Pohjois-Savon poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli katsoi lukuisia kertoja tuttunsa rekisteritietoja lainvastaisesti, mutta välttyi syytteiltä.
Vuonna 2009 poliisin tuttu alkoi epäillä rekisteritietojen asiatonta katselua. Kun tuttu ei saanut tietoja muuten, hän teki tutkintapyynnön poliisille.
Esitutkinnassa kävi ilmi, että kyseinen poliisi oli katsonut tietoja ainakin neljänä ajankohtana. Poliisi itse perusteli, että hän oli pitänyt tuttunsa käytöstä uhkaavana ja oli tämän takia katsonut tarpeelliseksi selvittää rekisteritietoja.
Syyteoikeus vanheni viidellä päivällä
Syyttäjä totesi kesäkuussa 2012, että poliisi oli ollut esteellinen ja rekisterin katselu oli ollut lainvastaista. Syytteitä ei kuitenkaan nostettu.
Virkavelvollisuuden rikkomisen osalta syyttäjä katsoi teon vähäiseksi. Poliisia epäiltiin myös virkasalaisuuden rikkomisesta eli siitä, että hän olisi levittänyt rekisteritietoja eteenpäin. Tämän epäilyn osalta syyttäjä piti näyttöä riittämättömänä.
Henkilörekisteririkos ehti puolestaan vanhentua – vain viidellä päivällä. Esitutkinnan valmistumisen jälkeen syyttäjä työskenteli asian parissa kokonaisen vuoden. Hänen mukaansa syyteharkintaa pitkitti mm. tietosuojavaltuutetun lausuntojen viipyminen.
Henkilörekisteririkoksen syyteoikeuden vanhentumista selvitti myös Valtakunnansyyttäjänvirasto, joka ei nähnyt asiassa moitittavaa.
Vanhempaan konstaapeliin kohdistuneen tutkinnan ohella selvitettiin myös useiden muiden virkamiesten rekisterin katselua. Nekään eivät johtaneet syytteisin. Osa henkilöistä ei osannut selittää, miksi oli katsonut tietoja, vaan vetosi muistamattomuuteen.
Esimies tiesi, mutta ei puuttunut katseluun
Virkarikosten tutkinnan aikana vanhemman konstaapelin esimies kertoi kuulusteluissa olleensa tietoinen alaisensa yksityisestä riidasta ja siitä, että tämä oli katsellut riitakumppaninsa rekisteritietoja.
Esimies ei ollut puuttunut rekisterin käyttöön, vaan katsoi jälkikäteenkin, että katselu oli ollut lainmukaista.
- Olen kokenut oman roolini niin, että olen lähinnä kuunnellut ja tukenut alaistani (vaikeassa tilanteessa), esimies selitti kuulusteluissa.
Erikoinen lisätutkinta
Syyttäjä tilasi syyteharkinnan aikana myös erikoisen lisätutkinnan poliisilta.Tuolloin urkinnasta epäilty vanhempi konstaapeli toimitti tutkijoille monisivuisen listan vakavia väitteitä riitakumppaninsa epäilyttävästä käytöksestä. Epäilty oli itse tehnyt syyttäjälle pyynnön tällaisesta lisätutkinnasta.
Asiakirja leimattiin salaiseksi eikä sen olemassaolosta kerrottu urkinnan kohteelle tutkinnan kuluessa.
Hän kertoo saaneensa tietää siitä vasta kuukausia syyttäjän päätöksen jälkeen, kun oli vaatinut tapaukseen liittyviä asiakirjoja itselleen. Hänen mukaansa asiakirjassa esitetyt väitteet ovat valheellisia. Tietosuojavaltuutettu totesi myöhemmin, että asiakirjaa ei olisi saanut salata asianosaiselta.
Syyttäjä ei päätöksessään viittaa lisätutkinnan sisältöön, joten tietoa ei ole siitä, oliko kirjelmällä vaikutusta syyttämättäjättämispäätökseen.
MTV3 ei tavoittanut syyttäjää kommentoimaan tapausta. Vanhempi konstaapeli puolestaan ilmoitti, että asia on hänen osaltaan loppunkäsitelty eikä hän halua kommentoida tapausta julkisuudessa.
Poliisipäällikkö: Joskus uteliaisuus voittaa
Pohjois-Savon poliisilaitoksen päällikkö Kari Heimonen sanoo, että poliisin kanssa on käyty työnjohdollinen keskustelu, jotta vastaava ei enää toistu.
- Kyseinen poliisimies on kokenut ammattilainen, ja uskon tilanteen olevan nyt asianmukainen.
Heimonen vakuuttaa, että laitoksen työntekijöille on annettu riittävästi tietoa siitä, mihin rekistereitä voi käyttää.
- Omassa asiassaan poliisi on aina esteellinen. Poliisihallinto on viestinyt selkeästi, että rekistereitä saa käyttää vain omaan virkatehtävään liittyvissä tilanteissa. Meillä asiaa on käsitelty ainakin vuosina 2009-2011.
