Miten tasainen maalikerros?

Telan jälkeen pyyhkäise kevyesti siveltimellä (50-70mm) koko matkalta.

Valitse viileä päivä ja työskentele nopeasti niin maalille jää aikaa tasoittua. Maalia voi kokeilla myös ohentaa ihan inasen.

Kiitos vastauksista! Kokeilen näitä keinoja.

Futura Aqualla ja superlon telalla pitäisi kyllä jokaisen tumpelonkin saada erittäin tasainen pinta, jos pohjatyöt on kunnolla tehty. Tasoittuu kyllä siveltimelläkin, kunhan on hyvä sekoteharja/keinokuitu sivellin.

Laita monta kerrosta maalia (pohjamaali 2-5 kerrosta pintamaalia). Ja hio erittäin hienolla hiomapaperilla tasaiseksi. Sitten lakka päälle.

Jaa ,kyl mä vaan saan tasasta pintaa. Ruiskulla tulee hyvä tasanen pinta.

Osta Betolux maalia, ei sitä vesiohenteista. Maalasin sillä oven ja pinta on niin sileä. Maali kuivuessaan vetää itsensä sileäksi. Pohjan tietenkin täytyy olla sileä kaikille maaleille.
Betoluxia siis :)

Osta tuohon tarkoitukseen maaliruisku ja sähkötöiminen mikä on tarkoitettu sisämäälauksiin ja maalin ohennus on kaikkein tärkein asia ja kun se on oikein niin tulee tasainen jälki. Nuoremapan tein metallihommia ja jouduttiin maalaamaan tuotteita ja sitten ruvettiin kokeilemaan saako sähköruiskulla sellaisen jäljen mikä on autojen pinnassa ja saihan sen mutta oikean ohennussuhteen saamiseksi meni viikko kun joka päivä maalattiin. Kun se löytyi niin ei tarvinnut kuin ruiskuttaa maali kappaleiden pintaan ja kuivuttuaan pinta täysin sileä ja vastasi automaaluksen tasoa.

Mikä vika on siinä,että jää siveltimen jälki pintaan? Sehän todistaa käsityöstä nimenomaan.
Varsinkin jos maalaa vanhaa,niin se pitääkin näyttää vanhalta...
Käsinmaalatulta.

No,tää on mun mielipide....

Ensimmäisen maalauskerran jälkeen,kun maali on kuivunut,voi tehdä hienolla hiekkapaperilla välihionnan,sen jälkeen vasta toinen kerros pintamaalia.

Vesiohenteisella maalilla et saakaan tasaista pintaa koskaan.Käytä jotain muuta kalustemaalia .Alkydimaalilla voi jäljen vielä kiilloittaa oikealla tekniikalla.jos niin hienoa haluaa.Tai sitten pitää käyttä sellulakka värejä joita voi kiilloittaa .Vie ammattimiehelle niin näet tuloksen.(tai naiselle).

Vedät kännit päälle ja annat sudin heilua.
Tulee hyvää jälkee.
T: juoppomaalari

Picasso maalas varhaisaamuna03.00-07.00

Käytä liuotinohenteista maalia joka tasoittuu paremmin kuin mikään vesiliukoinen.

Kuunkierto on tärkeä, maalaus vain laskevan kuun aikaan. Olen itse kokeillut tätä vanhaa keinoa ja havainnut hyväksi; tulee tasaista ja kaunista pintaa. Nyt jouduin pakosta maalaamaan esim eilen ja tänään, ajattelin ettei kai senyt niin tarkkaa voi olla -mutta kyllä näyttää olevan! Jälki on "laikukasta".

Ruiskumaalit on varmaan keksitty kun ei ole saatu tasaisia pintoja, itse en rupea sellaisilla työskentelemään, nehän menevät suoraan hengitysteihin.

Jaahas. Olisit käyttänyt esim. Empireä joka on ns. tiksotrooppinen maali ja siten itsekseen tasoittuva. Toki pitää ensin levittää tasaiseksi esim. juuri mohair-telalla tai tasoittajalla (leveä ja ohut sivellin). Empirellä onnistuu lähes ruiskutasoinen pinta, mutta saa maalata aika runsaalla maalilla. Toinen mikä vaikuttaa olennaisesti pinnan tasaisuuteen on hyvä ja täyttävä pohjamaali esim. Jehu. Sen kun välihioo kevyesti 150 hiomapaperilla tai tyynyllä niin onnistut aika varmasti.
Ens kerralla sitten ;)

vanhanajan konsteilla. Ekana kunnon pellavaöljymaali alle, anna kuivua ja sitten vastaava lakka päälle ja anna kuivua hyvin. Sitten hivaset pinnan kevyesti hienolla hiekkapaperilla ja vedät päälle sienellä vernissan jonka sen kuivuttua puleeraat vaikka rätillä ja tärpättiin ohennetulla vernissaöljyllä.

