tärkeitä esineitä - onko sellaisia?

Kaapit täynnä tavaraa, kuin puhuttu rakko.
Perittyjä, itse hankittuja.
Vähä on tarpeellista, paljon on turhaa, turhaa.

Joo, viime aloituksessa mainitsin että PC se tärkein on.
En jaksa kaikkea taas kirjoittaa uudelleen.

H.

Kirjoitit, että miksi sinun on vaikea luopua hyvin toimivasta 1970-luvulla hankitusta yleiskoneesta. Minä siihen vastaamaan, että miksi siitä pitäisi luopua, jos hyvin toimii? Vois pitää toimivat ja sitten nakata veks ne tavarat/esineet, jotka eivät toimi tai niillä ei muuten tee mitään.

Joistakin huonekaluista en malttaisi luopua sen takia, koska yksinkertaisesti ne on niin komioita, että en varmaankaan yhtä mieluisia löytäisi. Tai noh, löytäisin varmaankin (esim lasivitriini), mutta sitten jos uuden ostaisin, niin pitäis liuta muita huonekaluja vaihtaa samaan syssyyn, että sopisivat keskenään yhteen. Se on katsos tarkkaa touhua se semmonen, että mikä minkäkin kans passaa vierekkäin.:)

Varsinaisesti en kiinny tavaroihin, voin helposti heittää pois tunnontuskitta jonkun tavaran, vaikka itse tavarassa ei olisi mitään vikaa.

Valokuvat on semmoset, että niitä en heittäisi pois. Siitä huolimatta, että kuvia katson harvemmin kuin harvoin. Siis yli-harvoin.
Runokirjat on kans semmosia, että niistä en luovu, koska on niin hyvin "korvamerkityt". Löydän kulloisenkin runon helposti ja vaivattomasti korvien avulla.

Muut voisin antaa mennä menojaan.
Muuttojen yhteydessä oon heittänyt tai antanu pois tosi paljon kamaa.

Ei kai mistään tavarasta sen vuoksi tarvitse luopua, että se on vanha, jos se kerran toimii?

Minä kävin pari vuotta sitten läpi koko omaisuuteni, kun muutin pienempään asuntoon ja piti todella heittää iso osa tavaroista pois. Osa meni mökille, osa annettiin tai myytiin tutuille, osan sai kirpputori ja kirjoista valtaosan vein lähikirjaston "tuo tullessas ja vie mennessäs" -hyllyyn (divareihin eivät kelvanneet, yritin sitäkin).

Uuteen asuntoon on ostettu kaksi huonekalua, sohvapöytä (koska vanhan asunnon pöytä oli liian suuri) ja keittiöön vitriini, lisäksi vähän valaisimia ja tekstiilejä.

Henkilökohtaisista tavaroistani säästin oppikoulun alaluokilla keräämäni kasvit ja teini-iän päiväkirjat,

Jassoo, kaupunkilainen keikkuu perintö-jakkarallaan. :)

H.

Minullakin on muutto edessä. Jäin yksin, asunto on liian iso ja kallis.
Ajattelin, mitä jos jättäisin kaiken uudelle omistajalle, jos huolii. Ihan henkilökohtaisemmat vain ottaisin mukaan.
Minulla on melko arvokkaita huonekaluja, haluaisin jotain uutta, vaaleaa ja ilmavaa.

Tärkeät esineeni: kotiavaimet, kännykkä ja pankkikortti. Kaikki muu tarpeetonta.

http://keskustelu.suomi24.fi/debate/5577

Muuttaminen hyvä asia.

Siis muuttohan yleensä johtuu muista syistä. kuin tavarainventaariosta. Mutta siinäpä se samalla tulee sekin tehtyä. Ite muuttanut monet kerrat. Nyt ollut loppusijoituspaikassa, joten muuttoja ei näköpiirissä.

