Olen 16vuotias poika minulla ei ole YHTÄÄN kaveria.
Olin ihan tavallinen poika kunnes yläasteella ysi luokan alussa alkoi rankka alamäki ja aloin sekoittaa päätäni päihteillä omassa yksinäisyydessä. Joskus väsäsin käsidesistä subutex piikit ja heitin hihaan. Nyt olen sitten peruskoulun päättänyt en mennyt jatko-opintoihin sillä en jaksa sitä kiusauksen määrää.
Olen ollut kuivilla kohta kuukauden ja tämä tuntuu aivan maanpäälliseltä helvetiltä
Joka päivä itekettää ja mietityttää että mikä helvetti tässä meni pieleen miksei minulla ole läheisiä sukulaisia tai ystäviä joille voisi purkaa pahaa oloa.
Tekisi vain mieli heittäytyä junan alle.
Olin ihan tavallinen poika kunnes yläasteella ysi luokan alussa alkoi rankka alamäki ja aloin sekoittaa päätäni päihteillä omassa yksinäisyydessä. Joskus väsäsin käsidesistä subutex piikit ja heitin hihaan. Nyt olen sitten peruskoulun päättänyt en mennyt jatko-opintoihin sillä en jaksa sitä kiusauksen määrää.
Olen ollut kuivilla kohta kuukauden ja tämä tuntuu aivan maanpäälliseltä helvetiltä
Joka päivä itekettää ja mietityttää että mikä helvetti tässä meni pieleen miksei minulla ole läheisiä sukulaisia tai ystäviä joille voisi purkaa pahaa oloa.
Tekisi vain mieli heittäytyä junan alle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei mul on sama juttu mut ooon vasta 13 oon uhannu tehä itsarin ja mun kaks kaverii on tosi huolissaan mä voin ihan hyvin jutella sulle jos haluut (kik:omppuu1700, s-posti: [email protected])
Mun kans voi myös tulla jutteleen, kik mesessä Cedera98 :)
Vielä sinä niitä kavereita ehdit löytää. Laita ensiksi omat asiat kuntoon, unohda päihteet, mene töihin ja kouluun ja mieti mitä haluat tehdä elämälläsi. Hanki myös joku harrastus ja tutustu ihmisiin. Kaikki on loppujen lopuksi itsestä kiinni. Onnea!