Kiitos vastauksista!

Piironki on nyt ollut jo jonkin aikaa valmiina. Maalasin sen siis loppujen lopuksi Helmi-kalustemaalilla ja superlontelalla, pienet yksityiskohdat töpöttelin kankaanpainantaan tarkoitetulla "töpöttimellä", sivellintä en voinut käyttää ollenkaan.

Kokeilemani siveltimet olivat kyllä maalikaupan suosittelemia, mutta ainakin minun maalaustekniikallani niistä jäi selvät, syvät, röpyliäiset urat. Näytti aika hirveältä.

Piirongista tuli loppujen lopuksi mielestäni aika hyvä, vaikka päivänvalossa appelsiinipinta hieman erottuu.

Toisena maalina kokeilin Sateenkaarivärien öljytemperamaalia, mutta se oli mielestäni vielä huonompaa. Maalasin sillä laatikoiden sisäosat, koska niissä urilla ei niin ole väliä.

En ymmärrä, miksi tällaisia vesiohenteisia maaleja ylipäätään myydään kalusteiden maalaamiseen. Kuka haluaa röpyliäistä jälkeä?

Seuraavalla kerralla ostan taas vahingosta viisastuneena liuotinpohjaista maalia, jolla olen maalaillut muita kalusteita aiemmin.

Voiko hiottuun vesimaalipintaan vetään öljymaalia?

Ei kannata. Maali repeää ja irtoaa liuskoina. Samaa, kuin alkuperäinen maali oli.

Itse tein asunnon vanhat ovet hioen ensin ne sileiksi, sen jälkeen käytin maalarin valkolakkaa ohennettuna lyhytnukkaisella mohair-telalla hyvin ohuita kerroksia 4-5-kerrosta eikä valumia tai "appelsiini- ihottumaa" näkynyt - tämä tapa maalata vie pari päivää kuivumisineen ja välihiontoineen, mutta vakuutan, että kannattaa.

Yleisin virhe on, että ihmiset luulevat kertasivelyn riittävän tasaiseen ja samettiseen pintaan - nuu ei vaan sen saavat aikaan useat ohuet maalaukset pölyvapaana ja välihiontoineen ja tämän takia maalaus myös maksaa niin rahaa kuin aikaa.

Itseasiassa olen maalannut myös vesiliukoisilla maaleilla kaappien ovia ja huonekaluja ja olen huomannut, että ilman kosteus ja lämpötila vaikuttaa hyvinkin paljon lopputulokseen - keittiön kaappien ovet onnistuivat hyvin kun taas viimeinen seslonki on ruma - täytyy kuivuttuaan hioa ja maalata uudestaan.

No niin, jatketaanpa vanhaa ketjua. Pinnasängyn maalausprojekti suurinpiirtein ohi, ja toista kertaa en hommaan ala. (näillä työtiloilla). Oli lakattu koivu ja piti saada valkoiseksi. Maalaustiloja on pienen takapihan verran. Hioin sängyn koneellisesti ihan puulle asti, taisi olla ihan 80 vahvuus, ehkä liian jykevää.
Valitisin vesiohenteiset maalit hajuhaittojen minimoimiseksi.

Laitoin Helmi pohjamaalin pienellä superlontelalla ja siveltimellä riippuen paikasta.
Puolessa välissä maalausta hain boschin sähköruiskun pfs 3000-2, jolla suihkin pintaan maalikerroksen. Ihan ok lopputulos, mutta vaatii hieman harjoittelua tuo laite oikeiden valintojen ja ohennuksen suhteen, viimeisiä karheuksia tasoitellaan tässä vielä 3 vrk jälkeen 2000 vesihiomapaprulla/vedellä, ehkä en olisi tarvinnut pohjamaalia.
Kuivuva tekele dunkkaa sen verran, että ensimmäisen yön pidin pihalla.

Maalia menee ainakin tuolla sähköruiskulla ihan hemmetisti, myös hukkaan koska puolapinnat ovat niin ohuet. Taisin käyttää yhden 0,225 helmi pohjamaalin siis siveltynä, yhden 0,225 purkin pintamaalia alkuun, ja sitten ruiskulla 0,9 litraa.
Noille maaleillekinhan tulee jo jonkin verran hintaa. Itse työkaluhan on sijoitus tulevaisuuteen, ja "voihan sen sitten aina myydä" :)

Suosittelen metsästämään oikean väristä käytettyä esim. pinnasänkyä hieman pidempään, jos sinulla ei ole hyvää maalauspaikkaa, aikaa ja malttia tehdä osa kerrallaan hyvää jälkeä. Hommaan saa menemään hiontoineen ainakin viikon, valmis tekelekin vaatii 3vrk kuivumista. Ajan kanssa siveltimellä ja pienellä telalla voi tulla myös ihan ok jälki, mutta sängyn puolapintoja saa käydä useita kertoja läpi joka puolelta telalla, maali ei ihan mahtavasti tarttunut edes hiottuun ja pohjamaalattuun puolapinnan pintaan.