Kamaa nyt vaan kertyy, loppujen lopuksi suurin osa joutavaa. Ihminen nyt ei paljoa tarvitse tosiasiassa. Aina joskus, kun paikat alkaneet pursuamaan, viety kirpputorille ja joitain myyty huutonetissä.

Mä oikeasti olen "junanviemä". Elikkäs kun lähdin himasta töitten perään, oli junalippu ja kaksi kassia. Vajaa parikymmentä vuotta sitten kun muutettiin tsadiin toiseen kertaan, liikuttiin jo rekalla. Nykyinen tilanne suunnilleen sama.

Keräilijän vikaa. Kirjasto hankala asia, se paisuuuuuuu jatkuvasti. Vaikka nyt ei kovin paljoa tule luettuakaan. Mutta kirjahyllyt täynnä, kirjoja kasoissa lattialla, sekä olkkarissa, makkareissa, kesämökillä. Mutta niistä en luovu. Sama homma levyjen kanssa. Lisäksi taidetta, designia ja päälle sellanen roju, mistä nyt ei vaan luovu.

Mutta sinäällään, mies ja kitara- periaatteella pystyn kyllä lähtemään, jos on pakko. Kaksi kertaa eläissäni muuttanut isosta asunnosta pienenpään. Sitä on vaan pitänyt hävittää roinaa turhimmasta päästä. Survo nyt sitten valtavan maalaistalon rojut lautamökkiin, eip mahdu mitenkään. Iteasiassa siinä vaiheessa ois pitänyt rakentaa myös iso varasto kamojen säilömistä varten. Osa hävitetystä rojusta arvokasta jo nykyään.

Jos mietityttää, liikaa huonekaluja tms, ota selvää varastohotelleista. Niitä on aika paljon. Idea siis vuokrata varastotilaa, joku koppi. Se ei mun käsittääkseni edes ole kovin kallista. Tunge sinne rojut, jotka tarpeettomia mielestäsi, reippaalla kädellä. Sieltä voi hakea ja sinne voi viedä tavaraa. Kun aikansa sitä tekee, hokaa, mitä tarvitsee ja mikä joutaa myytäväksi. Jos ei itse viitsi alkaa myymään, aina löytyy romu-ukko tai ammattikirpputorilainen, joka ostaa ne pilkka hinnalla. Monesti kuolintapauksissa menee niin, että kamoista vaan on päästävä eroon, että saa esimerkiksi asunnon myyntiin.

Yleiskone alkoi kiinnostamaan, mikä merkki? On kyllä yleiskone, mutta koska se ruma, eikä käyttöä, en nyt nopeasti ole varma, minkä kaapin perällä se on. Vaan jos tarjolla toimiva metallinen Kitchen Aid......

=DW=

Kaikenlainen irtain on tarpeetonta, jos sitä ei ole vuoteen tarvinnut. Ei kun pois pölyä keräämästä.
Kaapit ja vintit pakkaa olemaan täynnä kaiken sorttista tavaraa, hyväkuntoistakin, jonka olemassa oloa ei edes muista, ennen kun alkaa penkomaan kaappejaan oikein sillä silmällä.
Hitsi, ettei sitä ymmärräkään tavarapaljoutta, ennen kun alkaa pakkaamaan muuttoa varten. Silloin sitä joutuu suorittam,aan oikean henkisen inventaarion, mikä lentää ja mikä jää. Uuteen ympäristöön asetettuna pääosa kamoista ei istu enää rooliinsa.

Minä aion myydä ok-taloni, kun se on turhan iso yksinelävälle. Vaikka ok-talossa on niin mukavia hommia.
Ongelmana on vaan se, että osaanko etsiä hyvää kiinteistövälittäjää? Tahtoisin saada kivan rivitalokaksion saunoineen ja pienene maaplänttine.
Pikkuhiljaa olen heittänyt tarpeettomia tavaroita, mutta kun tuo marjojen poiminta syö voimiani. Melkein kaikki poimittu, :).
Päivä kerrallaan. Ei ole tiukka aikataulu.