8 keinoa paremmaksi kuvaajaksi

39357
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 39

Vanhimmat

Vapaassa maassa on oikeus vapaasti muodostaa mielipiteensä, myös Sulannolla.

Ainakin kahteen hänen teesiinsä kuitenkin esitän perusteellista harkintaa.

5. Laita kuvien pikakatselu pois päältä
Voihan noin tehdä mutta siinä menettää yhden niistä eduista joita digikamera on meille kuvaajille antanut. On todella hyödyllistä katsoa kuvan edes noin onnistuminen tarkennuksen sekä valotuksen suhteen. Minä en ainakaan Sulannon neuvosta luovu tuosta mahdollisuudesta.

7. Käytä vain yhtä polttoväliä
Zoomit ovat tuoneet vapautta kuvaamiseen kun kuvaa voi rajata jo kuvaushetkellä sopivampaan suuntaan. Voihan sitä myöhemmin parannella jos käyttää hieman laajaa rajausta. Useimmat kamerat joiden erottelu on 15Mpix kestävät uudelleen rajausta enemmän tai vähemmän. Minä käytän zoomia joskin makrot otan tuollaisella yhden polttovälin putkella.

Lisään vielä, ettei haaveileminen/ajattelu mitenkään vähennä kuvausmahdollisuuksia mutta siinä Sulanto on oikeassa, ettei uusi kamera paranna kuvia vaan parempi ja kokeneempi kuvaaja sen tekee, jos yleensä mikään.

Äänestä
  • "5. Laita kuvien pikakatselu pois päältä
    Voihan noin tehdä mutta siinä menettää yhden niistä eduista joita digikamera on meille kuvaajille antanut."

    Eihän sitä katselua pois panna, vaan autostartti suljetaan. Paina vain katselunappia ja näet sen, Mutta sillä auto-ominaisuudella ei ole muuta virkaa, kuin akun tyhjennys.

    7. Käytä vain yhtä polttoväliä.

    Sinä hallitset vain yhden polttovälin kunnolla, et kaikkia. Hyvä kuvaaja tietää, millä polttovälillä kuva on paras. Räpsijät ne vain zoomailee.

    Kokenut kuvaaja tekee sisällön, välineet tiedoston.

    Äänestä

  • jfhqwafv kirjoitti:

    "5. Laita kuvien pikakatselu pois päältä
    Voihan noin tehdä mutta siinä menettää yhden niistä eduista joita digikamera on meille kuvaajille antanut."

    Eihän sitä katselua pois panna, vaan autostartti suljetaan. Paina vain katselunappia ja näet sen, Mutta sillä auto-ominaisuudella ei ole muuta virkaa, kuin akun tyhjennys.

    7. Käytä vain yhtä polttoväliä.

    Sinä hallitset vain yhden polttovälin kunnolla, et kaikkia. Hyvä kuvaaja tietää, millä polttovälillä kuva on paras. Räpsijät ne vain zoomailee.

    Kokenut kuvaaja tekee sisällön, välineet tiedoston.

    Itse käytän pikakatselua asenossa, jossa näkee histogrammit ja ylivalotukset. pari sekunttia riittä, niin ehtii katsoa, valottiko kamera oikein.

    Objektiivista ole ihan samaa mieltä. Itse käytän pääsääntöisesti normaaliobjektiivia. Sen oppii vähitellen, mihin se pystyy. Joku Sulantoakin kovempi luu, olikohan A Adams, sanoi aikoinaan, että valokuvaaja voi kerralla osata vain kaksi polttoväliä.

    Äänestä

  • jfhqwafv kirjoitti:

    "5. Laita kuvien pikakatselu pois päältä
    Voihan noin tehdä mutta siinä menettää yhden niistä eduista joita digikamera on meille kuvaajille antanut."

    Eihän sitä katselua pois panna, vaan autostartti suljetaan. Paina vain katselunappia ja näet sen, Mutta sillä auto-ominaisuudella ei ole muuta virkaa, kuin akun tyhjennys.

    7. Käytä vain yhtä polttoväliä.

    Sinä hallitset vain yhden polttovälin kunnolla, et kaikkia. Hyvä kuvaaja tietää, millä polttovälillä kuva on paras. Räpsijät ne vain zoomailee.

    Kokenut kuvaaja tekee sisällön, välineet tiedoston.

    ”Räpsijät ne vain zoomailee.”

    Tarkoitatko, että Sulanto on räpsijä kun hän sanoo kuvaavansa digillä kaiken kahdella zoomilla?

    Äänestä

  • Kuvan rajaaminen zoomaamalla tai tiedostoa kroppaamalla on aivan eri asia kuin kuvaaminen eri etäisyyksiltä yhtä objektiivia käyttäen. Yhtä objektiivia käyttäen lähikuvat otetaan läheltä.

    Äänestä

Aina jotain jää sanomatta joten:

Kuvausidolinsakin kritiikitön seuraaminen on syvältä, kyllä kuvaajalla pitää olla esittää omiakin kannanottoja idolinsakin lausumiin. Nämähän tyystin puuttuivat "Näinsevainon" persoonalta ja hän nieli kaiken kritiikittä.

Nouse nyt ajattelemaan ja esitä oma kannanottosi, kukaan meistä ei ole aina oikeassa, siihen kykenee vain Jumala ja hänen tiensähän ovat tunnetusti tuntemattomat.

Äänestä

1. Lopeta kamerafoorumeiden ja -sivustojen lukeminen
Sulantoblogia kannattaa kuitenkin aina lukea
– nyt selvisi miksi Sulanto uskoo olevansa hyvä kuvaaja.
Minä luen sulantoblogia varottavana esimerkkinä.

