Missä vaiheessa tarvitsen opiskella A ja B sijoituksia?

Riskissä ei ole eroa. Samassa rahastossa kummankintyyppiset osuudet muodostuvat samoista sijoituksista. Kyse on vain siitä, maksaako rahasto sinulle vuosittain jonkin tuoton vai jätetäänkö nekin rahat kasvamaan.

Siinä vaiheessa elämää, kun palkkatyöllä eletään ja ylijäävää rahaa sijoitetaan, suosittelen kasvuosuuksia. Mitäpä järkeä tuossa tilanteessa on ottaa sijoituksistaan rahaa ulos ja maksaa vieläpä tuotoista veroa? Sen jälkeen joutuisit sijoittamaan verotetut tuotot uudelleen. Kasvuosuuksissa rahat tuottavat vähentymättä korkoa korolle rahastossa ja veronmaksu lykkäytyy joskus hyvinkin paljon tuonnemmaksi. Tässä tulee vielä hankintameno-olettamakin auttamaan.

Toisaalta sitten, esimerkiksi eläkkeelle jäännin jälkeen, kun sijoituksista aletaan ottaa rahaa ulos elintason ylläpitämiseen, tuotto-osuudet saattavat hyvinkin olla järkevä keino siihen. Niistä saa vaivatonta tulovirtaa eläkkeen jatkoksi tarvitsematta käydä erikseen tekemässä lunastuksia.

Kannattaa myös slvittää ja laskea rahastojen kulurakenne, joka on useinkin aivan liian korkea ja tuottoa syövä. Tokihan rahastoillakin moni on tehnyt tuottoja.

Indeksiosuussijoittamisen opiskelu on yksi harkittava vaihtoehto niille jotka harkitsevat kalliita osakerahastoja.

Rahastojen valinnassa tavitaan samaa huolellisuutta ja selvitystyötä kuin yksittäisten yrityksien osakkeidenkin ostossa.

Tulee myös muistaa sijoittamisen aivan ensimmäinen sääntö, ei tule milloinkaan sijoittaa sellaiseen jonka mekanismia ei itse ymmärrä. Itsenäinen opiskelu on tässä avainasemassa.

Kaikki osto- ja myyntipäätökset tulee tehdä itsenäisesti ja niistä itselleen vastuu ottaen, niin menestyksestä kuin tappioistakin. Edes niitä pankkien sijoituneuvojien suosituksia ei tulee seurata silmät kiinni.