Jatkan, vaikka on vanha ketju.

Kyllä se on tekijässä vika eikä maaleissa, vaikka täällä monet aineita haukkuukin. Vesiliukoisia maaleja käytettäessä pitää tietää niksit. Ja sitten pitää osata maalata. Sitähän ei opi muuta kuin maalaamalla, maalaamalla ja maalaamalla lisää, jotta löytyy oikea tatsi. Näin helppoa :)

Jos et osaa, monet ammattilaiset osaavat. Rahalla kaikki hoituu.

Ja hei, HeikkiFixaa. Mainitsin äsken , että "pitää osata maalata". Se koskee koko projektia ei vaan viimeistä maalikerrosta. Olisit tehnyt pohjatyöt oikein ja käyttänyt lisäksi Otexia, niin olisit säästynyt sängyn hiomiselta. Ihan turhaa touhua vetää puulle, jos päälle tulee peittävä maali. Mutta kuten sanoin, jos ei itse osaa, niin moni ammattilainen osaa ;)

Vaikka viestiketju on vanha, on se edelleen ajankohtainen. Ihmettelen aina suuresti kun ihmiset valittavat etteivät saa tasaista ja hyvää pintaa maalatessa. Eihän sillä maalilla ole tarkoituskaan saada tasaista pintaa, vaan kiillotuksella maalaamisen jälkeen. Eli maalaamisen jälkeen ne varsinaiset työt vasta alkavat! Yksinkertaistaen miten tulee tasaista ja kiitävää jälkeä: pohjatyöt kunnolla, siis todella kunnolla. Monet luulevat että maali "peittää" mokat, mutta ei, maali nimenomaan korostaa niitä. Järjestys: 1. Hionta, kittaus ym. että pohja on tasainen ja hyvä. 2. Pohjamaali (kuivatus välihionta tai märkää märälle pohja pintamaali samalla kertaa, nämä riippuvat maalaustavasta ja aineista). 3. Pintamaali, jos tarvitaan useampi kerros maalia eli kestävämpi ja paksumpi pinta (eli kiillotusvaraa jos ei tule lakkaa), niin kuivatus ja välihionta vesihiomapaperilla. Lisää maalia. Tätä jatketaan niin että saadaan haluttu pinta. Näin kun toimii ei tarvitse laittaa paksua kerrosta maalia kerralla, ei tule valumia ja kuivuu nopeasti. 4. Välihionta ja lakkaus. Lakan tai viimeisen maalikerroksen jälkeen n. 1kk päästä (toki esinettä voi käyttää tänä aikana jos se ei ole kovalla kulutuksella) kun maali ja lakka on asettunut paikalleen ja kovettunut kunnolla 5.kiillotus. Kiillotuksessa lähtee lakkaa tai maalia pois joten siksi olisi hyvä olla riittävän paksu viimeinen kerros mitä kiillotetaan. Hienolla vesihiomapaperilla appelsiini/epätasaisen pinnan tasoitus ja sitten hiomatahnalla kiillotus käsin tai myllyttämällä koneella. Tällä tavalla olen tehnyt peilipinnat esim. kitaroihin ja muihin soittimiin. Ei pysty erottamaan tehtaan jäljestä.
Eli maalaamisen jälkeen tehdään se varsinainen työ. Miten voit saada pianopintaa jos et hio ja kiillota? Et mitenkään.

Hra maalarimaalasitaloa antoikin kelpo ohjeet tasaisen pinnan aikaansaamiseksi käsin maalauksessa.

Aikoinaan kiinalaiset huonekalujen valmistajat veivät lakattavat kalusteensa lautalla merelle sateen jälkeen. Täten ei pölystä ollut kiusaa.
Siveltiminä suuremmille pinnoille olivat härän- tai lehmän korvakarvoista tehdyt siveltimet.
Pienissä kohteissa käytettiin esim. näädänkarvaisia siveltimiä.
Loppuhionnat tietysti kruunasivat kaiken ja pinnoista tuli täydellisiä.

Teit täysin turhan työn.
Vesioheteisella maalilla et saa sileää jälkeä pensseleillä.
Öljypohjainen maali. Ja sen ohentaa sen verran, että se jo valuu notkeasti puutikusta.
Että hyvin pieni liraus tärpättiä maaliin ja hämmentää sekasi, ja kokeilee millon se valuu notkeana.
Sillon onnistuu sileän pinnan teko maalipinnalle.

Maalaus tehään ristivedoilla useaan kertaan keventäen pensselin painamista.
Ja tasoitus tehään aina leveällä pensselilla 70-100 mm tasoittapensselillä..