Suomen köyhään, vähätarjontaiseen ja hitaasti nousevaan pörssiin ei kannata sijoittaa, kun on mahdollista sijoittaa ulkomaisiin pörsseihinkin. Sieltä löytyy, jopa ihan pohjoismaistakin, laadukkaita yhtiöitä.
Ruotsi: ICA sekä Abloy-ASSA.
Norja: SalMar sekä Schibsted.
Tanska: Vestas sekä Coloplast.
Kanada: Gildan.
USA on sitten ihan oma lukunsa, sieltä löytyy vaikka mitä sijoittamisen arvoista.
Ruotsi: ICA sekä Abloy-ASSA.
Norja: SalMar sekä Schibsted.
Tanska: Vestas sekä Coloplast.
Kanada: Gildan.
USA on sitten ihan oma lukunsa, sieltä löytyy vaikka mitä sijoittamisen arvoista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei muuta kuin vahvasti näkemystä ja 80% salkusta kiinni käänneyhtiö Nokiaan ja sitten vain istuu rauhassa muutaman vuoden ja katsoo miten salkun arvo nousee.
Nyt Nokian kurssi 3.006e.
Tuo kurssi vastaa lähinnä vain Nokian tulevaa 100%:n osuutta verkkoyhtiön arvosta tällä hetkellä ja liskäksi G4 on kasvamassa vahvaa tehtia tulevina vuosina jossa Nokian verkkopuolella on vahva asema myös laajoine patentteineen tuollakin alueella.
Tämän voi laittaa selaimen kirjainmerkkeihin ja palata asiana muutaman vuoden kuluttua verraten hajautetun salkkunsa kehitystä tästä päivästä alkaen vs. 80% Nokiassa
Ps. Kyllä, olen hyvin tietoinen yllä olevan sotivan kaikkia perinteisiä sijoitusstandardeja ja olevan "hyvin vahva "näkemyksen otto, jopa lievästi provosoiva.
Lähestymistapa on kuienkin sama kuin yrityssaneerajilla, jotka ostavat yrityksiä ja saneeraavat ne myyntikuntoon. Nyt vain vastaava pienellä osuudella käänneyrityksen osakekannasta.
Hajoitamalla ympärinsä vain tekee sijoittamisen itselleen turhan työlääksi ja liika hajautus syö tuloksen.
Siinä tapauksessa kannattaa mieluummin opiskella indeksisijoitusta, niin sijoittamisesta tulee lungimpaa ja varsin harva pitkällä aikajänteellä hajauttamalla voittaa indeksi.
Ehkä, mutta Vestas on noussut 20 % vähän yli viikossa. 10 000 euroa rapiat viikko sitten Vestakseen on nyt 12 000 euroa. Loppuu se nousu joskus ja alkaa lasku, mutta se päivä ei ole vielä.
Norjalainen kultakaivosyhtiö nousi päivässä 48 %. Osti eilen ,myin tänään osan pois entisten tappiollisten sijoitusten vastapainoksi.
Nämä jälkikäteen rehvastelevat hehkutukset ja liputukset (itsehostuksen "leptomaani"-valheet) virtualisilla voitoillaan ovat varsin surullista luettavaa.
Odotas hetki niin käyn skannailemassa kovia nousijoita ja paalaan kertomaan täydellisestä ajoituksesta ja komeista voitoista....
Nyt kävi kuitenkin niin, että ei ollut virtuaalivoitto, vaan tosiaan voitin pitkästä aikaa
oikeaan osuneen kokeilun seurauksena (sain vinkin kokeneemmalta sijoittajalta).
Olisi tietysti pitänyt sijoittaa enemmän (alle 2000 e sijoitin), mutta hyvä näinkin.
Tuo Vestas (kuin niin moni muukin, kaikkia ei voi seurata) on itselleni vieras yritys, joten siihen en voi kommentoida ottaakseni kantaa miten hyvällä perustuksella kurssinousu on.
** Lisäys vielä edelliseen kommenttiini Nokiaa koskien. Kyse _ei ole ostosuosituksesta_, vaan ainoastaan omasta kannastani ko. yritystä koskien. **
Jokaisen tulee tehdä itsenäisesti ja vastuuntuntoisesti kaikki sijoituspäätöksensä, sekä ostojen ja myyntien ajoituksensa.
Kuten myös se vanha viisaus sanoo, ettei milloinkaan tule sijoittaa sellaiseen jota itse ei ymmärrä tai ole itsenäisesti hyvin selvittänyt.
Sitten jokaisella on oma itselleen ja profiililleen sopiva sijoitus- ja lähestymistapa ja sekin voi muuttua vuosien ja elämäntilanteen mukaan.