2. Älä osta uusia välineitä
– vanha CocaCola kamera riittää hyvinkin pitkälle?

3. Osta valokuvakirja
– joo kirjojen ostaminen se vata tekee puuhastelijasta hyvän kuvaajan. Nyt selvisi mikä minussa on vikana. En osta valokuvakirjoja, mutta luen. Yleensä lainaan kirjastosta.
Montakohan pitäisi ostaa, että luulisin tietäväni kaiken?

4. Osallistu työpajaan
– joo työttömien viihdytyspajalla on ihan kivaa. Sulanto saane sieltä hyvät liksat esiintyjänä.

5. Laita kuvien pikakatselu pois päältä
– hälmömpää ohjetta en muista nähneeni.
Toisaalla hän neuvoo:
– pitää … seurata histogrammista miten sävyt jakautuvat kuvassa

6. Valokuvaa… Älä toista samaa.
– tämä on ehkä ohjeista typerin. Oppiminen perustuu yleensä riittävään määrään toistoja.
Toisaalla:
– …kuvaaja haluaa samasta kohteesta useamman erilaisen kuvan. Tästä on se hyöty, että kaikkiin kuviin voi soveltaa samoja säätöjä jälkikäsittelyssä.

7. Käytä vain yhtä polttoväliä …Teippaa vaikka zoomirengas
– tuo sopinee Sulannolle. En käytä zoom-objektiiveja, mutta kaikki objektiivini zoomaavat hieman tarkentaessa. Pitääkö tarkennuskin teipata kiinni?
Toisaalla:
Olen lähes koko digiajan kuvannut kahdella rungolla, joissa kummassakin zoomi kiinni. Toisessa rungossa 24 – 70 millinen ja toisessa 70 – 200 millinen. Näin minun ei juurikaan tarvitse vaihdella objektiiveja eikä kameran kennolle pääse helposti pölyä. Taidan vastaisuudessa kuvata enemmän kiinteillä laseilla.

8. Katsele valokuvia … Löytyykö kuvasta valo, sommittelu ja tarina.
– tuo kertoo paljon blogin kirjoittajasta

Muutamia Sulannon ”neroleimauksia”
– oikeaa valotusta ei ole olemassakaan
– käsisäädöllä … Hyvä ja monen ammattikuvaajankin käyttämä menetelmä
– Sulantoblog painottaa valon käyttöä, tarinan kerrontaa ja ideointia
– Pitkällä ajalla myös kamera heilahtaa
– kohteen liikettä vakaaja ei voi pysäyttää
– himmennin, jonka asento ilmoitetaan aukkoarvoina
– reiän kokoa, kutsutaan puhekielessä sanalla aukko.
– Kuvaaja ei voi kuitenkaan valita mielivaltaisesti valotusaikaa ja aukkoa
– Herkkyyden eli ISO-arvon muuttaminen vaikuttaa kuvan kirkkauteen samalla tavalla kuin himmentimen aukon tai valotusajan muuttaminen.
– kuvaaja ei halunnut hämärässä nostaa herkkyyttä ja siksi valotusaika on pitkä. Jalustaa oli pakko käyttää
– Markkinoilla oli pari mustavalkofilmiä (ja on edelleen ainakin yksi), joiden herkkyyttä saattoi muuttaa vaikka jokaisen ruudun kohdalla
– Minullekin on moni kuvaaja ihmetellyt, että miksi kuvat ovat niin rakeisia ja kohinaisia.
– Yksi EV tarkoittaa yhtä himmentimen täyttä aukkoväliä

– Phase One … Kuvatiedostot ovat parasta mitä olen mistään digikamerasta nähnyt ja yksityiskohtien määrä on lähes uskomaton.

Koko blogin ”hauskin” oli Sulannon sekavalo-osaaminen. Ylimielisten viisauksien lisäksi on kuva joka osoittaa, että hän ei osaa.

Sulantokin järjestää kilpailuja ja julkaisee kilpailukuvia omassa blogissaan
http://www.sulantoblog.fi/kuvitella/

Äänestä

”30 vuoden kokemus ammattikuvaajana” kuvaa kaiken kahdella zoomilla (24–70 ja 70–200).
Mitä tuosta voisi päätellä kun kamerana hänellä on muistaaksen pikkukennoinen (APS-C)?

Äänestä

Jotenkin hyvin tutuilta nuo keinot näyttivät, eli mielestäni ovat koostettuja jostain muualta. Esim. "Laita kuvien pikakatselu pois päältä" ja "Käytä vain yhtä polttoväliä" -neuvot löytyvät mm. tuolta: http://digital-photography-school.com/5-ideas-to-kick-start-your-photography-again

Tuossa ei ole kuitenkaan oikeastaan kyse paremmaksi kuvaajaksi tulemisesta, vaan siitä että voi kokeilla jotain erikoista lopahtaneen kiinnostuksen herättelemiseksi.

Sitten taas tuo "Älä osta uusia välineitä" jatko-ohjeineen vaikuttaa hyvin KenRockwellmaisilta neuvoilta. Sinänsä olen kyllä samaa mieltä, ettei uusien välineiden ostaminen tee kuvaajaa paremmaksi ja tärkeämpää on keskittyä kuvaamiseen kuin aina vain parempien välineiden haalimiseen. Tai no, voihan sitä kai välineiden keräilyäkin harrastaa, eikä siinäkään kai ole mitään paheksuttavaa. Se on vaan vähän eri asia kuin valokuvaus.

