Karhu/susitestit!

Oikeastihhan esimerkiksi minun koirani pyrkii kaikinkeinoin estämään kohtaamisen ennen kohtaamista. Ja kyllä, ihan on omakohtaista kokemusta sellaisesta tilanteesta. Koira työskenteli muuten täysin hiljaa, ja minulle tuli aivan selväksi, että nyt on vaan paree tehdä kuten koira yrittään saada meidät toimimaan. Luonnostaan hyvin suojelu-vartiointitaipuvainen otus. Kellekkään ei tapahtunut mitään, koska koira ei päästänyt meitä joutumaan kohtaamiseen. Karhukin ollaan nähty, kauempana jolkki. En olisi huomannut koko karhua, jos ei koira olisi havainnut sitä, ja tuhahtanut varoitustuhauksensa. Se ei todellakaan ärsyttänyt karhua, mutta piti silmällä. Karhu poistui päinvastaiseen suuntaan, koira rauhoittui pian, ja jatkettiin matkaa kuten ennen tuota tapahtumaa. Toisessa tilanteessa, jossa koira siis pakotti meidät muuttamaan suuntaa, jäi todistusaineistona jäljet lumeen, eli hyvin todennäköisesti olimme tosiaankin kaksi sutta kohtaamassa. Sellaista reaktiota ei ole tullut sen yhden tapauksen jälkeen missään koirasta esille. Se ei reagoi sillä lailla mihinkään "turhanpäiväiseen". Ja sen silloinen toiminta oli täysin vaistojen varaista, mutta hyvin järkevää. Tämä tapahtui siis koiran ollessa nuori, ja ennen noita testejä.

Mutta olen siis käynyt myös noissa testeissä. Niissähän ei ole kyse luontaisesta kohtaamisesta, kaikkea muuta. Mutta kyllä se ensimmäinen haju jo sai koiran terästäytymään. Noissa kokeissahan ei ole enää sitä mahdollisuutta, etttä voidaan salaa ja hiljaa kiertää tilanne. Siinä pakotetaan koira kohtaamaan se. Ja siinä kohtaamiessa koira käyttäytyy mikä mitenkin. Omani pyrki viemään karhun huomion pois minusta, ja ei päästänyt suosiolla sitä elukkaa kohti. Itsensä se oli valmis uhraamaan. Ja kyllä vaan se koira oli ihan tosissaan, vaikka kuinka on teennäisestä tilanteesta kyse. Ja kuten noissa luonnon kohtaamisissakin, kun karhu/susi oli koiran mielestä ajettu pois, se rentoutui. Sen työ oli tehty.

Alunperinhän testit on kehitetty metsästyskoiria varten. Eli ihan käyttöominaisuuksien arviointiin. Ei ihan ole samoja mahdollisuuksia kuin esimerkiksi lintukoirien taipumusten arviointiin olemassa noilla karhukoirilla ym.

Karhu, kuten susikin, ovat villejä eläimiä. Niillä ei ole varaa ottaa riskiä turhasta vammautumisestaan. Ei ne kyttää luonnossa sitä, että saisivat raadella ihmisiä. Susi kyllä käy koiran kimppuun, jos tilaisuus tulee. SE kävisi samalla lailla sen kimppuun, oli paikalla ihminen tahi ei. Mutta kyllä sekin punnitsee tarkkaan, kannattaako, helpompaakin ruokaa on olemassa kuin isokokoinen laumanvartija vaikka, joka ei väistä, vaan asettuu ihan avoimesti uhmaamaan.

Muuten, oli mielenkiintoista havaita, miten eritavalla oma koirani suhtautui konekarhuun kuin konesuteen. Susi oli sen mielestä huomattavasti isompi uhka kuin karhu. Ja reaktio sutta kohtaan oli todella tulinen. Vaikka sillä oli ikää vasta vähän silloin. Konesuden läheisyys sai jo heti mm. niskakarvat pystyyn, ennen kuin ehdittiin lähellekkään. Koira ei ole muuten sen koommin tuolla lailla karvojaan kohotellut missään tilanteissa :D Vaikka paljon ollaan erilaisiin tilanteisiin mentykin.

Testeissä saa teitää oman koiran käyttätymisen sen havaittua kyseisen pedon. Kunt e liikutte koirienne kanssa tuolla emtsässä, niin uskokaa tai älkää, niin se todellakin havitsee kyseisetkin eläimet ennen teitä.

Jos koiralla on ihminen mukana, sen suhtautuminen suteen on yhdentekevää, susi poistuu aina paikalta ihmisen havaittuaan. Mutta karhun kanssa on vähän erijuttu. Koiraa ulkoiluttava ihminen voi joutua karhun kanssa tekemisiin. Siksi on hyvä tietää miten koira käyttäytyy kun se havaitsee karhun, joten osaa kääntyä takaisinpäin hyvin rivakasti, kun koira alkaa käyttäytymään niin.

Itse en ole testeissä käynyt, eikä varmasti tarvitsekaan, koska koirani tiedän ja tiedän sen olevan pelokas. Metsissä liikumme ja olen nähnyt koiran alkavan käyttäytymään huolestuneen pelokkaasti ja jo se on riittänyt siihen, että en edes halua lähteä katsomaan mikä reaktion aiheuttaa, vaan lähdemme kotiin päin. Kyseessä on emtsästyskoira ja se ei todella riistaeläimsitä huoelstu, toki koiran käyttätymisen voi saada muuttumaan pelkästään havaittu supi tms, mutta ei sillä ole väliä.

No paluu asiaan. Se kun koira havaitsee ja reakoi ja sen tietää, niin siihen voi luottaa, oma metsissä liikkuminen on turvallisempaa, koska on oma hälytin mukana. Mutta kun on koiria jotka eivät reakoi; jotkut koirat esimerkiksi lamaantuvat, alkavat sijaistoimille mennessään paniikkiin, joku mättään haistelu, rapsutusten kerjääminen, pissalle alkaminen jne eivät välttämättä kerro omistajalle, että nyt olisi syytä vähän väistää jotain. Ja näin ihminen voi kävellä karhun kanssa kosketuksiin ja se ei varmasti ole miellyttävä kokemus.

Toinen syy miksi koiria testataan näillä kone-eläimillä on yksinkertaisesti niiden käyttö metsästyksessä. Karhua haukkuvan koiran on haukuttava karhua. Elävillä karhuilla sitä ei voi testata testiolosuhteissa suomessa.

Suteen suhtautumista halutaan taas tietää esimerkiksi sen takia, että koiraa pidetään vapaana kotipihassa susialueella. On kaksi vaihtoehtoa; Koira joko pelkää sutta tai sitten koira on tyhmä. Jos koira pelkää sutta sitä on parempi pitää irti susialueella, sillä on paremmat hengissä säilymismahdollisuudet, koska se aloittaa varoitushaukun ja lähtee myös karkuun, mikä antaa mahdollisuuden ihmiselle reakoida pelastaakseen koiransa. Tyhmä koira taas tapattaa itsensä ääntä päästämättä.