Itä-Häme on aloittanut kaupunginjohtajien haastattelusarjan ja haastatellut ensimmäiseksi Heinolan väliaikaista kaupunginjohtaja Pirjo Hepo-ojaa.
Kiinnostavaa olisi tietää mitä Hepo-oja ajattelee Heinolan kaupungin tavoitteista ja miten ne toteutetaan aikana, jolloin sote-yhtymiä ja kuntaliitoksia tehdään kovalla kiireellä.
Mikä on Heinolan talous, talouden mittarit, esim. vuosikate, poistot, investoinnit ja paljonko velkaa otetaan ja mihin ja miksi Heinola on lähikunnista eniten velkaantunut?
Mikä on Heinolan väestörakenne ja väestökehitys ja miten sen ennustetaan muuttuvan? Mielenkiintoista olisi myös tietää kaupunginjohtajan mielipiteet Heinolan hankkeista, kehittyvistä elinkeinoista, yrittäjyyden tukemisesta ja työllisyyden kehityksestä
Mitkä on siis Heinolan visio? Minkälaista yhteistyötä tarvitaan ja millä ehdoilla? Mitkä ovat uuden elinkeinotoimikunnan listaamat menestystekijät entäpä riskit? Mitkä ovat Heinolan uudet yritysalueet? Näihin kysymyksiin ei Hepo-ojan haastattelusta saada vastauksia eivätkä Heinolan talousasiat kiinnosta lahtelaista toimittaja Petri Koivistoakaan.
Mikä oli Itä-Hämeen (30.7.) "Rannoista riittää myytäväksi" välittämä Hepo-ojan sanoma asukkaille ja uusille yrittäjille?
"Maisemassa kiteytyy se, jonka varaan Heinolan tulevaisuus piirtyy", totesi Hepo-oja.
- Eikö Hepo-oja tiedä, että tuhansien järvien Suomessa, jossa myös merenrantoja on Pohjanlahdella ja Itämerellä runsaasti kauniin saariston kera, maisema on kaunista kaikkialla. Kauniit järvi- ja merenrantakunnat eivät kuitenkaan kiteytä tulevaisuuttaan maisemaan vaan YRITYSTOIMINTAAN, joka tuo työtä, verotuloja ja kasvua.
Minkälaisia hankkeita Heinolassa Hepo-oja tietää olevan?
Hepo-oja iloitsee, kun Harjupaviljonki on herännyt eloon ja siellä paistetaan vohveleita, vohvelikahvila. Toinen ilonaihe on kun yrittäjäpariskunta on saatu Siltasaareen. "Tällaiset yrittäjät ovat Heinolan vahvuus", Hepo-oja kannustaa.
Onko kaupunginjohtaja tosissaan siinä, että vohvelikahvila ja Siltasaaren yrittäjäpariskunta ovat "Heinolan vahvuus". Ehkä saamme tulevissa kuntajohtajien haastatteluissa kuulla lähikuntien oikeista hankkeista?
Heinolassakin vielä joku uskaltaa joskus yrityksen avata, keskustaan on avattu pieni koruliike mutta suurin osa yrityksistä on ollut lähtijöitä esim. Spec Savers, Lähivakuutus, Matka-Vekka, vaatekaupat lopettaneet Heinolassa, joten keskustan liikehuoneistoja on runsaasti tyhjillään. Työssä käyvä väestö lähtee työpaikkojen perään muihin kaupunkeihin ja Heinolaan jäävän vanhusväestön ja työttömien ostovoima (työttömyysprosentti 16) ei riitä liikeyritysten pyörittämiseen.
Jos Heinolaan ei saada työllistäviä yrityksiä, niin palveluyrittäjät lähtevät sinne, missä ostovoimaa löytyy. Heinolan työttömyysprosentti hipoo jo 16 % ollen noin 5 % korkeampi kuin keskimäärin, joten TYÖLLISYYDEN HOITO on Heinolan kaikkein tärkein ja ensisijainen visio. Ellei työllisyyttä pystytä hoitamaan liiketoiminta elpyy ja peruspalveluista ei selvitä. UPM:n tyhjilleen jääneisiin tilohin haetaan koko ajan uusia toimijoita, totesi Hepo-oja. Miten on haettu ja kuka on hakenut? Miksi haku ei tuota tulosta? Minkälaisia yrittäjiä on haettu, mikä on kohderyhmä, jolle teollisuustiloja on mainostettu? Hepo-ojan mukaan sopiva yritys voisi saada apuja hankerahoituksen avulla, niinpä mutta miten se sopiva yritys saa tiedon heinolan hankerahoituksesta?
jatkuu
Kiinnostavaa olisi tietää mitä Hepo-oja ajattelee Heinolan kaupungin tavoitteista ja miten ne toteutetaan aikana, jolloin sote-yhtymiä ja kuntaliitoksia tehdään kovalla kiireellä.
