kuljet rinnallani
niityt vihreinä kateudesta
pelkkään varjoosikin
olisin rakastunut
ylvääseen uhmaan
ei niin kuin syksy
jolloin kuolleet kirivät kannoille
pahat unet jalkopäähän
mustat puissa suhisevat
ajatuksista kasvonpiirteistä
viivanpiirrosta aamukasteiseen näen
miten hellästi valoa kohtelet
niityt vihreinä kateudesta
pelkkään varjoosikin
olisin rakastunut
ylvääseen uhmaan
ei niin kuin syksy
jolloin kuolleet kirivät kannoille
pahat unet jalkopäähän
mustat puissa suhisevat
ajatuksista kasvonpiirteistä
viivanpiirrosta aamukasteiseen näen
miten hellästi valoa kohtelet
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tästä pidin erityisen paljon!
Kiitos teille, hyvä herra. Avautuva syksy olkoon otollinen mahdollisuus runoilevalle.