Kerron teille vähän tästä mun tilanteesta. Oon 01 poika ja vähän aika sitten mulla oli yks kaveri enemmän. Eli kaikki alko siitä kun mä luulin että olin ihastunu yhteen mun parhaista kavereista. (tyttö) tää kuulostaa varmaa oudolta mutta se oli vaan tullu mulle niin läheiseks että luulin että siinä oli jotain vähän isompaa. Kuitenki se sit sai tietää asiasta eikä se kestäny ajatusta siitä että olisin ihastunu siihen. Siispä meillä meni välit poikki kokonaan. Mä menin ihan murskaks koska se oli mulle niin hirveen tärkee. Nykyään haluun vaan itkee koko ajan, mutta en onnistu. Koska mulla itkeminen aina auttaa suruun. Mutta nyt ku oon surullisempi kuin koskaan nii itku ei tuu vaikka haluan. joskus öisin tulee itkettyä vähän mutta se ei riitä helpottamaan koko juttua. Mä tiedän että tää mun ongelma kuulostaa ihan ääliömäiseltä mutta toivon että ymmärrätte. Älkää pliis dissatko. Tiiän että oon sekopää. Kirjotin tänne ku piti vähän purkaa tätä pahaa oloa johonki. Ja sori kirjotusvirheet kirjotan tätä vanhalla nokian kapulalla.
Haluun vaan itkee
Porupoju
674
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
http://www.youtube.com/watch?v=xqMU3hUoUN8
KASVATA PALLIT SAATANA. tajua että se on vaa yks tyttö, niitä riittää maailmassa muitakin, uusia tulee. Varmaan olit ns. friendzonessa ja et tajunnut jostain helvetin syystä sitä. Kaverit ja seurustelukumppanit erikseen, jos heittäydyt liian mukavaksi niin tytöt pitävät sinua VAIN kaverina, ja tästä friendzonesta ei yleensä ole pakotietä sinne seurusteluun. Ja tienne olisivat kuitenkin saattaneet erota ennemmin tai myöhemmin tai jos et olisikaan kertonut tunteistasi, olisit kitunut vain koko ajan. Ehkä paras mahdollinen vaihtoehto tähän tilanteeseen, opitpahan kohtaamaan pettymyksiä. Tosiaan siis, kasvata pallit ja miehisty, anna asian olla, älä anna vittuakaan, tajua että ei tolla ole mitään vitun väliä.
Mitäs paskaa siinä mussutat? Ongelma ei ollut siinä että en osaa ystäviä tyttöystävistä. Tiedän että ne on kaksi eri asiaa. Tää kyseinen henkilö oli erittäin läheinen kaveri mulle. En jaksa lukee kokonaan tota sun latelemaa sontaa kun se ei edes liity aiheeseen. Painu sinä puskaas inisemään pallies kanssa ja kasvata käytöstapoja ja älykkyysosamäärää.
Siis tiivistetysti unohda ja siirry eteenpäin. Tajua että loppujenlopuksi tolla ei ole mitään väliä ja se on jopa parhaaksi.
Kuuntele jotain surullista musaa tai pura tunteita jollain muulla tavalla:)
Esim. Miten mä puran tunteita:
Hypin sängyllä, hakkaan tyynyä, "tapan" peiton yms..aika outoa mutta auttaa!
Kiitti vinkistä!