Mikä on Heinolan talous, talouden mittarit, esim. vuosikate, poistot, investoinnit ja paljonko velkaa otetaan ja mihin ja miksi Heinola on lähikunnista eniten velkaantunut?
Mikä on Heinolan väestörakenne ja väestökehitys ja miten sen ennustetaan muuttuvan? Mielenkiintoista olisi myös tietää kaupunginjohtajan mielipiteet Heinolan hankkeista, kehittyvistä elinkeinoista, yrittäjyyden tukemisesta ja työllisyyden kehityksestä
Mitkä on siis Heinolan visio? Minkälaista yhteistyötä tarvitaan ja millä ehdoilla? Mitkä ovat uuden elinkeinotoimikunnan listaamat menestystekijät entäpä riskit? Mitkä ovat Heinolan uudet yritysalueet? Näihin kysymyksiin ei Hepo-ojan haastattelusta saada vastauksia eivätkä Heinolan talousasiat kiinnosta lahtelaista toimittaja Petri Koivistoakaan.
Mikä oli Itä-Hämeen (30.7.) "Rannoista riittää myytäväksi" välittämä Hepo-ojan sanoma asukkaille ja uusille yrittäjille?
"Maisemassa kiteytyy se, jonka varaan Heinolan tulevaisuus piirtyy", totesi Hepo-oja.
- Eikö Hepo-oja tiedä, että tuhansien järvien Suomessa, jossa myös merenrantoja on Pohjanlahdella ja Itämerellä runsaasti kauniin saariston kera, maisema on kaunista kaikkialla. Kauniit järvi- ja merenrantakunnat eivät kuitenkaan kiteytä tulevaisuuttaan maisemaan vaan YRITYSTOIMINTAAN, joka tuo työtä, verotuloja ja kasvua.
Minkälaisia hankkeita Heinolassa Hepo-oja tietää olevan?
Hepo-oja iloitsee, kun Harjupaviljonki on herännyt eloon ja siellä paistetaan vohveleita, vohvelikahvila. Toinen ilonaihe on kun yrittäjäpariskunta on saatu Siltasaareen. "Tällaiset yrittäjät ovat Heinolan vahvuus", Hepo-oja kannustaa.
Onko kaupunginjohtaja tosissaan siinä, että vohvelikahvila ja Siltasaaren yrittäjäpariskunta ovat "Heinolan vahvuus". Ehkä saamme tulevissa kuntajohtajien haastatteluissa kuulla lähikuntien oikeista hankkeista?
Heinolassakin vielä joku uskaltaa joskus yrityksen avata, keskustaan on avattu pieni koruliike mutta suurin osa yrityksistä on ollut lähtijöitä esim. Spec Savers, Lähivakuutus, Matka-Vekka, vaatekaupat lopettaneet Heinolassa, joten keskustan liikehuoneistoja on runsaasti tyhjillään. Työssä käyvä väestö lähtee työpaikkojen perään muihin kaupunkeihin ja Heinolaan jäävän vanhusväestön ja työttömien ostovoima (työttömyysprosentti 16) ei riitä liikeyritysten pyörittämiseen.
Jos Heinolaan ei saada työllistäviä yrityksiä, niin palveluyrittäjät lähtevät sinne, missä ostovoimaa löytyy. Heinolan työttömyysprosentti hipoo jo 16 % ollen noin 5 % korkeampi kuin keskimäärin, joten TYÖLLISYYDEN HOITO on Heinolan kaikkein tärkein ja ensisijainen visio. Ellei työllisyyttä pystytä hoitamaan liiketoiminta elpyy ja peruspalveluista ei selvitä. UPM:n tyhjilleen jääneisiin tilohin haetaan koko ajan uusia toimijoita, totesi Hepo-oja. Miten on haettu ja kuka on hakenut? Miksi haku ei tuota tulosta? Minkälaisia yrittäjiä on haettu, mikä on kohderyhmä, jolle teollisuustiloja on mainostettu? Hepo-ojan mukaan sopiva yritys voisi saada apuja hankerahoituksen avulla, niinpä mutta miten se sopiva yritys saa tiedon heinolan hankerahoituksesta?
jatkuu
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Vanhaa kylpyläkaupunkia on runnottu, kun Reumasäätiön sairaala ajettiin alas", totesi Hepo-oja. Miten Kukkonen ja kumppanit hoksasivat Reumasäätiön mahdollisuudet miljoonabisneksenä mutta Heinolan päättäjät eivät. Kukkosesta tuli lyhyessä ajassa rikas mies ja ne miljoonat kaupunki missasi surkeassa investointi- ja yritysosaamisellaan. Vanha kylpyläkaupunki voisi olla uusi ja uljas kylpyläkaupunki, jos kylpyläyrittämistä ja -toimintaa Heinolassa olisi osattu.
