Noin 300 perhettä havahtuu vuosittain täydelliseen katastrofiin.
On ostettu omakotitalo, joka onkin homeessa. Rahat ovat kiinni talon lainoissa, koko perhe sairastelee, korjaukset vaatisivat kymmeniä tuhansia euroja lisärahaa, jota ei ole.
Pahimmassa tapauksessa riita myyjän kanssa menee oikeuteen, prosessi kestää pari kolme vuotta, ja lopulta asianajaja korjaa palkkioinaan käräjäoikeuden määräämät korvaukset. Kukaan ei auta.
Tähän hätään Hengitysliitto Heli ja Asumisterveysliitto Aste kehittivät homeloukkuprojektin. Se aloitti puolitoista vuotta sitten. Tähän mennessä on korjattu 20 omakotitaloa allergiatalon normeihin.
Miten ihmeessä?
Asiantuntemuksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Asuntorahaston ARA:n avustusten turvin, projektin vetäjä Hengitysliitto Helin korjausneuvontapäällikkö Juhani Pirinen selvittää.
Autettaviksi kelpaavat vain tosi hädässä olevat: omaisuus on kiinni talossa, lainaa on paljon ja tuloja vähän, ja siihen päälle vakava terveyshaitta.
Raha ei kuitenkaan ole suurin ongelma. Suurin puute on tietotaidosta.
"Koko toimintamme tähtää siihen, että pääsemme byrokratiaviidakon läpi, jotta saamme ne ARA:n korjausavustukset", Pirinen sanoo.
Noidankehä on seuraava: ARA:n avustuksen saamiseksi täytyy olla muiden virallisten papereiden ohella myös korjaussuunnitelma ja kustannusarvio siitä, miten talosta tehdään taas asumiskelpoinen.
Jos ei ole korjaussuunnitelmaa, ei voi tehdä kustannusarviota eikä saada avustusta.
Kaupallisella pohjalla toimivat insinööritoimistot ja konsultit eivät suostu tekemään korjaussuunnitelmia näin pahasti vaurioituneisiin taloihin, koska se on riskibisnestä. Korjaussuunnitelmien teko on työlästä, niitä ei ehkä koskaan toteuteta, ja vastuu on iso.
Homeloukkuprojekti ottaa tämän riskin.
"Me teemme korjaussuunnitelman ja kustannusarvion ja vielä valvomme työmaan itse", Pirinen kertoo.
Jos korjaus toteutuu, asiakas maksaa suunnitelman. Jos se jää toteutumatta, laskua ei lähetetä.
Liitolla on yhteensä viisi homevaurioihin perehtynyttä korjausneuvojaa Helsingissä, Oulussa, Joensuussa, Mikkelissä ja Vammalassa. Raha-automaattiyhdistys maksaa heidän palkoistaan 75 prosenttia, loppurahoitus kerätään asiakkailta.
Koska työvoimaa on näin vähän, toiminta on rajattu vain omakotitaloihin.
Korjaussuunnittelu ja -valvonta maksavat noin kymmenen prosenttia kokonaiskustannuksista. Keskimääräinen hometalon remontti maksaa yhteensä noin 40000 euroa, josta 16000 euroa on valtiolta saatua avustusta.
Kaikkia Suomen hometaloja homeloukkuprojekti ei kuvittelekaan pystyvänsä korjaamaan. "Otetaan yksi perhe kerrallaan kusesta ylös", Pirinen sanoo.
Suomessa vaurioituneita omakotitaloja on satatuhatta, niistä vaikeita tapauksia noin tuhat. Korjaustiedon kysyntä on patoutunutta. Kymmeneen vuoteen ongelmalle ei ole tehty mitään.
Tarkoituksena onkin rakentaa toimintamalli, jonka mukaan tavalliset konsulttitoimistot voisivat vastaisuudessa toimia.