Äänestä
  • "Älä osta uusia välineitä"

    Ts. osta vanhoja välineitä niin saat tietää minkälaisia on muiden hylkäämät ja sinusta tulee parempi valokuvaaja.

    Äänestä

  • Onpa hassua höpinää.
    Onko tuon kaiken tarkoitus vain yrittää todistaa/mainostaa jotakin kirjoittajan osaamisesta?

    ”valokuvien eliittiin kuuluva teos
    Yllämainutut ainekset sisältävä kuva voidaan tehdä millä tahansa kameralla eikä kuvan teknisellä laadulla ole mitään tekemistä asian kanssa.”

    Äänestä

  • kädet selän takana kirjoitti:

    Onpa hassua höpinää.
    Onko tuon kaiken tarkoitus vain yrittää todistaa/mainostaa jotakin kirjoittajan osaamisesta?

    ”valokuvien eliittiin kuuluva teos
    Yllämainutut ainekset sisältävä kuva voidaan tehdä millä tahansa kameralla eikä kuvan teknisellä laadulla ole mitään tekemistä asian kanssa.”

    Se koira älähtää jne.... :D

    Äänestä

  • Osu ja uppos! kirjoitti:

    Se koira älähtää jne.... :D

    Erityisesti sulannon näkemys polttovälkertoimesta
    http://www.sulantoblog.fi/polttovali-ei-muutu/

    ”Objektiivin kuvakulma muuttuu suhteessa polttoväliin, kun kameran kennon koko muuttuu”
    – jos laitan groppikennoiseen tarkoitetun objektiivin täyskennoiseen niin kuinka paljon sen kuvakulma muuttuu?

    Entä jos objektiivi onkin tilt/shift jossa on suuri kuvaympyrä?

    ”Objektiivin kuvakulman määrittelee piirtoympyrän koko eikä polttoväli”
    – eikö objektiivin kuvakulma määrää myös kohteenkuvautumissuhteen. Jos kuvaan täyskennoisella kohteen esim 24mm objektiiveilla joista toisessa on kinokennon kokoinen piirtoympyrä ja toinen on ns. t/s objektiivi jossa on suuri piirtoympyrä niin onko kohde eri kokoinen kuvissa.

    Kumpikohan em. väittämistä on totta, vai onko kumpikaan? Eli määritteleekö objektiivin kuvakulman kennon vai kuvaympyrän koko?
    Kannattaako ammattilaisen kirjoittaa/esiintyä asiantuntijana asiassa josta ei mittään ymmärrä?

    Äänestä

  • kyllä kalahti kirjoitti:

    Erityisesti sulannon näkemys polttovälkertoimesta
    http://www.sulantoblog.fi/polttovali-ei-muutu/

    ”Objektiivin kuvakulma muuttuu suhteessa polttoväliin, kun kameran kennon koko muuttuu”
    – jos laitan groppikennoiseen tarkoitetun objektiivin täyskennoiseen niin kuinka paljon sen kuvakulma muuttuu?

    Entä jos objektiivi onkin tilt/shift jossa on suuri kuvaympyrä?

    ”Objektiivin kuvakulman määrittelee piirtoympyrän koko eikä polttoväli”
    – eikö objektiivin kuvakulma määrää myös kohteenkuvautumissuhteen. Jos kuvaan täyskennoisella kohteen esim 24mm objektiiveilla joista toisessa on kinokennon kokoinen piirtoympyrä ja toinen on ns. t/s objektiivi jossa on suuri piirtoympyrä niin onko kohde eri kokoinen kuvissa.

    Kumpikohan em. väittämistä on totta, vai onko kumpikaan? Eli määritteleekö objektiivin kuvakulman kennon vai kuvaympyrän koko?
    Kannattaako ammattilaisen kirjoittaa/esiintyä asiantuntijana asiassa josta ei mittään ymmärrä?

    - Mikä on groppikenno? (grope = haparoida, kouria) Onko sillä jotakin tekemistä valokuvauksen kanssa?
    - Entä täyskenno? - Onko ne muut jotenkin vajaita?

    Äänestä

  • älä viitsi.. kirjoitti:

    - Mikä on groppikenno? (grope = haparoida, kouria) Onko sillä jotakin tekemistä valokuvauksen kanssa?
    - Entä täyskenno? - Onko ne muut jotenkin vajaita?

    groppikenno?
    – groppikenno on huono vitsi & kirotusvihre. Mikä on typo (typographical error)?
    Onko sillä jotakin tekemistä valokuvauksen kanssa?
    – onko kirjoitusvirheiden nuss…lla jotakin tekemistä valokuvauksen kanssa?

    Entä täyskenno?
    – täyskenno on huono käännös lontoonkielisestä käsitteestä full-frame (täys-kuvaruutu) kts:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Full-frame_digital_SLR

    Onko ne muut jotenkin vajaita?
    – kaikista muista en tiedä, mutta epäilen vajaiksi mm. pilkunnu…joita

    Entä tilt/shift (kallistus/siirto)?
    – onko ne muut jotenkin pystyssä?

    Äänestä

  • viitsi älä kirjoitti:

    groppikenno?
    – groppikenno on huono vitsi & kirotusvihre. Mikä on typo (typographical error)?
    Onko sillä jotakin tekemistä valokuvauksen kanssa?
    – onko kirjoitusvirheiden nuss…lla jotakin tekemistä valokuvauksen kanssa?

