Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    kuljeskelua

    elokuun yö salpaa hengityksen,
    vedän auki joen suonistani valojen tähdittämään veteen
    sillankaarissa irtirepeytyneitä siipiä
    aallot kostuttavat sormissaan
    vaaleat pilvet repeilevät taivasta vasten
    ja elokuun pimeys lempeästi kiroaa kauneudellaan
    juhlin yksinäisyyttä naimalla sinua kaikissa kirjavissa väreissä
    väristen pitkin virtaa
    leikkaan kurkustani irti sanat ja roiskaisen
    rakkaudella sinulle
    6116
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 6

    Vanhimmat

    Hurja runo! Kylmäsi ja lämmitti... Kokonaisuus ei vakaantunut, jätti hämärän tunnelman. Sanat jotka leikataan kurkusta - kuvaako se rakkautta vai ehkäpä jotain muuta...?

    Äänestä

    Hyvä runo ja ajatus.

    Kauneus on kirous. Rumuus on kirous.

    kauneuden kirous lempeää,
    rumuuden katkeraa.

    Aikanaan elokuun illat vaihtuvat marraskuuhun ja silloin roiskuu loska ja paska.
    Nauttikaamme hetkestä!

    Siinä siunaus.

    Äänestä

    Rakkausrunojen osastolle. Sävy tosin vaikuttaa kyllä enemmän ironiselta.

    Sinänsä virkistävää, että runossa roiskuu hiki, veri ja siemenneste. Siitä pisteet. Nyyhkyballadeja riittää.

    Äänestä

    Kyynelissäkö vika?

    Eivät roisku, hiipivät hiljaa - -

    vain pieni puro poskilla - - vailla dramatiikkaa, kohtalokkuutta


    Pieni kyynel - - pienen elämän

    Äänestä

    • Kaipa maailmaan mahtuu "nyyhkyballadeja" ja roiseampaa sanan säilää. Kannattaako niitä toistensa mittapuilla mitata? Eli, tuskin mitään vikaa kyynelissä kuin niissä toisissakaan elämännesteissä. Kaikella paikkansa ja aikansa. Hyvä runo tämäkin.

      Äänestä

    Värisyttävää... mutta onko aina runoiltava veitsistä ja miekoista..?? ;)

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    UPDATE_10072900 kirjoitti:

    elokuun yö salpaa hengityksen,
    vedän auki joen suonistani valojen tähdittämään veteen
    sillankaarissa irtirepeytyneitä siipiä
    aallot kostuttavat sormissaan
    vaaleat pilvet repeilevät taivasta vasten
    ja elokuun pimeys lempeästi kiroaa kauneudellaan
    juhlin yksinäisyyttä naimalla sinua kaikissa kirjavissa väreissä
    väristen pitkin virtaa
    leikkaan kurkustani irti sanat ja roiskaisen
    rakkaudella sinulle

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu