Hankimme koiran koska mieheni lupasi että hän huolehtisi siitä ja kouluttaisi sen hyvin mutta mitään ei ole tapahtunut..Aluksi mieheni kyllä jaksoi panostaa koiran kouluttamisen mutta nyt on laiskistunut eikä jaksa koiran kanssa enää edes leikkiä.tällä hetkellä mies on töissä ja minä kaksosten kanssa kotona joten minä enimmäkseen huolehdin koirasta.mutta valitettavasti koira ei saa niin paljon liikuntaa mitä se rotu vielä vaatisi ja siksi haluaisin antaa koiran hyvään kotiin mutta mieheni ei halua sitä luovuttaa koska hän mielestä tavaroiden tuhoaminen ja vähäinen liikunta ei ole tarpeeksi hyvä syy antaa koiraa pois.ja tästä asiasta ollaan siis jo tapeltu 5 kuukautta koska ongelmat tuon koiran kanssa alkoi silloin ja nyt se jatkuu pahempana . kauppaan en voi mennä ilman että otan koiran mukaan koska muuten se tuhoaa.Mieheni kyllä hankki dap haihduttimen mutta se ei auta mitään. mua vielä stressaa tämä asia tosi paljon ja sen kyllä näkee koska laihtunut olen ja jatkuva huoli vielä lapsista ja koirasta ja miehestä !! mainio tuo koira kyllä olisi koulutettuna mutta minulla ei ole siihen aikaa ja mieheni jo tiesi että en sen kanssa jaksa monen kilsan lenkkejä
Monta kertaa olen miettinyt että lähtisin lapsien kanssa pois kotoolta moneksi päiväksi ja näyttäisin sillä miehelleni että olen tosissani ja tekisi asialle jotain mutta koiranpentu olisi pulassa ilman minua
Monta kertaa olen miettinyt että lähtisin lapsien kanssa pois kotoolta moneksi päiväksi ja näyttäisin sillä miehelleni että olen tosissani ja tekisi asialle jotain mutta koiranpentu olisi pulassa ilman minua
Vastaukset 9
Vanhimmat
No, pentuhan se vielä on. Monet nuoret koirat tuhoavat kotiaan, varsinkin isommat saavat isompaa tuhoa aikaan. Ei muuta kuin pitää opettaa olemaan yksin, tuhoamatta. Onko teillä esim. kongoja tai vaikka jäisiä luita, että aika kuluu kun on yksin. Älyttömästihän nuoriakaan ei vielä pidä lenkittää, varsinkaan jos kasvavat isoksi. Murkkuikäkin painaa päälle, joten vielä menee jonkun aikaa että on aikuinen ja lopettaa hötkyilyn.
Pitäisi jaksaa käydä lenkillä n. puoli tuntia ennen kuin jää yksin, ei millään pitkällä, ja odotella että rauhoittuu nukkumaan. Sitten sanoa, että odota käyn kaupassa.
Kyllä miehesi siinä oikeassa on, että koira on normaali keskenkasvuinen, kyllä se siitä. Mutta sinun oma jaksamisesi taitaa olla vähissä. Nosta kissa(koira?) pöydälle. Tarvitset apua arjen pyörittämiseen, ja miehesi pitäisi panostaa enempi. Toinen hoitaa lapsia kun toinen vetää mukavan tunnin lenkin koiran kanssa. Luultavasti koira aistii väsymyksesi, ja käyttäytyy siksi ahdistuneesti.
Nyt vaan sopimaan vuoroja, myös itseäsi piristäisi lenkkeillä koiran kanssa ilman lapsia.
Pienet lapset ja pentuikäinen koira on vaativa yhdistelmä, siinä ei ole varaa kummallakaan puolisolla laiskotella. Aika kuluu uskomattoman nopeasti.
Tutkikaa myös mahdollisuuksia lenkitysapuun, lähistöllä saattaa asustella joku nuori tyttö, joka mieluusti lenkittäisi koiraa silloin tällöin.
mutta koira on ulkona vain noin 10 min joka kerta...eikö se muka ole vähän?