Kuten vanha sanonta sanoo, niin on helpompi ostaa kuin myydä ja myynninkin ajoitus on oma haasteensa. Osakkeisiin ei saa rakastua ja voittoja tulee kotiuttaa.
Yrityksen kasvupotentiaalia ja sen sykliä ajatellen haastava tulkittava ja menestyvänkin yrityksen osakekurssi sahailee yrityksen nousuhdanteessakin, joskus melkoisen voimakkastkin.
Kuka olisi vuosia sitten osannut ennustaa miten ylös vaikkapa Applen kurssi korkeimmillaan on noussut? Moni myi osakeensa huippukurssiin nähden edullisesti. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja jälkikäteen on helppo olle viisas. Kuitenkin kaikki sijoitajat sijoittavat yrityksen tulevaisuuteen, eli haasteellinen tehtävä ilman absoluuttisia totuuksia. Toisinaan voittoja täytyy tietenkin realisoida johonkin muihin hankkeisiinkin.
Toivotan kaikille menestyksekkäitä sijoituspäätöksiä.
Onhan eri maiden talo"udet jo yhteisiä. Nokiakin on levinnyt moneen maahan.
Onko sitten "kalliimpaa ostaa osakkeita ulkomailta ja miten se tehdään käytännössä? Siis osakkeen menestymisen tai ei menestymisen seuraamiset jms. Verotus sitten niistä myynneistä. Miten se tapahtuu ja kulut, mitä ne voisivat olla?
Historian valossa Helsingin pörssi on pärjännyt ihan kivasti. Tämän takia ei siis tarvitse ulkomailta hakea vauhtia. Tosin tulevaisuuttahan ei kukaan tiedä. Mutta vaikka Suomi itse vajoaisi, on Helsinginkin pörssissä kansainvälisiä yrityksiä. Esimerkiksi Koneen tai Nokian kurssi ei juurikaan riipu siitä miten Suomella valtiona menee, kun suurin osa toiminnastaan sekä asiakkaistaan on maailmalla.
Näitäkin aloittajan julistamia huippuosakkeita on kiva vuoden-parin kuluttua verrata Helsingin indeksiin. Veikkaan, etteivät ole keskimäärin pärjänneet yhtään sen paremmin.
Se sen sijaan on varmaa, että verottaja kohtelee ulkomaisia sijoituksia kovemmalla kädellä, josta tulee pitkän päälle sijoittajalle selvää tappiota.
Ei pidä paikkansa. Keskimäärin suomalainen pörssiyhtiö pärjää USA:laiseen tai japanilaiseenvastineeseen verrattuna umpisurkeasti.
Suomessa ei ole yhtä ainutta yhtiötä, joka olisi edes 10 vuoden ajan maksanut tasaisesti nousevaa osinkoa. Yhdysvalloissa ja Japanissa on *lukuisia* yhtiöitä jotka ovat maksaneet tasaisesti nousevaa osinkoa 25 vuoden ajan.
Ja tämän lisäksi Yhdysvalloissa sijaitsevista yrityksistä saa uudelleensijoitettavaksi pääomaa paljon nopeammin, kun osinko maksetaan 4 kertaa vuodessa yhden ison könttäsumman sijasta. Suomessa ei taida yksikään yritys maksaa kvartaaleittain osinkoa.
Ainoastaan nationalistinen imbesilli ostaa suomalaisia pörssiosakkeita koko salkun täydeltä, vain siksi että hän on itsekin suomalainen. Tässä ei ole mitään järkeä jos tarkoituksena on maksimoida voittojen määrä pitkällä aikavälillä.
Verotuksen takiako suomalaisen kannattaa sijoittaa vain NASDAQ:ssa, joka on "kotimainen" vuoden 2008 OMX -fuusiosta alkaen? Vai onko se NASDAQ vai OMXH vai mikä se missä esimerkiksi OP-mobiili-sovelluksella sijoitetaan?
Monien yhtiöiden osakkeita (esim. Nokian) myydään eri pörsseissä eri hinnoilla, joten eikö olisi fiksua ostaa mistä saa halvimmalla? Vai estääkö verotus tämän? Mitä kautta (voiko OP:lla esim) ulkomaisiin pörsseihin sijoitetaan? Vai suositellaanko Bloombergiä (mobiilisovellus)?
Ovatko eri pörsseistä ostetut samat osakkeet yhtä vaikutusvaltaisia vaikka ostohinnat samalla hetkellä olisivatkin eri suuruiset?