    Entä täyskenno?
    – täyskenno on huono käännös lontoonkielisestä käsitteestä full-frame (täys-kuvaruutu) kts:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Full-frame_digital_SLR

    Onko ne muut jotenkin vajaita?
    – kaikista muista en tiedä, mutta epäilen vajaiksi mm. pilkunnu…joita

    Entä tilt/shift (kallistus/siirto)?
    – onko ne muut jotenkin pystyssä?

    Mitä mieltä olet sellaisesta että lainataan osa jostakin lauseesta ja sen perusteella väitetään että koko lauseen sisältö ei pidä paikkaansa?

    Äänestä

  • viitsinpäs kirjoitti:

    Mitä mieltä olet sellaisesta että lainataan osa jostakin lauseesta ja sen perusteella väitetään että koko lauseen sisältö ei pidä paikkaansa?

    Pistäppä esimerkki tarkoittamastasi lainauksesta (osa lauseesta)?

    Mitä mieltä olet sellaisesta että lainataan osa jostakin ja sen perusteella väitetään että koko sisältö pitää paikkaansa?

    Mitä mieltä olet siitä, että kennon koko vaikuttaa objektiivin kuvakulmaan? Mitä suurempi kenno sitä suurempi on objektiivin kuvakulma?

    Mitä mieltä olet siitä, että kuvaympyrän koko vaikuttaa objektiivin kuvakulmaan? Mitä suurempi kuvaympyrä sitä suurempi on objektiivin kuvakulma?

    Mitä mieltä olet siitä jos on pieni (aps) kenno ja suuri objektiivin kuvaympyrä (esim FX-objektiivi DX-kennoisessa). Kumpi vaikuttaa objektiivin kuvakulmaan?

    Äänestä

  • että lainaan kirjoitti:

    Pistäppä esimerkki tarkoittamastasi lainauksesta (osa lauseesta)?

    Mitä mieltä olet sellaisesta että lainataan osa jostakin ja sen perusteella väitetään että koko sisältö pitää paikkaansa?

    Mitä mieltä olet siitä, että kennon koko vaikuttaa objektiivin kuvakulmaan? Mitä suurempi kenno sitä suurempi on objektiivin kuvakulma?

    Mitä mieltä olet siitä, että kuvaympyrän koko vaikuttaa objektiivin kuvakulmaan? Mitä suurempi kuvaympyrä sitä suurempi on objektiivin kuvakulma?

    Mitä mieltä olet siitä jos on pieni (aps) kenno ja suuri objektiivin kuvaympyrä (esim FX-objektiivi DX-kennoisessa). Kumpi vaikuttaa objektiivin kuvakulmaan?

    "Objektiivin kuvakulma muuttuu suhteessa polttoväliin, kun kameran kennon koko muuttuu _tai filmikoko muuttuu polttovälin pysyessä samana_."

    Äänestä

  • Tässäpä tämä kirjoitti:

    "Objektiivin kuvakulma muuttuu suhteessa polttoväliin, kun kameran kennon koko muuttuu _tai filmikoko muuttuu polttovälin pysyessä samana_."

    Onko tuossa valitsemassasi lauseessa mielestäsi jokin totta?
    Otetaanpa pari esimerkkiä:

    1 Digi.
    Otetaan aps kennoiseen tarkoitettu objektiivi, polttoväli esim 50 mm (tarkennus äärettömään)
    Otetaan tällä objektiivilla kuva kahdella eri kameralla joista
    – toisessa on aps kokoinen kenno
    – toisessa on kinokokoinen kenno (FF)
    Paljonko objektiivin kuvakulma muuttuu ”suhteessa polttoväliin” kun kennon koko kasvaa n. 1,5 kertaiseksi (aps –> FF), mihin suuntaan objektiivin kuvakulma muuttuu ja miksi?

    2. Filmi
    Otetaan kinofilmijärkkäriin tarkoitettu 50mm objektiivi jossa on sellainen kierrekinnitys (esim 42mm) että sen voi kiinnittää myös palkkikameran sulkimeen.
    – otetaan kuva järjestelmäkameralla jossa on ”normaali” kinofilmi (24x36mm)?
    – toinen kuva, sama objektiivi palkkikamerassa jonka filmikoko on 4x5 tuumaa (n. 10x15cm)
    Paljonko objektiivin kuvakulma muuttuu ”suhteessa polttoväliin” kun objektiivi siiretään kameraan jossa on paljon suurempi filmikoko?

    ps.
    Muuttuuko myös objektiivin kuvaympyrän koko?

    Äänestä

  • että lainaan kirjoitti:

    Onko tuossa valitsemassasi lauseessa mielestäsi jokin totta?
    Otetaanpa pari esimerkkiä:

    1 Digi.
    Otetaan aps kennoiseen tarkoitettu objektiivi, polttoväli esim 50 mm (tarkennus äärettömään)
    Otetaan tällä objektiivilla kuva kahdella eri kameralla joista
    – toisessa on aps kokoinen kenno
    – toisessa on kinokokoinen kenno (FF)
    Paljonko objektiivin kuvakulma muuttuu ”suhteessa polttoväliin” kun kennon koko kasvaa n. 1,5 kertaiseksi (aps –> FF), mihin suuntaan objektiivin kuvakulma muuttuu ja miksi?

    2. Filmi
    Otetaan kinofilmijärkkäriin tarkoitettu 50mm objektiivi jossa on sellainen kierrekinnitys (esim 42mm) että sen voi kiinnittää myös palkkikameran sulkimeen.
    – otetaan kuva järjestelmäkameralla jossa on ”normaali” kinofilmi (24x36mm)?
    – toinen kuva, sama objektiivi palkkikamerassa jonka filmikoko on 4x5 tuumaa (n. 10x15cm)
    Paljonko objektiivin kuvakulma muuttuu ”suhteessa polttoväliin” kun objektiivi siiretään kameraan jossa on paljon suurempi filmikoko?

    ps.
    Muuttuuko myös objektiivin kuvaympyrän koko?

