Äsh. Hyvä keskustelu, mutta osoittaa, mitä ollaan tekemässä. Minusta näyttää, että tanssin ohessa isketään kumppani, ja sitten tanssitaan sen kanssa loppuelämä, tai ainakin kauas eteenpäin.
Rehellinen mielipide: minä käyn tanssimassa, koska tahdon kehittää tanssitaitoa, pidän sitä taiteena. Hyvä puoli on siinä, että siinä yhdistyy taide ja liikunta. Minä haluan jonkinlaista kaveripiiriä myös tanssin merkeissä, kuten jotkut sosiaalisemmat paritkin.
Ja jos siellä nyt jonain päivänä tulee vastaan mielenkiintoinen tapaus, niin hän on varmaan kaveripiirissäni kärkisijoilla. Heitä toivottavasti löytyy paljon. Enhän voi tietää, alanko joskus seurustelemaan, kumppani voi löytyä mistä tahansa, paitsi työpaikalta, tai jonkun toisen käsipuolesta. Tanssilava on vain yksi mahdollisuus.
Kovin on vain suomalaiset tanssijat totisia monet. Tanssitaan jurnutetaan ja sitten aletaan seurustella ja tanssiminen jurnuttaminen jatkuu. Sosiaalisuus jää syrjään jopa tanssissa. Miksi seurallisuus pompahtaisikaan esiin edes siinä, kun se ei ole pompahtanut esiin missään muussakaan lajissa. No, ehkä säilyy sopu, kun ei sano mitään ääneen, vaan vaan tanssii. Mutta osoittaako sekin jotain siitä, mitä on pinnan alla, että ei voi ääntä päästää.
Tuollaiset vonkaajat on ihan toinen juttu. Heidät jätän arvostelun alapuolelle.
Rehellinen mielipide: minä käyn tanssimassa, koska tahdon kehittää tanssitaitoa, pidän sitä taiteena. Hyvä puoli on siinä, että siinä yhdistyy taide ja liikunta. Minä haluan jonkinlaista kaveripiiriä myös tanssin merkeissä, kuten jotkut sosiaalisemmat paritkin.
Ja jos siellä nyt jonain päivänä tulee vastaan mielenkiintoinen tapaus, niin hän on varmaan kaveripiirissäni kärkisijoilla. Heitä toivottavasti löytyy paljon. Enhän voi tietää, alanko joskus seurustelemaan, kumppani voi löytyä mistä tahansa, paitsi työpaikalta, tai jonkun toisen käsipuolesta. Tanssilava on vain yksi mahdollisuus.
Kovin on vain suomalaiset tanssijat totisia monet. Tanssitaan jurnutetaan ja sitten aletaan seurustella ja tanssiminen jurnuttaminen jatkuu. Sosiaalisuus jää syrjään jopa tanssissa. Miksi seurallisuus pompahtaisikaan esiin edes siinä, kun se ei ole pompahtanut esiin missään muussakaan lajissa. No, ehkä säilyy sopu, kun ei sano mitään ääneen, vaan vaan tanssii. Mutta osoittaako sekin jotain siitä, mitä on pinnan alla, että ei voi ääntä päästää.
Tuollaiset vonkaajat on ihan toinen juttu. Heidät jätän arvostelun alapuolelle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitä ihmettä koitat tuoda julki. Mistään ei ilmene kuka olet. Jos. Suomalaiset tanssijat ovat mielestäsi jonkinlaisia niin sille en mitään voi. Kirjoitat jostain hyvästä keskustelusta muttet kerro mistä keskustelusta kirjoitat. Lienet kuitenkin kiertänyt maailmaa ja tanssinut eri maissa ja maanosissa mitä ei tavalliset pulliaiset ole tehneet. Siksi olisikin hauska kuulla sinulta juttuja miten maailmalla ihmiset tanssivat. Meillä tavallisilla ihmisillä kun ei ole vertailupohjaa kun tunnetaan vain tätä pelkkää Suomalaista tanssimaailmaa.
"Vonkaajat ärsyttävät" -keskustelua tarkoitan. Kun se on nyt kovasti kantaaotettu. Olimpa kömpelö. Sitten vielä käytin typerää tapaa ajatella "suomalaiset sitä ja suomalaiset tätä". Kuten hauskasti aavistitkin, en ole ollut tanssimassa muualla. Enkä tunne muutakaan kautta maailman tanssikulttuureita.
Mistään ei tule sensijaan ilmenemään jatkossakaan kuka olen. Eipä täältä monen muunkaan nimiä löydy.
Mutta voin kai todeta, että omasta mielestäni suomalaiset ovat samanlaisia tanssilavoilla kuin muuallakin. Että siitä tein johtopäätöksiä. Eivät siis ole juttelevia. Vaan hiljaisia ja jopa totisia. Rohkenen ajatella, että on suomalaista. Suomalaisten heikko puoli siis näkyy myös tanssiessa.
Eikä tämä siis koske tietenkään ihan jokaista persoonaa. Ja jos "vonkaaminen" on ongelma, niin yhdistin senkin sitten siihen hiljaisuuteen, että ei osata puhua ja keskustella eikä olla kohteliaitakaan, vaan käydään suoraan asiaan.
Eikä tämä siis koske kaikkia, eikä ollenkaan niitä, joita minä olen tavannut.Moukkamainen vonkaaminen siis. Mutta hiljaisuutta olen nähnyt.
Minä kun olen taas ollut erittäin positiivisesti yllättynyt, että naiset ovat niin kovia keskutelemaan tanssin aikana.. toki on niitäkin, jotka keskittyvät enemmän tunnelmaan ja biisiin, mutta se suotakoon heille. Ihmisiä on moneen junaan, eikä se tanssi sitä tilannetta muuta. Jos naiset ovat aina kanssasi hiljaa, niin siihen on kaksi vaihtoehtoa.. joko olet niin hyvä tanssija, että he haluavat sulkea silmänsä ja nauttia.. tai sitten eivät näe mitään syytä keskutella kanssasi.
Itse tuen samaa ajatusta ja lähestymistapaa tanssin sosiaalisen puolen suhteen kuin 'Taidetakin?'. Tanssin ohella on helppo tutustua ihmisiin kun jakaa harrastuksen ja/tai intohimon useiden muiden kanssa.
Siinä syntyy ystävyys suhteita ja muitakin.
Itse löysin nykyisen parini pyöritytäni muutamia vuosia samoissa tanssipaikoissa hänen kanssaan. Siinä sitä sitten hitaasti tutustui (kuten moneen muuhunkin) ja rupesi jossain vaiheessa näkemään myös tanssilavojen ulkopuolellakin.
Tosin voin todeta, että aprikoinnit tanssikulttuureista suomessa pitää hyvin paikkaansa. Eri maissa tanssia kokeilleena ja harrastaneena huomannut että paikallinen kulttuuri tulee aina tanssiharrastuksissa esille.
Saman huomaa myös jos ulkomaalaiset innostuvat suomalaisesta lavatanssista. Kyllä heidän käytöksensä usein hieman erilaista lavoilla on kuin synnynnäis suomalaisten.
Maassa maan tavalla
Kiitos kommentistasi, joka oli siis asiantuntevampi kuin minun :). Tulin aloittaneeksi ehkä vähän "suulla suuremmalla".
Virkkeen loppuun kuuluu piste