Heimonen ei halua ottaa kantaa poliisin esimiehen todistajankertomukseen, koska ei tiedä asiasta kaikkea. Hän myös arvioi, että poliisimiehet kokevat rekisterit vahvasti työvälineekseen.
- Toisaalta uteliaisuus voittaa joissain tilanteissa. Hallinto on lähtenyt henkilöstön ohjausasiassa aluksi liikkeelle lievemmin keinoin. Myllylän tapaus jo osoittaa, että "kiristyvä ruuvi" on käytössä.
Kyseinen poliisimies näyttää tehneen työssään myös muita selvityksiä liittyen tuttuunsa, jonka kanssa hänellä on ollut riitaa. Onko tämä ollut sopivaa?
- Virallisen syyttäjän päätöksen perustelujen mukaan poliisimies on ollut tuossa tilanteessa ja sanotuissa olosuhteissa esteellinen.
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/08/1789867/poliisi-urkki-riitakumppaninsa-rekisteritietoja---selvisi-syytteitta
Vuonna 2009 poliisin tuttu alkoi epäillä rekisteritietojen asiatonta katselua. Kun tuttu ei saanut tietoja muuten, hän teki tutkintapyynnön poliisille.
Esitutkinnassa kävi ilmi, että kyseinen poliisi oli katsonut tietoja ainakin neljänä ajankohtana. Poliisi itse perusteli, että hän oli pitänyt tuttunsa käytöstä uhkaavana ja oli tämän takia katsonut tarpeelliseksi selvittää rekisteritietoja.
Syyteoikeus vanheni viidellä päivällä
Syyttäjä totesi kesäkuussa 2012, että poliisi oli ollut esteellinen ja rekisterin katselu oli ollut lainvastaista. Syytteitä ei kuitenkaan nostettu.
Virkavelvollisuuden rikkomisen osalta syyttäjä katsoi teon vähäiseksi. Poliisia epäiltiin myös virkasalaisuuden rikkomisesta eli siitä, että hän olisi levittänyt rekisteritietoja eteenpäin. Tämän epäilyn osalta syyttäjä piti näyttöä riittämättömänä.
Henkilörekisteririkos ehti puolestaan vanhentua – vain viidellä päivällä. Esitutkinnan valmistumisen jälkeen syyttäjä työskenteli asian parissa kokonaisen vuoden. Hänen mukaansa syyteharkintaa pitkitti mm. tietosuojavaltuutetun lausuntojen viipyminen.
Henkilörekisteririkoksen syyteoikeuden vanhentumista selvitti myös Valtakunnansyyttäjänvirasto, joka ei nähnyt asiassa moitittavaa.
Vanhempaan konstaapeliin kohdistuneen tutkinnan ohella selvitettiin myös useiden muiden virkamiesten rekisterin katselua. Nekään eivät johtaneet syytteisin. Osa henkilöistä ei osannut selittää, miksi oli katsonut tietoja, vaan vetosi muistamattomuuteen.
Esimies tiesi, mutta ei puuttunut katseluun
Virkarikosten tutkinnan aikana vanhemman konstaapelin esimies kertoi kuulusteluissa olleensa tietoinen alaisensa yksityisestä riidasta ja siitä, että tämä oli katsellut riitakumppaninsa rekisteritietoja.
Esimies ei ollut puuttunut rekisterin käyttöön, vaan katsoi jälkikäteenkin, että katselu oli ollut lainmukaista.
- Olen kokenut oman roolini niin, että olen lähinnä kuunnellut ja tukenut alaistani (vaikeassa tilanteessa), esimies selitti kuulusteluissa.
Erikoinen lisätutkinta
Syyttäjä tilasi syyteharkinnan aikana myös erikoisen lisätutkinnan poliisilta.Tuolloin urkinnasta epäilty vanhempi konstaapeli toimitti tutkijoille monisivuisen listan vakavia väitteitä riitakumppaninsa epäilyttävästä käytöksestä. Epäilty oli itse tehnyt syyttäjälle pyynnön tällaisesta lisätutkinnasta.
Asiakirja leimattiin salaiseksi eikä sen olemassaolosta kerrottu urkinnan kohteelle tutkinnan kuluessa.
Hän kertoo saaneensa tietää siitä vasta kuukausia syyttäjän päätöksen jälkeen, kun oli vaatinut tapaukseen liittyviä asiakirjoja itselleen. Hänen mukaansa asiakirjassa esitetyt väitteet ovat valheellisia. Tietosuojavaltuutettu totesi myöhemmin, että asiakirjaa ei olisi saanut salata asianosaiselta.
Syyttäjä ei päätöksessään viittaa lisätutkinnan sisältöön, joten tietoa ei ole siitä, oliko kirjelmällä vaikutusta syyttämättäjättämispäätökseen.
MTV3 ei tavoittanut syyttäjää kommentoimaan tapausta. Vanhempi konstaapeli puolestaan ilmoitti, että asia on hänen osaltaan loppunkäsitelty eikä hän halua kommentoida tapausta julkisuudessa.