    Otetaan kinofilmikameraan takoitettu 50mm objektiivi ja kiinnitetään se adapterilla micro 4/3 kameraan. Ainakin oman kokemukseni perusteella kuviin tulee erilainen kuvakulma. En tiedä sitten...

    Äänestä

  • Otetaan taas kirjoitti:

    Otetaan kinofilmikameraan takoitettu 50mm objektiivi ja kiinnitetään se adapterilla micro 4/3 kameraan. Ainakin oman kokemukseni perusteella kuviin tulee erilainen kuvakulma. En tiedä sitten...

    Tuon on totta jos puhutaan kuvissa näkyvästä kuvakulmasta. Tässä on kuitenkin kyse objektiivin kuvakulmasta joka on aivan eri asia.
    Sama tapahtuu jos rajaat kuvaa kuvankäsittelyssä tai leikkaat siitä osan pois saksilla, mutta kummassakaan tapauksees ei muutu objektiivin kuvakulma eikä objektiivin kuvaympyrä.

    Eli objektiivia (kuvakulmaa ja kuvaympyrää) ei voimuuttaa kuvaa rajaamalla riippumatta siitä tapahtuuko rajaus kennolla, kameran softalla, kuvankäsittelyssä tai saksilla.

    Laitappa 4:3 kameran objektiivi sovitteella kinokameraan – muuttuuko objektiivin kuvakulma ja kuvaympyrä?

    Ei kai kukaan ole niin tyhmä, että luulee misssä tahansa kuvassa näkyvää kuvakulmaa samaksi kuin objektiivin kuvakulma. Jos niin olisi niin minkä tahansa objektiivin kuvakulmaa voi esim suurentaa rajattomassti tekemällä panoraamakuva.

    Äänestä

  • että lainaan kirjoitti:

    Tuon on totta jos puhutaan kuvissa näkyvästä kuvakulmasta. Tässä on kuitenkin kyse objektiivin kuvakulmasta joka on aivan eri asia.
    Sama tapahtuu jos rajaat kuvaa kuvankäsittelyssä tai leikkaat siitä osan pois saksilla, mutta kummassakaan tapauksees ei muutu objektiivin kuvakulma eikä objektiivin kuvaympyrä.

    Eli objektiivia (kuvakulmaa ja kuvaympyrää) ei voimuuttaa kuvaa rajaamalla riippumatta siitä tapahtuuko rajaus kennolla, kameran softalla, kuvankäsittelyssä tai saksilla.

    Laitappa 4:3 kameran objektiivi sovitteella kinokameraan – muuttuuko objektiivin kuvakulma ja kuvaympyrä?

    Ei kai kukaan ole niin tyhmä, että luulee misssä tahansa kuvassa näkyvää kuvakulmaa samaksi kuin objektiivin kuvakulma. Jos niin olisi niin minkä tahansa objektiivin kuvakulmaa voi esim suurentaa rajattomassti tekemällä panoraamakuva.

    ps

    ”Objektiivin kuvakulman määrittelee piirtoympyrän koko eikä polttoväli”
    Myös tuo on pelkkää potaskaa.

    – zoom objektiiveiissa kuvakulma muuttuu aina zoomatessa, mutta kuvaympyrän koko ei muutu.
    – tilt/shift objektiiveissa on erittäin suuri piirtoympyrä, mutta se ei vaikuta kameran tuottaman kuvan kuvakulmaan jos ei tehdä liian suurta siirtoa ta kääntöä jolloin osa kennosta/filmistä ei valotu.

    ”Ammattilainen” ei näytä tuotakaan ymmärtävän vaikka kertoo kuvaavansa lähes kaiken kahdella zoomilla (24–70 ja 70–200)

    Äänestä

  • että lainaan kirjoitti:

    Tuon on totta jos puhutaan kuvissa näkyvästä kuvakulmasta. Tässä on kuitenkin kyse objektiivin kuvakulmasta joka on aivan eri asia.
    Sama tapahtuu jos rajaat kuvaa kuvankäsittelyssä tai leikkaat siitä osan pois saksilla, mutta kummassakaan tapauksees ei muutu objektiivin kuvakulma eikä objektiivin kuvaympyrä.

    Eli objektiivia (kuvakulmaa ja kuvaympyrää) ei voimuuttaa kuvaa rajaamalla riippumatta siitä tapahtuuko rajaus kennolla, kameran softalla, kuvankäsittelyssä tai saksilla.

    Laitappa 4:3 kameran objektiivi sovitteella kinokameraan – muuttuuko objektiivin kuvakulma ja kuvaympyrä?

    Ei kai kukaan ole niin tyhmä, että luulee misssä tahansa kuvassa näkyvää kuvakulmaa samaksi kuin objektiivin kuvakulma. Jos niin olisi niin minkä tahansa objektiivin kuvakulmaa voi esim suurentaa rajattomassti tekemällä panoraamakuva.

    Onko olemassa joku selllainen kuvakulma joka ei näy kuvasta?
    Entä mitä virkaa on sellaisella piirtoympyrällä joka ei missään kohdassa osu kuva-alueelle?

