Haluaisin kysyä neuvoa niiltä kenellä on kokemusta tällaisesta tilanteesta.. Elikkä minulla on nyt tällainen tilanne että en voi päättää menenkö opiskelemaan vai töihin. Minulla ei ole tällä hetkellä mitään koulutusta eikä myöskään hirveen paljon työkokemusta ja olen 20v mies. Yksi työpaikka olisi tarjolla nyt joka kestäisi varmaan 6kk. Haluaisin mennä opiskelemaan, mutta taloudellinen tilanne estää sitä.
Olen miettinyt olisko parempi ensin mennä töihin vuodeksi, säästää rahaa opintoihin ja sitten vasta alkaa opiskelemaan? Koska jos menen nyt heti opiskelemaan niin yksinkertaisesti rahat ei riitä elämiseen, mutta lainaa mä en halua ottaa. Vanhemmat myöskään ei pysty auttaa minua.
Jos meen opiskelee niin saanko edes toimeentulotukea kun oon niin köyhä? Ja saako muuten aikuisten puolella enemmän tukea kuin nuorten puolella?
Olen miettinyt olisko parempi ensin mennä töihin vuodeksi, säästää rahaa opintoihin ja sitten vasta alkaa opiskelemaan? Koska jos menen nyt heti opiskelemaan niin yksinkertaisesti rahat ei riitä elämiseen, mutta lainaa mä en halua ottaa. Vanhemmat myöskään ei pysty auttaa minua.
Jos meen opiskelee niin saanko edes toimeentulotukea kun oon niin köyhä? Ja saako muuten aikuisten puolella enemmän tukea kuin nuorten puolella?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siis saahan niitä tukia 500e/kk (opintotuki asumislisä). Jos menet jonnekkin soluun asumaan jossa halpa vuokra niin jäähän siitä melkeen 200e per kuukaus. Sähkö,netti,vesi vuokranmukana jos menet opiskelija asunto säätiöiden asuntoihin. Jäljelle vaa ruoka ja ehkä muuta.
Suomessa raha harvoin estää opiskelemista ellet käy joka perjantai baarissa.
Ainahan voi käydä osa-aikasissa töissä josta saa lisää rahaa.
Mut jos ehdotettu työpaikka on mieleinen ja sellainen josta pidät ja mahdollisuus menestyä, niin eihän siitä mitään haittaa olisi jos vaikka pitäisit välivuoden ja työskentelisit.
En oikein ymmärrä, että onko sulla opiskelupaikka tulevalle vuodelle vai ei, koska yhteishaut ovat jo ohi.
Siis minulla on jo opiskelupaikka tälle vuodelle elokuussa, mutta kuten sanoin se taloudellinen tilanne mietityttää... Hain kahteen eri paikkaan: nuorisokoulutus joka kestää 3 vuotta (johon on valittu) ja aikuiskoulutus, joka kestää 2 vuotta jossa pitää tehdä pääsykokeet elokuussa, eli ei ole vielä selvää pääsenkö sinne vai en, mutta nuorisokoulutukseen minut valittiin. Ei vaan ole mitään motivaatiota opiskella 3 vuotta ilman rahaa ja pelkällä näkkileivällä. Ja kyseessä on liiketalouden ala (merkonomi). Minun mielestäni merkonomin tutkinto ei ole 3 vuoden arvoinen, enintään 2 vuoden arvoinen, jos miettii minkälaisia perusjuttuja siellä opetetaan.
Ja työpaikka ois myyjä/asiakaspalveluneuvoja, palkka olis noin 1500€/kk. Jos taas miettii ett merkonomin tutkinnolla pääsisin varmaan vain johonkin kaupan kassalle...
Minun tavoitteenani on päästä pankkiin töihin tai saada tradenomin koulutus tai päästä kauppakorkeakouluun.
Ja en, en käy baarissa yhtään kun ei sellainen puuha edes kiinnosta.
Thx
Ota se duunipaikka. Tässä tapauksessa ei nyt niin kannata niitä rahallisia kysymyksiäkään miettiä. Työkokemus on kullan arvoista tänä päivänä.
Vuoden työssäkäynnillä ei välttämättä jää säästöön yhtään mitään. Palkat ovat pienet ja eläminen kallista. Joskin voi shopata vaatetta useammaksi vuodeksi valmiiksi.
A) Kannattaa kysyä, voiko opintojen aloittamista siirtää (aloittaa about tammikuussa, jolloin pari kuukautta menee päällekkäin, ja opinnot on vain yritettävä sopia työn kanssa yhteen).
B) Kannattaa kysyä työnantajalta, voisiko työtä tehdä osa-aikaisesti joko nyt heti (ja siis aloittaa opinnot) tai jatkaa osa-aikaisesti 6 kk päästä.
C) Rahasta. Opintotuki ja asumislisä riittävät yleensä pienemmillä paikkakunnilla, mutta tiukkaa kyllä on. Opintotuessa on tuloraja (en muista paljonko), ja sen verran voi tienata opintotuen ohella ilman, että tarvitsee huolehtia opintotuen menettämisestä tai miettiä byrokratiaa. Toki jos tienaa enemmän, niin sitten op. tuki jää pois.
D) Ilmeisesti kyse on toisen asteen opinnoista (ammattikoulu tai vastaava). En tiedä, miten hyvin toisen asteen opintoja saa yhytettyä työn kanssa yhteen. Korkeakouluopintojen kohdalla homma on ilmeisesti astetta helpompaa.
Disclaimer. Olen itse valmistunut yliopistosta jo ajat sitten, enkä näin ollen olen ihan varma, miten tukiasiat ym. nykyisin menevät. En myöskään tiedä toisen asteen kuvioista.