominaisuuteni ja yritän parhaani mukaan pysyä uskollisena miehelleni. Mutta eräs päivä mieleeni juolahti; entä jos olenkin kaappilesbo!
Olen aina ajatellut, että naiset eivät kiinnosta minua henkisesti vain ainoastaan seksimielessä. Naispuolisia ystäviä on pari, miehiä enemmän. Sosiaalisissa tilanteissa tulen paremmin toimeen miesten kanssa, mutta seksuaalisesti taas olen enemmän naisiin päin. Mitä hemmettiä tämä on!? Rakastan miestäni ja seksi on ollut ihan mukavaa, mutta haluttomuuttakin on ollut. Joskus seksi hänen kanssaan jopa ällöttää. :o Pitkän suhteen ja stressin syytä vai mitä..?
Pelkään naisia ja jännitän heidän seurassaan. Olen tavannut vain muutamia naisia, joiden kanssa tulen hyvin toimeen, loput välttelevät minua tai katsovat oudosti. Viihdyn homobaareissa hyvin, ja tykkään fantasioida homoseksistä (sekä gay että lesbo), miksi heteroseksi tuntuu välillä niin etovalta? Lisäksi koen sukupuolineutraalit ihmiset erittäin kiehtoviksi.
Ja se mikä minua nyt on kalvannut pidemmän aikaa, on se, että ENTÄ JOS VOISINKIN OLLA ONNELLISESSA SUHTEESSA NAISEN KANSSA? Tähän asti en ole halunnut uskoa, että kaltaiseni nainen voisi löytää sopivan kumppanin naisten keskuudesta.
(Ja, jotakin perustietoa itsestäni, jos siitä on apua: Olen vartaloltani kurvikas mutta luonteeltani aina ollut hieman ns äijämäinen, En välitä paljoakaan meikkaamisesta, muodista tai muusta pinnallisesta. Olen kiinnostunut raskaasta musiikista, autoista ja moottoripyöristä, kirjallisuudesta ja taiteesta. Vapaa-ajallani myös leikin koirani kanssa ja nautin kaljaa ystäväni/läheisen ystäväporukan kanssa. )
I'm so confused, help me!
Olen niin hämmentynyt että haen nyt neuvoja täältäkin. Tilanne on siis tämä;
Tiesin jo lapsena, että tykkään myös tytöistä. Teini-aikana yritin aikana uskotella toisin, mutta se ei kauaa kestänyt.. Olen nyt ollut liki viisi vuotta parisuhteessa miehen kanssa, ja suhteemme aikana himoni naisia kohtaan on nostanut päätään, Sain luvan mieheltäni toteuttaa fantasiani naisen kanssa, ja harrastin seksiä muutaman naisen kanssa. Kokemukset oli hienoja, ja himoni helpottivat joksikin aikaa. Nykyään miheni ei salli naisten kanssa puuhailua, varmaan mustasukkaisuus heräsi vihdoin. Kiellosta huolimatta olen hieman hempeillyt tyttöjen kanssa ja aina ihania naisia nähdessäni joudun huomaamaan himon syttyvän.
Parisuhteemme on kuitenkin jatkunut suhteellisen ongelmitta, olen hyväksynyt BI-ominaisuuteni ja yritän parhaani mukaan pysyä uskollisena miehelleni. Mutta eräs päivä mieleeni juolahti; entä jos olenkin kaappilesbo!
Olen aina ajatellut, että naiset eivät kiinnosta minua henkisesti vain ainoastaan seksimielessä. Naispuolisia ystäviä on pari, miehiä enemmän. Sosiaalisissa tilanteissa tulen paremmin toimeen miesten kanssa, mutta seksuaalisesti taas olen enemmän naisiin päin. Mitä hemmettiä tämä on!? Rakastan miestäni ja seksi on ollut ihan mukavaa, mutta haluttomuuttakin on ollut. Joskus seksi hänen kanssaan jopa ällöttää. :o Pitkän suhteen ja stressin syytä vai mitä..?
Pelkään naisia ja jännitän heidän seurassaan. Olen tavannut vain muutamia naisia, joiden kanssa tulen hyvin toimeen, loput välttelevät minua tai katsovat oudosti. Viihdyn homobaareissa hyvin, ja tykkään fantasioida homoseksistä (sekä gay että lesbo), miksi heteroseksi tuntuu välillä niin etovalta? Lisäksi koen sukupuolineutraalit ihmiset erittäin kiehtoviksi.
Ja se mikä minua nyt on kalvannut pidemmän aikaa, on se, että ENTÄ JOS VOISINKIN OLLA ONNELLISESSA SUHTEESSA NAISEN KANSSA? Tähän asti en ole halunnut uskoa, että kaltaiseni nainen voisi löytää sopivan kumppanin naisten keskuudesta.
(Ja, jotakin perustietoa itsestäni, jos siitä on apua: Olen vartaloltani kurvikas mutta luonteeltani aina ollut hieman ns äijämäinen, En välitä paljoakaan meikkaamisesta, muodista tai muusta pinnallisesta. Olen kiinnostunut raskaasta musiikista, autoista ja moottoripyöristä, kirjallisuudesta ja taiteesta. Vapaa-ajallani myös leikin koirani kanssa ja nautin kaljaa ystäväni/läheisen ystäväporukan kanssa. )
I'm so confused, help me!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Asiaa voi ajatella vaikka niin, että valkoinen väri on kuvastaa täysin homoja ihmisiä ja musta täysin heteroita ihmisiä. Välissä on kaikki harmaat sävyt, jossa suuri osa ihmisistä on. Mielestäni ei kannata yritä lyödä mitään leimaa itselleen, sinun ei ole pakko määritellä itseäsi. Se voi olla mahdoton tehtävä..
Varmasti voisit olla onnellisessa parisuhteessa naisen kanssa, jos satut kohtaamaan naisen johon rakastut kaikilla tasoilla. Mutta ei silläkään ole oikeastaan merkitystä, vaan sillä että onko sinulla nyt hyvä suhde rakastamasi ihmisen kanssa. Jos on, niin panosta siihen täysillä, älä "hempeile" muiden kanssa vaan kunnioittakaa suhdettanne.
Get a life. Minun kohdallani elämä alkoi lapsen syntymästä. Koskapa olen kolme synnyttänyt, on kai sen verran evidenssiä siitä että olen nainen, että muut epätietoisuudet on voinut heittää nurkkaan.
Jos vanhemmuus vähänkään kiinnostaa, voisi olla viisasta satsata myös tämän ihan oikean, jo olemassa olevan parisuhteen arvostamiseen.
Juu olen hyvin androgyyni, mutta onneksi nykyinen miesystävä hyväksyy nahkoineen karvoineen (sananmukaisesti).
Jos 64 oli syntymävuotesi, niin lasten saanti-ikä on jo ohi, eli siinä tapauksessa teet just niin kuin parhaalta tuntuu, loukkaamatta ketään läheistäsi.
Elät elämäääsi lastesi kautta eli et elä omaa elämää.