    Äänestä

  • että lainaan kirjoitti:

    ps

    ”Objektiivin kuvakulman määrittelee piirtoympyrän koko eikä polttoväli”
    Myös tuo on pelkkää potaskaa.

    – zoom objektiiveiissa kuvakulma muuttuu aina zoomatessa, mutta kuvaympyrän koko ei muutu.
    – tilt/shift objektiiveissa on erittäin suuri piirtoympyrä, mutta se ei vaikuta kameran tuottaman kuvan kuvakulmaan jos ei tehdä liian suurta siirtoa ta kääntöä jolloin osa kennosta/filmistä ei valotu.

    ”Ammattilainen” ei näytä tuotakaan ymmärtävän vaikka kertoo kuvaavansa lähes kaiken kahdella zoomilla (24–70 ja 70–200)

    Menit metsään jo kolme viestiä sitten.

    Äänestä

  • kuvakulmasta kirjoitti:

    Onko olemassa joku selllainen kuvakulma joka ei näy kuvasta?
    Entä mitä virkaa on sellaisella piirtoympyrällä joka ei missään kohdassa osu kuva-alueelle?

    ”Onko olemassa joku selllainen kuvakulma joka ei näy kuvasta?”
    – pitäisi kai sanoa ”oli”.
    Objektiivin piirtämä kuva on aina ympyrä. Esim. rajaamisen jälkeen osa objektiivin kuvakulmasta ei näy kuvassa.
    – jos leikkaat saksilla osan kuvasta pois niin kuvassa ei enää näy se poistettu osa
    – ”FF” objektiivin kuvakulma ei näy kuvassa jos objektiivi kinnitetään pikkukennoiseen.
    – tilt/shift -objektiivin kuvakulma ei koskaan näy kokonaan kuvassa, mutta saattaa näkyä tähyslasilla
    – palkkikamerassa objektiivin kuvakulma voi näkyä kokonaan tähyslasilla, mutta ei ”mahdu kuvaan” jos filmin (tai kennon) koko rajaa osan siitä pois.
    Esim mun 4x5 tuuman palkissa on myös 120 koon (6x9cm) ”rullaperä” ja Polaroid-perä. Niiitä käytettäsessä iso osa objektiivin kuvakulmasta ei näy valmiissa kuvassa, mutta silloinkin objektiivin koko kuvakulma näkyy kameran tähyslasilla.
    Eli objektiivin kuvakulma näkyy aina objektiivin piirtämässä kuvassa ja joidenkin kameramallien tähyslasilla.
    – objektiivin kuvakulma näkyy (okulaarista riippuen) myös silloin kun kameran objektiivia käytetään adapterin avulla kaukoputkena.
    kts esim:
    http://pallopanoraama.blogspot.fi/2011/09/kauko-objektiivista-kaukoputkeksi.html
    http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3223.0

    ”Entä mitä virkaa on sellaisella piirtoympyrällä joka ei missään kohdassa osu kuva-alueelle?”
    – tilt/shift objektiiveissa sen ”virka” on perspektiivin korjauksessa ja syväterävyyden säädössä
    – pikkukennoisessa kamerassa isokennoisen objektiivin ”liian suuresta” kuvaympyrästä on se ”virka”, että objektiivin vinjetointi ja reuna-alueiden huonompi piirto, vääristymät ja aberaatio ei näy kuvassa.
    – joissakin kameramalleissa voi valita kuvan sivusuhteen esim 16:9, 3:2, 4:3, 5:4 tms. niin, että hyödynnetään sitä piirtoympyrän osaa joka ei näy muissa kuvissa. Eli kuvakennon lävistäjä on suurempi kuin piirtoympyrän lävistäjä.
    – jne

    Äänestä

  • kuvakulmasta kirjoitti:

    Onko olemassa joku selllainen kuvakulma joka ei näy kuvasta?
    Entä mitä virkaa on sellaisella piirtoympyrällä joka ei missään kohdassa osu kuva-alueelle?

    Taidat olla tämän keskustelun älyköitä kun osaat kysyä viisaasti etkä ala inttää älyttömiä :)

    Äänestä

  • että lainaan kirjoitti:

    ”Onko olemassa joku selllainen kuvakulma joka ei näy kuvasta?”
    – pitäisi kai sanoa ”oli”.
    Objektiivin piirtämä kuva on aina ympyrä. Esim. rajaamisen jälkeen osa objektiivin kuvakulmasta ei näy kuvassa.
    – jos leikkaat saksilla osan kuvasta pois niin kuvassa ei enää näy se poistettu osa
    – ”FF” objektiivin kuvakulma ei näy kuvassa jos objektiivi kinnitetään pikkukennoiseen.
    – tilt/shift -objektiivin kuvakulma ei koskaan näy kokonaan kuvassa, mutta saattaa näkyä tähyslasilla
    – palkkikamerassa objektiivin kuvakulma voi näkyä kokonaan tähyslasilla, mutta ei ”mahdu kuvaan” jos filmin (tai kennon) koko rajaa osan siitä pois.
    Esim mun 4x5 tuuman palkissa on myös 120 koon (6x9cm) ”rullaperä” ja Polaroid-perä. Niiitä käytettäsessä iso osa objektiivin kuvakulmasta ei näy valmiissa kuvassa, mutta silloinkin objektiivin koko kuvakulma näkyy kameran tähyslasilla.
    Eli objektiivin kuvakulma näkyy aina objektiivin piirtämässä kuvassa ja joidenkin kameramallien tähyslasilla.
    – objektiivin kuvakulma näkyy (okulaarista riippuen) myös silloin kun kameran objektiivia käytetään adapterin avulla kaukoputkena.
    kts esim:
    http://pallopanoraama.blogspot.fi/2011/09/kauko-objektiivista-kaukoputkeksi.html
    http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3223.0