Mies lenkille koiran kanssa.
Pystyisitkö itse ihastumaan pentuun/koiraan. Ota aikaa itselle ja ole koiran kanssa ja ala kouluttaa sitä. Tutustu koira ihmisiin, jotka voivan neuvoa sinua ja lainaa kirjastosta koirakirjoja. Lähde aikaisin lenkille ennenkuin miehesi lähtee töihin. Eli hän huolehtii lapsista silloin kun sinä olet koiran kanssa. Koira tulee tuhoamaan paljon, jos sen tarpeista ei välitetä. Tuo murkkuikä tosiaan tulossa ja silloin se ei kuule eikä nää mitään. Ja täytyisi se päästä nuorena ulos vielä päivälläkin. Siinä voisi auttaa joku kokenut nuori tyttö/poika, jolla jotain tietämystä koirista. Kun miehesi tulee töistä anna valita meneekö kunnolla ulos koiran kanssa vai hoitaako lapset. Työnjakoa se on. Koiralle olisi myös sosiaalisuuden kannalta erittäin tärkeää päästä leikkimään muiden nuorien koirien kanssa. Onko lähellä koirapuistoa, jossa myös pentukursseja jne. Totuushan on, että jos koiran kanssa ei olla, siitä tulee ongelma ja myös hyvin onneton. Näin myös miehesi saisi laatuaikaa kahdestaan lasten kanssa. Ajattele jos pääsisit ihan kahdestaan koiran kanssa aamuisin siinä puolisen tuntia, iltapäivällä tunnin ja ehkä vielä illallakin pieni lenkki. Se on ihan kivaa ja myös terveellistä. Ei se vaikka menee koiran kanssa tunniksi ulos tarkoita välttämättä nuoren koiran kanssa pitkää lenkkiä vaan haistelua ja maistelua luonnosta. Lisäksi sillä vaihtuu juuri tiuhaan hampaat ja puree myös sen takia kaikkia. Jääpala silloin tällöin ei olisi haitaksi. Rähinäleikit pois ja aktiivia tilalle. Kai kerkiät muutaman nappulan jemmata sinne tänne ja pikkuhiljaa koiraa opettaa etsimisleikkiin.
Jos et sinä eikä miehesi kumminkaan ehdi paneutua tähän perheen jäseneen yhtään on parempi luopua siitä ajoissa.
Kaikille tolvanoille sitä koira myydäänkin. Tarkoitan nyt miestäsi, en sinua. Sinulla on lapset, ja joudut hoitamaan koiraa päivät kun mies on töissä. Koiran lenkitys illalla kuuluu miehellesi, tai siis sille pojanklopille joka on lastesi isä. Koira myyntiin tai mies hoitaa osansa.Vie koira esim johonkin hoitolaan jos miehesi ei hoida osuuttaan. Hänen on se sieltä lunastettava jos tahtoo ettei koira mene myyntiin tai lopetukseen. Konsti on kova, mutta kovaa on tyhmyyskin. Ja kun muutaman kerran viet, alkaa jotain tapahtua. Luulen ma.
Heillä kummallakin on lapset, ei vain toisella. HEILLÄ KUMMALLAKIN ON MYÖS KOIRA, EI VAIN TOISELLA. Se on sitä todellisuutta, kumpikin ottaa vastuun sekä lapsista että koirasta.
Sano miehellesi,että jos hän ei vaivaudu ja jaksa hoitamaan ja kouluttamaan kouraa niin sitten se täytyy antaa pois
Mulla on kaksikin koiraa ja kissoja...ja suunnittelen tekeväni tähän härdelliin vielä lapsenkin :D Kyllä sitä pystyy, jos tahtoo.
Ei pitäs ottaa eläintä, jos ei tahdo hoitaa sitä. Iso halveksunta miehellesi.