Harvinaisen hieno elok-ilma niin kesäinen,joten yrittäkäämme aloittaa optisin mielin alkava päivä..Miten aktiivi jäseniä pitäisi huomioida.Vähemmän kirjoittelevat
pahoittaisivat mielensä ja luopua leikistä. Eiköhän oteta tämä keskustelu foorumi rauhallisen ja mukavana ajatusten vaihto kanavana. Kukin tyylillämme.
Ei kilpailu henki tänne sovi,joten ei papukaija merkkiä.
Pidetään kuitenkin kirjoituskynnet terävinä.
Antoisaa kielenliukkautta kaikille elokuun lämpöön.Heta sepusti...Hyvää sunnuntaita!
pahoittaisivat mielensä ja luopua leikistä. Eiköhän oteta tämä keskustelu foorumi rauhallisen ja mukavana ajatusten vaihto kanavana. Kukin tyylillämme.
Ei kilpailu henki tänne sovi,joten ei papukaija merkkiä.
Pidetään kuitenkin kirjoituskynnet terävinä.
Antoisaa kielenliukkautta kaikille elokuun lämpöön.Heta sepusti...Hyvää sunnuntaita!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Taivaalla ei poilven'hattaraa'!
En tuhlaa ajatustakaan kirjoitetuille huomioille tai epähuomioille, sitäkun ei saada loppumaan ennen kuin palsta suljetaan, aina sitä sanolmista ja arvostelua löytyy, kun sinä sanoit että minä sanoin ja minä sanon että sinä sanoit ;-)).
Lehtipuut lepää tyynessä säässä, eilen riepotteli tuuli vielä kohtalaisesti, keltaisia alkaa olla korkeimmilla harjanteilla koivut ja havupuutkin muuttaneet väriään.
Muutamia vuosia sitten oli vastaavanlainen kuiva kesä ja puut eivät enää toipuneet vaan oli kaadettava.
Hetalle sanon, että voidaanhan itse ostaa vaikka kuinka komeita prenikoita, täältä on turha odottaa mitalleja ;-)),minusta keskustelu käy parhaiten ilman isompia huomioita parhaiten.
Toisten mielestä joku on paras, minusta kaikki hyviä!
Ei isommin kannata välittää kirjoitusvirheistä, jäi taas lukematta ennen
kuin lähetin!
enää arvostele toisten tapaa kirjoittaa äläkä kehu tai suosi itse ketään.
Optisin silmin katselen nyt Särkijärven kauniita maisemia mielessäni, saamatta jatkosta paljoakaan selvää?
Hieno kesäpäivä on alullaan olla koko maassa pouta-aikaa!
Se tässä portaalissa onkin hauskaa, kun niin monelta paikkakunnalta kuulee osallistujia :D Lapistakin oli joskus kuulumisia, vaan ei kaikki ikäpolvemme edustajat ennätä kirjoitusharrastusta ylläpitää. Lastenlapsia siellä silloin vilisikin iso liuta muistaakseni.
Niin tyyntä suurten koivujen lehvistössä, taustalla hennon kuulas taivaansini.
Terveiset vaan sinne Särkijärven tienoille.
äläpä sitten.....
oliko taaaaas sinun pakko tulla sotkemaan?
Tämä seutu on parasta pohjoiskarjalaa,Venäläistet ajelevat 6 tietä Joensuun
Prismaan,jonne 6 tielle tästä 3kmja Prismaan 40km -venäjärajalle samoin.
Mustikkaa on ,että livettää,sekä vattuja,mut minun keruut on vähäisiä tänä kesänä,
muuta kuin suuhun suoraan .Kaverini reipas keräilee talven tarpeet.
Muuten muistini aikaan ,nyt eläkkeellä ollessani kaunein kesä. Lämmintä on
ja aurinkoakin on riittänyt,joten rypytkin ovat saaneet aurinkoa.
tEVEYTTÄ KAIKILLE JA hyvää mieltä.
On ollut helteinen päivä, vesi on ollut tarpeen juotavaksi ja osan kaasin päälle ;-)).
Varjossa istuin auringossa tyynen puolella oli 40C se on jo jotain, ristikon täyttämisestä ei tullut mitään täytetään talvella sitten.
Hyvä ettei lämpöhalvausta tullut, veltto ja voimaton on olo vieläkin.
Tunnen hiukan niitä kauniita maisemia sieltä kotipuolestasi, on tullut sekin kulmakunta
kierreltyä ja Ilomantsin lakkasoilla syötetty paarmoja silloin nuoruusvuosilla.
Liperin mustikkakankaat ja Höytiäisen aaltoihin sitten vilvoittelemaan, Kaprakassa yövyttyä kuin vahingossa, tuli hirveä ukkossää enkä halunnut lasten kanssa maantielle.
Kuivajärvi taitaa olla hiukan pohjoisempana ja siellä eksyimme patikoidessa, kokemus sekin, eikä ollenkaan paha, joskus on tarpeen olla eksyksissä.
Niinhän se sanontakin on että matkailu avartaa, olen kokenut ....niin tekee, aistit avoimina ja ilman ennakkoluuloja siitä se lähtee.
Aliarvioin pahasti Ilomantsin Patvin suota nuorena miehenä. Hulluuttani halusin tarpoa sen halki päivän aikana. Siehen mailmanaikaan ei vielä ollut kännyköitä.
Yks Leinonen neuvoi, että jätä leimausrajojen merkitsemisessä käytettyä punaista kreppinauhaa siltä varalta jos satut tarviimaan paluureittiä väsymyksen varalta. Näin pääs käymään.
Osin omat jäljet, osin merkkinauhat auttoivat meikän uupuneena talsimaan kovalle maalle ja metsäautotielle. Iltaauringon kajo vihjasi minne päin on käveltävä. Syvä uupumus leikkaa aivojen toimivuuden tason hyvin alas.
Suolla liikkuminen on rankkaa, upottaa, pitää löytää 'pitävä' mätäs, itikat ja pörriäiset on vaan jaksettava, eikä niitä enää edes huomaa.
Useampaan kertaan tuntuu voimat loppuvan juuri seuraavaan askeleen jälkeen, matka kuitenkin jatkuu on määränpää vielä tuonne kelolle.
Totaalinen väsyminen on armahdus, ei ajatustakaan irtoa, hiljainen metsä tarjoaa tyynyt ja tuulensuojan, herätessä sitten onkin miettimistä kuinka tänne tultiin?
Patvin suo on Kansallispuisto lähellä Koiteretta, iso alue tutkin just kartalta;-)), pitkospuut kertoo hetteistä ja letoista, vaikeakulkuisista paikoista.
Tarpeellisia ovat merkkien kiinnitykset että osaa edes samoja jälkiä takaisin, eipä pitkospuita siellä kuitenkaan ole edes tarpeeksi.