    ”Entä mitä virkaa on sellaisella piirtoympyrällä joka ei missään kohdassa osu kuva-alueelle?”
    – tilt/shift objektiiveissa sen ”virka” on perspektiivin korjauksessa ja syväterävyyden säädössä
    – pikkukennoisessa kamerassa isokennoisen objektiivin ”liian suuresta” kuvaympyrästä on se ”virka”, että objektiivin vinjetointi ja reuna-alueiden huonompi piirto, vääristymät ja aberaatio ei näy kuvassa.
    – joissakin kameramalleissa voi valita kuvan sivusuhteen esim 16:9, 3:2, 4:3, 5:4 tms. niin, että hyödynnetään sitä piirtoympyrän osaa joka ei näy muissa kuvissa. Eli kuvakennon lävistäjä on suurempi kuin piirtoympyrän lävistäjä.
    – jne

    - jos leikkaat saksilla osan kuvasta pois niin kuvassa ei enää näy se poistettu osa

    Äänestä

  • Nerokasta... kirjoitti:

    - jos leikkaat saksilla osan kuvasta pois niin kuvassa ei enää näy se poistettu osa

    Muuttuuko objektiivin kuvakulma tässä tapauksessa?

    Äänestä

  • että lainaan kirjoitti:

    ”Onko olemassa joku selllainen kuvakulma joka ei näy kuvasta?”
    – pitäisi kai sanoa ”oli”.
    Objektiivin piirtämä kuva on aina ympyrä. Esim. rajaamisen jälkeen osa objektiivin kuvakulmasta ei näy kuvassa.
    – jos leikkaat saksilla osan kuvasta pois niin kuvassa ei enää näy se poistettu osa
    – ”FF” objektiivin kuvakulma ei näy kuvassa jos objektiivi kinnitetään pikkukennoiseen.
    – tilt/shift -objektiivin kuvakulma ei koskaan näy kokonaan kuvassa, mutta saattaa näkyä tähyslasilla
    – palkkikamerassa objektiivin kuvakulma voi näkyä kokonaan tähyslasilla, mutta ei ”mahdu kuvaan” jos filmin (tai kennon) koko rajaa osan siitä pois.
    Esim mun 4x5 tuuman palkissa on myös 120 koon (6x9cm) ”rullaperä” ja Polaroid-perä. Niiitä käytettäsessä iso osa objektiivin kuvakulmasta ei näy valmiissa kuvassa, mutta silloinkin objektiivin koko kuvakulma näkyy kameran tähyslasilla.
    Eli objektiivin kuvakulma näkyy aina objektiivin piirtämässä kuvassa ja joidenkin kameramallien tähyslasilla.
    – objektiivin kuvakulma näkyy (okulaarista riippuen) myös silloin kun kameran objektiivia käytetään adapterin avulla kaukoputkena.
    kts esim:
    http://pallopanoraama.blogspot.fi/2011/09/kauko-objektiivista-kaukoputkeksi.html
    http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3223.0

    ”Entä mitä virkaa on sellaisella piirtoympyrällä joka ei missään kohdassa osu kuva-alueelle?”
    – tilt/shift objektiiveissa sen ”virka” on perspektiivin korjauksessa ja syväterävyyden säädössä
    – pikkukennoisessa kamerassa isokennoisen objektiivin ”liian suuresta” kuvaympyrästä on se ”virka”, että objektiivin vinjetointi ja reuna-alueiden huonompi piirto, vääristymät ja aberaatio ei näy kuvassa.
    – joissakin kameramalleissa voi valita kuvan sivusuhteen esim 16:9, 3:2, 4:3, 5:4 tms. niin, että hyödynnetään sitä piirtoympyrän osaa joka ei näy muissa kuvissa. Eli kuvakennon lävistäjä on suurempi kuin piirtoympyrän lävistäjä.
    – jne

    että miksi kirjoittelet tänne jos olet eri mieltä joistakin Sulannon ohjeista.
    Eikö olisi parempi kommentoida suoraan siellä blogissa tai blogin FB-sivuilla. Siellä sen voisi tehdä ihan omalla nimellä.

    Äänestä

  • Tuli mieleen kirjoitti:

    että miksi kirjoittelet tänne jos olet eri mieltä joistakin Sulannon ohjeista.
    Eikö olisi parempi kommentoida suoraan siellä blogissa tai blogin FB-sivuilla. Siellä sen voisi tehdä ihan omalla nimellä.

    Miksi kehut täällä Sulannon ohjeita. Eikö olisi parempi kommentoida suoraan siellä blogissa tai blogin FB-sivuilla. Siellä sen voisi tehdä ihan omalla nimellä.

    Äänestä

  • Tuli mieleen kirjoitti:

    että miksi kirjoittelet tänne jos olet eri mieltä joistakin Sulannon ohjeista.
    Eikö olisi parempi kommentoida suoraan siellä blogissa tai blogin FB-sivuilla. Siellä sen voisi tehdä ihan omalla nimellä.

    No siksi kunnimimerkki ”Suositut ohjeet” kirjoittaa tänne mm:
    ”lisäselvitystä ymmärtämättömille:
    http://www.sulantoblog.fi/miksi-vain-yksi-objektiivi/”

    Miksi menisin kommentoimaan täällä olevia po. blogin mainoksia sulantoblogissa tai blogin FB-sivuilla?

    Äänestä

keinoja kehittyä valokuvaajana.