Poliisipäällikkö: Joskus uteliaisuus voittaa
Pohjois-Savon poliisilaitoksen päällikkö Kari Heimonen sanoo, että poliisin kanssa on käyty työnjohdollinen keskustelu, jotta vastaava ei enää toistu.
- Kyseinen poliisimies on kokenut ammattilainen, ja uskon tilanteen olevan nyt asianmukainen.
Heimonen vakuuttaa, että laitoksen työntekijöille on annettu riittävästi tietoa siitä, mihin rekistereitä voi käyttää.
- Omassa asiassaan poliisi on aina esteellinen. Poliisihallinto on viestinyt selkeästi, että rekistereitä saa käyttää vain omaan virkatehtävään liittyvissä tilanteissa. Meillä asiaa on käsitelty ainakin vuosina 2009-2011.
Heimonen ei halua ottaa kantaa poliisin esimiehen todistajankertomukseen, koska ei tiedä asiasta kaikkea. Hän myös arvioi, että poliisimiehet kokevat rekisterit vahvasti työvälineekseen.
- Toisaalta uteliaisuus voittaa joissain tilanteissa. Hallinto on lähtenyt henkilöstön ohjausasiassa aluksi liikkeelle lievemmin keinoin. Myllylän tapaus jo osoittaa, että "kiristyvä ruuvi" on käytössä.
Kyseinen poliisimies näyttää tehneen työssään myös muita selvityksiä liittyen tuttuunsa, jonka kanssa hänellä on ollut riitaa. Onko tämä ollut sopivaa?
- Virallisen syyttäjän päätöksen perustelujen mukaan poliisimies on ollut tuossa tilanteessa ja sanotuissa olosuhteissa esteellinen.
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/08/1789867/poliisi-urkki-riitakumppaninsa-rekisteritietoja---selvisi-syytteitta
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kurkittu tyyppi on selvästi mörökölli, kenellä tavantallaajalla on edes mitään kurkittavaa tai ketä tavantallaajaa useat poliisit kurkkivat. Taisipa esiintyä mörkö juuri uutisissa omalla naamallaan...
Pisti silmään tosiaan...kannattais vähän tuon mörököllin taustaa kaivasta, hoi lehtimiehet
kajaanista ja partioporukoista kannattaisi aloitella
Eikö tämä ollutkaan dress manin mainos?
Täytyy olla moitteeton kansalainen jos poliisi kiinnostuu taustoista....??
Ei läpäissyt kävelytestiä
Vakava väite poliisilta on vrt. epäily jostain...se ei ihan näpistys voi olla...
Poliisien vilkas mielikuvitus tuottaa samalla menetelmällä epäilyksiä, kuin juoruämmät juoruja.
Oli vissiin naapuri ostanut komeamman auto ja poliisilla isiki kateus. Onhan sen pakko tehdä jotain väärää, jos on varaa moiseen.
Tää kysyy voiko koppimoposta olla kade?
jäätelöauto...
trolleja liikeellä
- Virallisen syyttäjän päätöksen perustelujen mukaan poliisimies on ollut tuossa tilanteessa ja sanotuissa olosuhteissa esteellinen.
...mutta ei ota kantaa oliko kuitenkin toiminavelvollinen...
Katsotaanpa toimiiko ? Yritin vastata tähän keskusteluun, mutta IP-osoitteeni on suljettu sääntöjen vastaisesta toiminnasta.
En tiedä mitä sääntöä olen ikkonut, mutta ilmoituksessa oli mahdollinen rinnakkainen IP-osoite, ainakin Saunalahdella.
En sitten tiedä voiko poliisi sulkea ( pyytää sulkua ) jonkun IP-osoitteen.
Koska tällaiset keskustelut pilaavat virkamieskunna ja oikeuslaitoksen kunnian.
Se mitä yritin vastauksessani kertoa, oli , että onko oikeuslaitos ja virkamieskunta mätä ja kansaa kyykyttävä. Ainut konsti on luottaa siihen, että luoja rankaisee vääryyden, koska yksityisen ihmisen henkiset voima- ja rahavarat eivät riitä vikamieskunnan voittamiseen, ehkä EU:n oikeusistuimessa.
Onko suomalainen virkamies samanlainen kuin on VR eli suora jatke Venäjän
rautateihin ja virkamieskuntaan ja oikeuslaitokseen.
Mutta onko Ruotsi sen kummempi ? Viittaan Palmeen.
"Syyttäjä ei päätöksessään viittaa lisätutkinnan sisältöön, joten tietoa ei ole siitä, oliko kirjelmällä vaikutusta syyttämättäjättämispäätökseen".
Taatusti on ollut. Se selittää sen, miksi kokenut poliisi on toiminut näin.
Poliisiasiainrekisteriin eli Patjaan tallennetaan mm. rikosilmoitukset, etsintäkuulutukset, epäillyt, pidätetyt, tuntomerkistöt, tekotavat...
Kyseisen henkilön, joka tarkistusta on pyytänyt nimenomaan siitä, kuka tietoja on katsonut, on täytynyt tietää sieltä myös jotain löytyvän, siitähän tämä poru on noussut.