on tullut monille metsäomistajille omakohtaisesti selväksi tänä suvena.
Ainakin täällä Kaakkois-Suomen vanhoissa kuusikoissa.
Myös hakkuukypsien kuusikoiden panttaaminen on pahentanut asiaa.
Sekametsä, olosuhteisiin sopivin puusuhtein, on ainoa oikea
metsänkasvatusmuoto suomessa.
Siitä hyötyvät sekä ihmiset, että luonto.
Eikun innolla sekametsään marjoja noukkimaan.
Ainakin täällä Kaakkois-Suomen vanhoissa kuusikoissa.
Myös hakkuukypsien kuusikoiden panttaaminen on pahentanut asiaa.
Sekametsä, olosuhteisiin sopivin puusuhtein, on ainoa oikea
metsänkasvatusmuoto suomessa.
Siitä hyötyvät sekä ihmiset, että luonto.
Eikun innolla sekametsään marjoja noukkimaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun kaataa kuusikot pois, saa tosi hyviä vatukoita tilalle ..sopii siinä mökkiläisten marjastaa....
No sekametsässä ainakaan ei kaikki puut kuole kirjanpainajatoukan ruokana.
Ei sekametsä ole yhtäkuin luonnollinen metsä!
Periaatteessa puusto tulee luonnostaan tiettyjen maastotyyppien mukaan usein tietyn puulajin perusteella.
Kuivahkot karut kalliomaastot tulevat luonnostaankin männylle. Rinteet ja ei liian märät notkot kuuselle ja rauduskoivulle sekä märät painanteet hieskoivulle.
Ihminen vaan on nopeuttanut näiden puulajien kasvua istuttamalla ne heti alueelle.
Tosin tässäkin on yksi mutta. Ainakin eteläisessä suomessa kuusta tyrkätään joka paikkaan ja vähemmän mäntyä koska hirvituho on sen osalta olemassa. Onneksi kuitenkin mänty tulee usein itsestään korkeimmille paikoille mistä jopa väkisin istutetut pottikuuset kuolevat.
Sekametsä tuskin tarjoaa vadelmaa kummallisempia marja paikkoja mutta vanhat korpikuusikot sekä rinne männiköt tarjoavat mustikkaa ja suht puhtaat männiköt sisältävät mustikan lisäksi hyvät puolukka maastot.
Kumma että se vanha yhden puulajin metsä ei herätä närää siinä missä istutetut yhden puulajin taimikot.
Edellä oleva kirjoitti asiaa puiden luontaisesta sijottautumisesta luontoon. Kun tekee raivaussahalla hommia reilunkokoisella puoliluontaisesti syntyneessä taimikossa huomaa kasvupaikkojen jyrkät erot. Männyt ovat voittaneet kasvukilpailun karuilla paikoilla ja koivut rehevillä kohdilla. Koivujen alle on syntymässä kuusen taimia.
Suomen kuusettuminen on osittain luonnollista. Luonto ohjaa reheviä kasvupaikkoja aina kohti kuusettumista. Metsän luonnollisesta kierrosta voi käydä lukemassa lisää http://www.puuntuottaja.com/metsan-luonnonkierron-hyodyntaminen-puuntuotannossa/ sivulla.