1. älä hosu.
2. mieti mitä haluat ilmaista kuvallasi.
3. käytä jalustaa aina kun mahdollista.
4. määrittele haluamasi syväterävyys.
5. jos mahdollista lukitse peili ja käytä ajastettua laukaisua. (sopii paikallaan oleviin kohteisiin)
6. vältä keskipäivän aurinkoa kuvatessasi rakennuksia, maisemia ym.
7. opettele käyttämään kameraasi.
8. käytä kirjastoa selvittääksesi kuvauksen perusteet

siinä muutamia kohtia.

Äänestä

Sulannon suurin ongelma uskottavuudessa on se ettei hän ole aivan täysin vilpitön?
Ainakaan omassa netissään..
Hän mm. mainostaa omia sponsoreitaan kuten Fujia sekä Töp Shottia.
Valikoi kavereitaan ja tovereitaan omille sivustoilleen "asijantuntijoiksi" jne.
Konsultoi ja kouluttaa pääsymaksusta ..osaamattomia mikä on melko yleistä
toimea alan guruilla..
Ja kaiken muun lisäksi viellä useinmiten kuvankäsittelee omia otoksiaan varsin rankasti sekä ammattitaitoisesesti.
Sulanto on siis puolueellinen?
Hän voi kannattaa jopa Canonia eikä Nikonia Pentaksia hän ei edes ehkä omista?
Mihinköhän puolueeseen hän kuuluu vai onko hän sitoutumaton?

Äänestä

Taitaa tuo asantuntemus nettiviisailla valokuvauksen harrastajilla ja liian monella muullakin tulla siitä, että luetaan jostakin itselle uusia ”viisauksia”, ymmärretään ne väärin ja sitten uskotaan, että nyt tiedetään kaikesta kaikki.

Äänestä
  • Harvoin sitä maailmassa enää mitään täysin uutta keksitään. Eikös kreikkalaiset jo aikoinaan kirjoittaneet kaikki erilaiset näytelmät josta taas nykyiset elokuvakäsikirjoitukset varioidaan. Uusimmatkin sodanjohtajat (ja talous miehet) palaavat yhä vanhoihin kiinalaisiin kirjoituksiin, koska sen jälkeen ei ole keksitty mitään uutta.

    Sillä silmällä kannattaa muuten joskus lukea esimerkiksi taidemaalauksen oppaita ja katsella vanhojen mestarien töitä. Sekä maalauksia että vanhoja kuvaajia. Oma suosikkini on A Adams. Ei uusissa digikameroissa ole turhaan kultaista leikkausta saatavissa suoraan etsimeen!

    Äänestä

  • Canonisti minäkin kirjoitti:

    Harvoin sitä maailmassa enää mitään täysin uutta keksitään. Eikös kreikkalaiset jo aikoinaan kirjoittaneet kaikki erilaiset näytelmät josta taas nykyiset elokuvakäsikirjoitukset varioidaan. Uusimmatkin sodanjohtajat (ja talous miehet) palaavat yhä vanhoihin kiinalaisiin kirjoituksiin, koska sen jälkeen ei ole keksitty mitään uutta.

    Sillä silmällä kannattaa muuten joskus lukea esimerkiksi taidemaalauksen oppaita ja katsella vanhojen mestarien töitä. Sekä maalauksia että vanhoja kuvaajia. Oma suosikkini on A Adams. Ei uusissa digikameroissa ole turhaan kultaista leikkausta saatavissa suoraan etsimeen!

    Näin se menee, mutta villakoiran ydin piileeki siinä ymmärtääkö lukemansa oikein vai kuvitteleeko vain ja on väärinkäsityksen jälkeen tietävinään jotakin jota muut ei tiedä ja ryhtyy ”uskonpuhdistajaksi”.

    Kultainen leikkaus on hieno sommittelumalli jos sitä osaa viisaasti käyttää, mutta väärinymmärrettynä se on tökerö harhaoppi.
    Luonnossa suunnilleen kaikki (kauneus) on ”sommiteltu” kulaisen leikkauksen mukaan.

    Oikeasta valotuksesta kiinnostuneen kannattaa tutustua myös tuon mustavalkoisen mestarin, Anselin aatoksiin digin valotuksesta.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Zone_System#Digital_photography

    Äänestä

Osuttiin näemmän arkaan paikkaan ;-)

Ei pidä lukea kuin piru raamattua vaan yrittää ymmärtää mitä Sulanto haluaa sanoa. Ei noita steppejä pidä orjallisesti noudattaa.

Kuvaaja kuvaa ja kameroiden ja laitteiden keräilijä ostaa lisää kamaa...

Äänestä
  • Onko nuo ohjeet Sulannon arka paikka?

    Selitäppä sinä miten Sulannon ohjeet pitää yrittää ymmärtää?
    – esim miten pitää ymmärtää 1. kohta. Ymmärrän sen niin, että Sulantoplogin lukeminen pitää lopettaa, mutta Sulantoblogia kannattaa kuitenkin aina lukea.
    – ”7. Käytä vain yhtä polttoväliä. Käytä vain yhtä kiinteäpolttovälistä objektiivia”. Miksi Sulanto kuvaa kaiken kahdella zoomilla?

    Miksi Sulanto ei sano sitä mtä haluaa sanoa?

    Eikös tuo kaman osto ole krimiinalisoitu suomessa?.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Näinsevainon kirjoitti:

Sulanto puhuu asiaa.

http://www.sulantoblog.fi/8-keinoa-paremmaksi-kuvaajaksi/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu