Luonnontiede/matikkapainotus yläaste

Ogelissako? Ite hain sinne ja oon ysin kympin oppilas, mutta kun en asunut "oppilaaksiottoalueella" ni en päässy. Nykyään oon ihan ilonen etten päässy sinne kun kaveritkin on täällä... Olen varma, etteivät he sinne mitään idiootteja häröilijä puupäitä ole ottaneet. Olet juuri hyvä sellaisena kun olet! Hyvää koulun alkua ja kaikkea muuta hyvää sinulle! P.s. Tanssi on hyvä harrastus ja harrastan sitä itsekkin. Sekä anteeksi jos on kirjoitusvirheitä ja puuttuvia pilkkuja.

Olin itsekkin yläastella matematiikka luokalla (ja luonnontiedelukiossa sitten), juurikin 8-9 oppilas. Parhaat kaverini ovat aina olleet juurikin näitä 9-10 oppilaita, mutta sehän on vain loistava asia. Ei tuudittaudu omaan tietotasoonsa, vaan jaksaa panostaa muiden mukana. "Jos olet viisain huoneessa, olet väärässä huoneessa" on ollut aika hyvä sanonta itselleni.

Nyt lääkiksessä sitten opiskelemassa... ja sellainen vinkki: ne perfektionistit, 10 oppilaat jotka eivät voi hyväksyä alempaa arvosanaa(näitäkin on kavereina) tippuvat sitten myöhemmin vain korkeammalta... Juurikin täällä lääkiksessä ei huippu 5:n tasoa voi ylläpitää (arvosteluasteikko 1-5), ja kyllä se on aika iso shokki kun aina on tottunut olemaan täydellinen kaikissa kouluaineissa.

Meen nyt ysille ja olen ajatellu hakea matikkalinjalle lukioon joten vähän samat fiilikset.. Oon 9-10 oppilas ollu ainaki mutta ei numeroilla silleen mun mielestä oo väliä kunhan pitää aineesta jota opiskelee. On tietty hyvä saada edes välttäviä numeroita mutta kiinnostus on tärkein. Ai mitä ihmiset ajattelee? Itseä ainakin kiinnostaa matikka ja kemia tosi vahvasti ja olen tosi iloinen että olen löytänyt ne ettei tarvi enää hakea sitä "omaa juttua".

Ite olin hmmm yksityiskoulussa peruskoulun, siellä arviointi oli reippaasti tiukempaa kuin muissa kouluissa, tosin ysillä arviointiin valtakunnallisten normien mukaan.

Nimimerkki "...?" ilmaisi asian tavallaan erinomaisesti. Itse koin ahdistusta juuri saman aiheen takia, olisin missä tahansa muussa koulussa ollut ysin tai kympin oppilas useimmissa aineissa, mutta siellä arvosanani olivat 7-9, matikka tosin kymppi. Tunsin itseni tyhmäksi ja lahjattomaksi kun kaikki muut leveilivät niillä helevetin kympeillään (joita varten ei kuuleman mukaan oltu opiskeltu lainkaan). Tietenkin kun menin luonnontiedelukioon olin siellä sitten taas terävimmästä päästä (vaikka luulisi luonnontiedelukion väen olevan jotain einsteineja :D). Asiat kannattaa suhteuttaa ennen kuin se vaattii täydellistä minäkuvan muuttamista.

Oma mantrani, että opin taas ymmärtämään ne "surkeat kasit" oli opetella taas arvosanojen sanalliset muodot "kasi on hyvä, kasi on hyvä, kasi on hyvä". Melkein kaikessa olen nykyään ihan tyytyväinen kasiin, matikassa, enkussa ja äikässä pyrin parempaan, joissain aineissa pääsen yseihin ja kymppeihin sen kummemmin yrittämättä. Tiedän nyt olevani fiksu, enkä anna yhdenkään ihmelapsen muuta väittää.

Mut hei luonnontieteet on cool, olis varmaan ittestänikin ollut supermakeeta olla lumaluokalla :)