"Ne rannat! Uudet asukkaat eivät tule meidän ehdoilla Meidän täytyy pystyä myymään rantaa asumiseen ja mökkeilyyn", totesi Hepo-oja. Uudet asukkaat eivät rantoja osta, ellei Heinolassa ole työtä ja työpaikkoja sekä liikkeitä ja peruspalveluja. Eläkeläiset eivät rantoja rakenna, vaan tahtovat asua helppohoitoisissa osakeasunnoissa palvelujen lähellä. Kuka niitä Heinolan tontteja myy ja markkinoi? Onko se Heinola Resort tai ehkäpä kaupungin info-toimistoa hoitava Saija Jäppinen?
Haastattelun lopuksi Hepo-oja kehaisee laittaneensa nimensä va kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaran adressiin, jossa 51 viranhaltijaa arvosteli (Hepo-ojan mukaan henkilöstö) kaupunginjohtajan johtamistapaa. Nimen adressiin Hepo-oja laittaisi tänäkin päivänä "Asia oli niin vakava" mielestään. Rinnevaaran tekemä tutkintapyyntö kunnianloukkauksesta on edennyt syyttäjälle (eikä vain poliisin pöydälle) joten "Jälkipyykki on Hepo-ojan mukaan vielä pesemättä". Myös adressin allekirjoittajaa, silloista sivistystoimenjohtaja Pirjo Hepo-ojaa, on tutkittu kunnianlouksesta.
Kaupunginhallituksen asettaman työryhmän mukaan (raportti 17.1.2013) Sivistystoimenjohtaja Pirjo Hepo-ojan käyttäytyminen oli vähemmän moitittavaa kuin muiden johtavien viranhaltijoiden.
Työryhmä suositteli, että Hepo-ojalta pyydetään selvitys käyttäytymisestään, jonka jälkeen hänen kanssaan käydään työnjohdollinen keskustelu asiasta. Mikäli myöhemmin ilmenee, että allekirjoitusten keräämiseen on liittynyt painostusta tai muuta epäasiallista toimintaa tai että Hepo-ojalla on olut Rinnevaaran vahingoittamistarkoitus, voidaan kirjallisen varoituksen tarkoituksenmukaisuus joutua arvioimaan uudelleen.
Raportin allekirjoittivat:
Mauno Kuusela, puheenjohtaja (Mäkilän jälkeen, joka jääväsi itsensä)
Timo Virtanen, jäsen
Sinikka Malin, sihteeri
Kyllä Heinolassakin hankkeita on. Torin alle suunnitellaan autoille parkkikellaria á 40 000 - 50 000 euroa per autopaikka. Kaupunginarkkitehti suunnittelee WPK-talon pihaan 300 neliön uudisrakennusta kesäteatterin ja kulttuuritoimiston tarpeisiin jopa miljoonalla eurolla.
Hopeasilta-hanke on erittäin kallis ja Hildenin menneen ajan toive koskien vain noin 60 vanhusta, mutta maksaa kymmeniä miljoonia. Vanhusten hoidossa etsitään uusia ratkaisuja kodinomaiseen tai kotona mahdollistuvaan asumiseen. Vanhainkodit eli palveluaitokset, joissa vanhuksia makuutetaan pienissä kopperoissa eivät ole enää tätä päivää.
Heinolassa on kaupunkikuvatoimikunta toiminut vuosia "salaseurana", jäsenenä muun muassa Hildenin mies ja sihteerinä kaupunginarkkitehti. Kaupunkikuvatoimikunta antaa lausuntoja rakennusvalvontaan sekä suoraan kaupunginhallitukselle, pitäisikö kaupunkikuvatoimikunnan lausunnot antaa tiedoksi myös kaupunkilaisille? Onko kaupunkikuvatoimikunta lopetettu tarpeettomana?
Minkälaisia rakennushankkeita keskustaan suunnitellaan? Jokaisen tulee itse käydä tutustumassa kaavoihin, kysellä ja ottaa selvää jos Heinolan hankkeet kiinnostavat. Kuntalain mukainen asukkaiden kuuleminen ja vaikutusmahdollisuudet on Heinolassa asukkailta poistettu "arkoina asioina".
Heinolan kaupungin nettisivuilla on runsaasti vanhentunutta tietoa. Sivut ovat epäammattimaisesti hoidetut. Sieltä löytyy esim. vanha Tähtiniemen suunnitema "parkkipuistoineen" vuodelta 2008. Olisi mielenkiintoisempaa tietää, miten suunnitelma on toteutettu, ovatko sinne muuttaneet asukkaat tyytyväisiä jne. kuin esitellä viisi vuotta vanhaa suunnitelmaa, joka on toteutettu. Kun kaupungin nettisivut ovat täynnä vanhentunutta tietoa, se antaa kuvan, että Heinolassa ei mitään uutta tai uudistuksia tapahdu. Heinolasta tulee kuva "iltaruskon" eli menneen ajan kuolevana kaupunkina, joka esittelee viisi vuotta vanhoja hankkeitaan ja vuosia vanhaa kesäteatteriviihdettä, kun muutakaan ole esiteltäväksi.