On ollut hyvä kesä ilmojen puolesta, jokaiselle jotakin. On satanut on paistanut joskus ihan liiankin kanssa, mutta yöhallat ovat pysyneet poissa.
Vieraita on käynyt ja tuoneet tuulahduksen muualtapäin, saa sitten muistella syksyn pimeinä iltoina, kun sade piiskaa ikkunoita.
En ole täällä palstoilla paljon käynyt, enkä tiedä mistä nyt puhutaan TV: on melkein aina kiinni. Ulkona on niin paljon kaikkea tekemistä ja sinne menen kahvikuppini kanssa ja jopa ruokalautanenkin.
Mutta kun mm-kisat alkaa niin istun kuin tatti ja katselen kisoja.
Vieraita on käynyt ja tuoneet tuulahduksen muualtapäin, saa sitten muistella syksyn pimeinä iltoina, kun sade piiskaa ikkunoita.
En ole täällä palstoilla paljon käynyt, enkä tiedä mistä nyt puhutaan TV: on melkein aina kiinni. Ulkona on niin paljon kaikkea tekemistä ja sinne menen kahvikuppini kanssa ja jopa ruokalautanenkin.
Mutta kun mm-kisat alkaa niin istun kuin tatti ja katselen kisoja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
On nämä illatkin nyt niin ihania, lämpö viipyy, eikä se pimeys vielä tule kuin 22.00 jälkeen, eikä ihan kokonaan aurinkoisina iltoina. Alepassa tuli äsken pistäydyttyä, nyt voikin taas latomisen jälkeen istahtaa rauhassa.
Ulkona kannattaa olla nyt niin paljon kuin sielu sietää heh, tätä kesää muistelee mielellään talvipakkasilla.
Eihän se TV vedä kovinkaan paljon, (no iltauutiset nyt tulee seurattua), kun laajat näkymät hapekkaassa ilmassa antaa niin silmille, kuin juttutuokioiden muodossa tyydytystä.
Jaa, pitääkin laittaa jotakin murua rinnan alle, että vatsakin rauhoittuu oltuaan ilman sitten kevyen lounaan. Paino onneksi on helteillä pudonnut hip hurraa!
Kerron vielä miten on marjoja metsässä kauniita puhtaita vattuja, en muista näin hyvää vattukesää ja mustikoita on ja niistahän tulee hyvää kuningatar-hilloa.
Ei muuta kuin metsään, puolukoista ei vielä tiedä tuleeko vai ei.
Nimenomaan hyvä kesä, jokaiselle jotakin. Ihan oikeesti olen ollut iloinen kertoessanne marjapaljouksista, vaikken itse ole metsään päässytkään, niin vähäiset työt kuin imuroiminenkin väsyttää jo niin paljon, että välillä on levättävä, neliöitä vain 58. Ja jalka väsyy, ei minusta metsäänmenijäksi ahertamaan enää olisikaan.
Mutta kumma kyllä, en sitä sure enkä kaihoa, kun on aikoinaan lapsesta saakka metsässä möyrinyt. Ihanat muistot ja tunteet jäi siitä Lempäälän mummonmökissä asumisesta 11 vuotta sitten. Minullakin oli siellä silleen kuten jotkut ovat kertoneet, omat vattupaikkani....joka aamu sieltä kupposen keräsin kuin olisin omassa puutarhassa pistäytynyt..
Marjoja olen sen verran ostanut täällä nyt kun on mieli tehnyt. Just putsasin litran mustaviinimarjoja, aion popsia ne taas vähän kerrallaan.
Taakse on jääneet marjapensaat ja omenapuut, enkä voi sanoa surevani ollenkaan. Omenia tuli ajoittain aivan liikaa, tosin veivät naapurit pohjanmaallekin kun siellä halla oli vieraillut kukintaaikoina. Palvelutaloon Itäkeskuksessa kuskasimme niitä, Irkkukin olisi saanut mutten kaatosateessa päässyt poimimaan sovittuun aikaan. Hänellä jos auto olisi ollut, olis voinut hakeakin sieltä.
Marjojakin oli naapureille antaa, karviaisista en välitä hillona, enkä yleensäkään makeita hilloja suosi niin paljon. On niitä tullut jo Sipoon aikoina säilöttyä vuoskymmeniä, nyt on helppoa kun se vähä tarve löytyy kaupasta :D
Appelsiinimarmelaadi erittäin harvoin, mutta Pirkan sitruunahunaja on nyt yllättävän hyvää !
Kylläpä oli mahtava kaatosade täällä Espoossa, ihailin sitä pitkään, kuin harmaa seinämä oli taas markiisista valuva vesimassa:D kyllä luonto nauttii ja pysyy vihreänä.
Huuhtoi kuivia puunlehtiä kivasti keikkuen mennessään pihalaatoilta, suoraan viettävään kukkapenkin reunaan. Lannokkeeksi ne sinne nostelen maanparannukseksi. Siivoojatytöistä oli nuori, melko osaamaton tyttö nyt tilapäistöissä, eikä ole taitanut kodin töihin paljoakaan
osallistua!
Kädestä pitäen joutui nyt neuvomaan. Kuuluttajaksi haaveilee tv:ssä, niinkuin monet.
Toivottavasti takkuilevat mediaopintonsa saa suoritettua loppuun, sinnekin kun on paljon pyrkijöitä,...kun niin *rakastaa kameraa:D* -- sai hieman miettimään? No, ehkäpä hyvinkin pärjäisi, kun myös toimittajan työ liittyy tuohon koulutukseen.
Kannustin lukemaan tenttinsä, media-alahan on laaja, ja monia mahdollisuuksia fiksulle nuorelle, kun aikoistuu:D
Oletteko seuranneet ruokaohjeiden kehitystä. Enää ei opeteta tekemään ruokaa alusta asti, vaan puolivalmiita ja valmiiksi maustettuja eikä aina tiedä mitä ne sisältää. Esim. valkosipulia on kaikissa marinoinnissa ja se saattaa laukaista päänkipua ym.
Raaka peli vaan ! Vuosikaudet on kuivatun valkosipulinkynsi, ei marinoitu, ja pieni tuoreen inkiväärijuurakon palanen kuuluneet aamuleipäni päälle. Ennen kasvatin sipulitkin tietysti itte, kun oli kasvimaa. Enpä tiiä, ovatko kovin vaikuttaneet terveyteeni, ei luulis ainakaan pahaks olevan. Eikä pitkäaikainen käyttö aiheuta mitään tuoksahteluja enää, kuulemma, ei oo kukaan ainakaan valittanut lähellä ollessaan.