Painajaiset työntyy uniin

Ollessani vaihto oppilaana Australiassa viime keväänä jouduimme isäntäperheeni kanssa kolarioaikalle,jonne ei tullut muita yli 5 minuuttiin,se tuntui pitkältä ajalta.Maaseudun paikallistiellä oli lapsiperheen tila-auto törmännyt nuorten autoon.

Rajun nokkakolarin seurauksena keulat olivat kasassa,tila-auton vanhemmat olivat juuttuneet etupenkeille jaloistaan kiinni,heidän jalat olivat pahoin rusentuneet,avomurtumia,olivat tajuttomina mutta turvavyön ja airbagien ansiosta päässä ei näkyviä vammoja.

Noin 17 vuotias tyttö retkotti turvavyössään myöskin tajuttomana mutta hengitti onneksi,vieressään itki 2v poika turvaistuimessaan ehjän näköisenä.
Takanaan oli noin 8v tyttönen omassaan turvaistuimessaan hän oli kunnossa kun kykeni puhumaankin,tosin järkyttynyt muista perheenjäsenistä.Tyttö ei päässyt irti turvaistuimestaan kun vyön lukko oli juuttunut rajun törmäyksen seurauksena kiinni.Mekään ei voitu auttaa tai ei olisi autettu vaikka olisi ollut puukko,sillä pelkäsin tytön kaularangan mahdollisesti vaurioituneen ja istuimessa pää olisi paremmin tuettuna.Yritin rauhoitella tyttöä ettei riuhtoisi päätään järkytyksestä.

Toisen auton etupenkkien miehet olivat kuolleet ehkä heti sillä matkustamo oli painunut niin kasaan,ettei heillä ollut mahdollisuuksia.

Takapenkillä olleet tytöt olivat loukkaantuneet,heistä yksi keskellä lannevyössä istunut ilmeisesti pahiten,hänen kasvonsa olivat veressä ja hän rimpuili kovissa tuskissa.Veren sekainen oksennus valui syliin hampaita oli poikki tämä näky oli karmeinta ja sitä en voi unohtaa.Avuttomuuden tunne valtasi vaikka meitä oli viisi paikalla,ketä pitäisi auttaa,onko tämä tyttö sittenkään pahiten loukkaantunut?

Hänen vierellään olleet tytöt huusivat kovissa tuskissaan,heillä oli ilmeisesti sisäisiä vammoja sillä päällepäin ei mitään pahempaa näkynyt.Turvavyöt olivat suojanneet heidän kasvonsa toisin kuin keskellä istunut tyttö joka oli lyönyt päänsä polviin.

Onneksi apua saatiin kuitenkin nopeasti sillä tuo viisiminuuttinen aiheuttaa jatkuvia painajaisia yöllä ja herättää ylös,autossa matkustamista en ole sillai pelännyt siitä pidän kyllä huolen että kaikilla on turvavyö,vaikka pojat pitävät tiukkapipona.Tytöt ovat parempia ymmärtämään minua.

Isäntäperheeltä olen kuullut että perheen vanhemmat liikkuvat pyörätuoleilla vielä 2kk kolarin jälkeenkin,lapset ovat toipuneet kuntoon,toisen auton tytöt myös ovat toipuneet hyvin,keskellä ollut sai pysyvät arvet kasvoihinsa.Kuolleita oli vain 2 kiitos turvavöiden ilman niitä varmasti enemmän,kaikki osalliset olivat vöissä,joten monta nuorta elämää säästyi.