Suomessa on turha enää yrittää kehittää mitään. Usan teollisuuvakoilu yhdessä Ruotsin kanssa tekee tyhjäksi kaiken yrittämisen. Aiemmin Usa harrasti tuonnin vaikeutta hyville keksinnöille, kuten xyliton ja osti sitten patentin, kun myyjä oli väsytetty. Nyt ei tarvitse ostaa, kun tietoturvaa heikennetään ja tiedot saadaan hakuohjelmalla. Ruotsi on mukana tässä ja kaikki Suomen tiedot ovat siellä haettavissa. Suomalaiset tieturvavirkamiehet eivät ole kommentoineet tätä informaatiuosotaa, joka on Suomelle paljon vaarallisempi kuin yksittäiset hakkerit ja Venäjän huoltajuuskiistat.
Joskus poikkeuksellisen harvoin voi pelkällä tuurillakin saada komean tuoton, kuten oheinen tarina kertoo.
"Norjalaismies teki hyvän sijoituksen ostaessaan 24 dollarilla Bitcoin-verkkovaluuttaa vuonna 2009. Neljässä vuodessa valuutan arvo oli kasvanut yli miljoonaan dollariin."
- http://www.itviikko.fi/uutiset/2013/10/31/24-dollarin-bitcoin-sijoitus-tuotti-miljoonan-voiton/201315182/7
Ps. Nokian kurssi oli ylemmän viestini aikaan 1.8.2013 - 3.006e ja nyt 5.575e.
Puhelinyksikön myynnin jälkeen Nokialle jää kolme erityisen potentiaalia tulevaisuuden toimialaa:
- Verkot NSN
- HERE karttapalvelut paikannuspalveluineen
- Adv. Tech ja hyvin merkittävä potentiaalin omaava patenttisalkku, josta vain noin 10% on tällä hetkellä lisensioitu ja jotka ovat ilmeiseminkin ns. essential-patetntteja. Patenteissa on potentiaalisesti 90% kate.
Nokia riskeeraa olla tulevaisuuden teknologioiden sydämessä ja suorastaan sijoittajan pitkän aikavälin hyvin harvinainen timantti.
Kaikki tulevaisuuden kehittyvä teknologia liittyy verkkoihin, pilveen ja paikannukseen. Olemme tilanteessa jossa "hehkulappu" ollaan luomassa uudestaan ja Nokia on tämän kehityssuunnan teknologian ytimessä ja globaalisti vahva tekijä tieto-taidoltaan.
Kannustan lukemaan ajatuksella oheisten linkkien sisällön, joka auttaa hahmottamaan suurta kuvaa.
Nokia reinvented: http://conversations.nokia.com/2013/09/11/nokia-reinvented/
"Nokian talousjohtaja ja väliaikainen toimitusjohtaja Timo Ihamuotila painottaa, että kaikki kolme jäljelle jäävää liiketoiminta-aluetta hyötyvät matkapuhelinyksikön poismyymisestä Microsoftille."
- http://www.taloussanomat.fi/autot/2013/10/29/ihamuotila-navigaattoreiden-kasvu-jatkuu-vuosia/201315085/304
"Technology Vision 2020 - support up to 1000 times more capacity"
- http://nsn.com/news-events/event/2013/technology-vision-2020-support-up-to-1000-times-more-capacity
"What 5G will be – the NSN vision"
- http://nsn.com/news-events/insight-newsletter/articles/what-5g-will-be-the-nsn-vision
Internet of Things: http://en.wikipedia.org/wiki/Internet_of_Things
http://www.youtube.com/watch?v=sfEbMV295Kk
Niin, unohtui edellä mainita, että pidän hyvin todennäköisenä Nokian ostavan Alcatel Lucentin http://www.alcatel-lucent.com/solutions langattoman verkkotoiminnan.
"Exclusive: Nokia weighs Alcatel tie-up after Microsoft deal - sources"
- http://www.reuters.com/article/2013/09/25/us-nokia-alcatellucent-idUSBRE98O11G20130925
Ongelmat Tori.fi:n Tori-Diili-palvelun ja siihen liittyvien vastuiden osalta nostavat esiin useita oikeudellisesti merkittäviä kysymyksiä. Voidaan siis tehdä seuraavat havainnot ja perustelut, jotka saattavat osoittaa, että Schibsted Suomi Oy (Tori.fi:n omistaja) toimii lainvastaisesti tai ainakin epäselvästi kuluttajan oikeuksia huomioiden.
1. Schibsted Suomi Oy:n vastuu maksupalveluntarjoajana
Tori-Diili ei ole pelkästään maksunvälityspalvelu, kuten PayPal tai MobilePay. Sen rooli on laajempi, sillä:
• Palvelu väittää tarjoavansa lisäturvaa kaupan osapuolille (esimerkiksi kauppasumman pidättäminen, kunnes ostaja hyväksyy tuotteen).
