pörhistelee höyhenissään
oikoo
auringonkantaman takaa tullut
joka kulman kohdalla
kaunistelee
nojailee huolta vailla
keikistelee kukkasin
oikoo
auringonkantaman takaa tullut
joka kulman kohdalla
kaunistelee
nojailee huolta vailla
keikistelee kukkasin
Vastaukset 2
Vanhimmat
tässä on sitä jotakin,
mutta mutta,
en yleensä puutu runoilijoitten riimeihin,
mutta
tässä runossa olisi minun mielestäni hyvä jättää kaksi viimeistä sanaa kokonaan
pois
Taidetta !
Kiitos runoelämyksestä näin heti aamutuimaan!
Runoile lisää !
Kiitos:) Ja kiitos tarkasta silmästä. Itse asiassa nuo kaksi viimeistä sanaa ovatkin ihan toisesta jutusta. Näin ne tuossa ennen runolähetystä irrallaan "hengailemassa".. ja tuli mieleen a) jonkinlainen kummamuistuma kesäpäivästä b) vanha elämänohje: "sillon on lämmättävä kun on paikka". Ja minähän lämmäsin. Enemmän sydämellä kyllä kuin taiteella, mutta kuitenkin. Ehkäpä rohkenen jotakin muutakin tekstiä siis tälle sivulle joskus (=lähitulevaisuus) tuottaa.