On ostettu omakotitalo, joka onkin homeessa. Rahat ovat kiinni talon lainoissa, koko perhe sairastelee, korjaukset vaatisivat kymmeniä tuhansia euroja lisärahaa, jota ei ole.
Pahimmassa tapauksessa riita myyjän kanssa menee oikeuteen, prosessi kestää pari kolme vuotta, ja lopulta asianajaja korjaa palkkioinaan käräjäoikeuden määräämät korvaukset. Kukaan ei auta.
Tähän hätään Hengitysliitto Heli ja Asumisterveysliitto Aste kehittivät homeloukkuprojektin. Se aloitti puolitoista vuotta sitten. Tähän mennessä on korjattu 20 omakotitaloa allergiatalon normeihin.
Miten ihmeessä?
Asiantuntemuksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Asuntorahaston ARA:n avustusten turvin, projektin vetäjä Hengitysliitto Helin korjausneuvontapäällikkö Juhani Pirinen selvittää.
Autettaviksi kelpaavat vain tosi hädässä olevat: omaisuus on kiinni talossa, lainaa on paljon ja tuloja vähän, ja siihen päälle vakava terveyshaitta.
Raha ei kuitenkaan ole suurin ongelma. Suurin puute on tietotaidosta.
"Koko toimintamme tähtää siihen, että pääsemme byrokratiaviidakon läpi, jotta saamme ne ARA:n korjausavustukset", Pirinen sanoo.
Noidankehä on seuraava: ARA:n avustuksen saamiseksi täytyy olla muiden virallisten papereiden ohella myös korjaussuunnitelma ja kustannusarvio siitä, miten talosta tehdään taas asumiskelpoinen.
Jos ei ole korjaussuunnitelmaa, ei voi tehdä kustannusarviota eikä saada avustusta.
Kaupallisella pohjalla toimivat insinööritoimistot ja konsultit eivät suostu tekemään korjaussuunnitelmia näin pahasti vaurioituneisiin taloihin, koska se on riskibisnestä. Korjaussuunnitelmien teko on työlästä, niitä ei ehkä koskaan toteuteta, ja vastuu on iso.
Homeloukkuprojekti ottaa tämän riskin.
"Me teemme korjaussuunnitelman ja kustannusarvion ja vielä valvomme työmaan itse", Pirinen kertoo.
Jos korjaus toteutuu, asiakas maksaa suunnitelman. Jos se jää toteutumatta, laskua ei lähetetä.
Liitolla on yhteensä viisi homevaurioihin perehtynyttä korjausneuvojaa Helsingissä, Oulussa, Joensuussa, Mikkelissä ja Vammalassa. Raha-automaattiyhdistys maksaa heidän palkoistaan 75 prosenttia, loppurahoitus kerätään asiakkailta.
Koska työvoimaa on näin vähän, toiminta on rajattu vain omakotitaloihin.
Korjaussuunnittelu ja -valvonta maksavat noin kymmenen prosenttia kokonaiskustannuksista. Keskimääräinen hometalon remontti maksaa yhteensä noin 40000 euroa, josta 16000 euroa on valtiolta saatua avustusta.
Kaikkia Suomen hometaloja homeloukkuprojekti ei kuvittelekaan pystyvänsä korjaamaan. "Otetaan yksi perhe kerrallaan kusesta ylös", Pirinen sanoo.
Suomessa vaurioituneita omakotitaloja on satatuhatta, niistä vaikeita tapauksia noin tuhat. Korjaustiedon kysyntä on patoutunutta. Kymmeneen vuoteen ongelmalle ei ole tehty mitään.
Tarkoituksena onkin rakentaa toimintamalli, jonka mukaan tavalliset konsulttitoimistot voisivat vastaisuudessa toimia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kun purkaa vanhan ja rakentaa uuden. Älkää hyvät ihmiset maksako vanhasta ok-talosta kuin tontin ja olemassaolevien liittymien arvon verran
Ymmärtäähän sen, että hieman korpeaa jos lainaa saa vain tontin ja liittymän verran.