• Tämä asettaa Schibsted Suomi Oy:n juridiseen asemaan, jossa se ei voi vedota pelkän “alustan tarjoajan” tai “maksunvälittäjän” rooliin. Heidän tarjoamansa palvelu sisältää kaupankäynnin turvallisuuden takaamisen ja mahdollisten riitojen hallinnan, mikä tekee heistä osapuolen palvelusopimuksessa.
2. Kuluttajansuojalain soveltuvuus
Kuluttajansuojalaki (KSL) on pakottavaa oikeutta, eikä sen määräyksistä voida poiketa sopimusehdoilla. Olennaisia kohtia:
• KSL 5 luku, 1 §: Palvelun tulee vastata sitä, mitä on sovittu. Jos Tori-Diilin palvelu ei täytä lupaustaan kaupan turvallisuuden takaamisesta, kyseessä on sopimusrikkomus.
• KSL 1 luku, 4 §: Sopimusehto, joka rajoittaa kuluttajalle laissa säädettyjä oikeuksia, on mitätön.
• Jos palvelumaksulla ostettu turvallisuus ja vastuu reklamaatioiden käsittelystä puuttuvat, Schibsted rikkoo kuluttajansuojalakia.
3. Kuluttajien välinen kauppa ja yrityksen vastuu
KKV:n linjauksen mukaan kahden yksityishenkilön välisessä kaupassa sovelletaan pääsääntöisesti kauppalakia, ei kuluttajansuojalakia. Tämä ei kuitenkaan vapauta Schibstediä vastuusta, koska:
• Tori-Diili-palvelu ei ole pelkkä markkinapaikka; sen maksupalvelu tuo mukaan elementtejä, jotka tekevät siitä aktiivisen osapuolen kaupanteossa.
• Kun yritys osallistuu maksujen käsittelyyn, pidätyksiin ja ongelmatilanteiden ratkaisuun, sen toimintaan sovelletaan myös kuluttajansuojalakia, ei pelkästään heidän itse määrittelemiään sopimusehtoja.
4. Sopimusvelvoitteet ja niiden rikkominen
Tori-Diilin käyttöehdot ja markkinointi voivat olla harhaanjohtavia, jos palvelu ei täytä lupauksiaan turvallisuudesta. Kuluttajansuojalain mukaisesti:
• Markkinoinnin tulee olla totuudenmukaista (KSL 2 luku, 3 §). Jos palvelua mainostetaan turvallisena kaupankäyntimuotona, mutta ongelmatilanteissa vastuu siirretään täysin käyttäjille, kyseessä voi olla harhaanjohtava menettely.
• Sopimusehtojen sisältö ei voi rajoittaa kuluttajan laillisia oikeuksia. Yrityksen vetoaminen sopimusehtoihin vastuun välttämiseksi on mitätöntä, jos se on ristiriidassa KSL:n kanssa.
5. Tori-Diilin palvelumaksun oikeutus
Palvelumaksun periminen velvoittaa Schibstediä tarjoamaan jotain konkreettista vastineeksi. Jos palvelumaksulla ostettu turvallisuus puuttuu, palvelumaksun periminen voi olla perusteetonta ja johtaa vaatimuksiin sen palauttamisesta.
6. Ratkaisuvaihtoehdot
Jos ongelmatilanne on käsillä ja yritys ei vastaa vastuuseen, voit harkita seuraavia toimia:
1. Ota yhteyttä kuluttajaneuvontaan. Vaikka KKV ei puutu yksityishenkilöiden välisiin sopimuksiin, se voi antaa arvion yrityksen vastuusta.
2. Tee reklamaatio kirjallisesti. Jos Schibsted Suomi Oy kieltäytyy käsittelemästä reklamaatiota, tämä voi vahvistaa väitettä sopimusrikkomuksesta.
3. Käänny kuluttajariitalautakunnan puoleen. Jos Schibsted ei täytä lupaamiaan velvoitteita, lautakunta voi arvioida heidän vastuunsa.
4. Vie asia oikeuteen. Kuluttajansuojalaki antaa vahvan perustan mahdolliselle oikeusprosessille, jos voidaan osoittaa, että Schibsted Suomi Oy on laiminlyönyt sopimusvelvoitteensa.
Yhteenveto
Schibsted Suomi Oy:n toiminnassa vaikuttaa olevan juridisia epäselvyyksiä, jotka liittyvät heidän rooliinsa kaupankäynnin osapuolena Tori-Diili-palvelussa. Kuluttajansuojalaki antaa kuluttajalle oikeuden vaatia yritykseltä palvelun sopimuksenmukaisuutta ja vastinetta peritystä maksusta. Jos yritys ei suostu kantamaan vastuutaan, se voi joutua vastaamaan toiminnastaan lain edessä.