hei , jos toinen lapsia ei tule perunkirjoitukseen eikä ota sinne edustajaa niin eikö hänelle sitten kuuluu ollenkaan maksamattimat laskut mitä jäänyt . joutuuko toinen lapsi ja isä maksamaan kaikki pois . entä voiko hän silti saada vaikka ei osallistu perunkirjoituksiin niin vakuutuksesta suuren summan , koska vakuutuksessa lukee että summa menee vain hänelle , vai onko kenties toisella tyttärellä mahdollisuus vaatia omaa osuutta vakuutuksesta koska ei itse saa mitään perinnöksi ja näin ollen saisi oman laki osansa mikä kuuluu perilliselle ..
miten käy perunkirjoituksessa ..
ihme6
8243
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Perunkirjoitukseen osallistuminen tai siitä poisjääminen ei vaikuta mitenkään perinnön jakoon.
Kyse on siis äitinne kuolinpesästä, ja isä vielä elää. Kuolinpesän varoista maksetaan hautaukseen ja perunkirjoitukseen ymv kulut.
Asiaa paremmin tuntevat kirjoittavat uskoakseni tarkemmin. Oliko äitisi tehnyt testamentin niin, että tytär ei perisi mitään?
Selkeytä kysymystäsi!
Kuolinpesän laskut maksetaan pesän varoista. Siihen ei vaikuta mitenkään se, onko joku pesän osakkaista ollut läsnä perunkirjoituksessa vai ei. Henkivakuutuskorvaus maksetaan omien ehtojensa mukaisesti edunsaajalle/-saajille, eikä silläkään ole mitän tekemistä perunkirjoitukseen osallistumisen kanssa.
***onko kenties toisella tyttärellä mahdollisuus vaatia omaa osuutta vakuutuksesta koska ei itse saa mitään perinnöksi ja näin ollen saisi oman laki osansa mikä kuuluu perilliselle ..***
Tätä en nyt ihan ymmärtänyt. Onko toinen tytär vain isän lapsi, joka ei peri isän puolisoa, äitipuoltaan? Vai onko hänet syrjäytetty perinnöstä testamentilla? Eikö hän myöskään ole ätipuolen/äidin henkivakuutuksen edunsaaja? Jos näin on, niin sitten ei todellakaan tule sen enempää perintöä kuin henkivakuutuskorvaustakaan. Vai mitä tarkoitat "omalla osuudella vakuutuksesta"?
Tarkennus vielä edelliseen vastaukseen. Jos tuo "toinen tytär" on syrjäytetty perinnöstä testamentila, on hänellä toki oikeus lakiosaan eli puoleen perintöosastaan.
Tarkennus edelliseen:
Lakiosa ei tule automaattisesti, vaan sitä koskeva vaatimus on esitettävä todisteellisesti testamentinsaajalle 6 kk:ssa siitä lukien, kun testamentti on säädetyin tavoin annettu tiedoksi perilliselle.
samassa perheessä olevat kaksi tytärtä , joista toinen tytär ei osallistu perunkirjoitukseen , pesällä ei ole varoja ollenkaan joten kysymys on jääkö heille jotka ovat perunkirjoituksessa eli isä ja yksi tytär maksettavaksi velat . Yksi asunto on mutta isällä asumisoikeus ja lesken oikeus . Erillistä testamenttia ei ole tehty , mutta tapaturmavakuutuksessa on edunsaajana sisko ja hänen miehensä . Onko mahdollista siis vaikuttaa vakuutuksen maksuun vedoten toisen tyttären suosimista ..
Vakuutus ei voi muuttaa edunsaajaa tai jakaa saatavaa summaa jonkkun toisen kesken tunnesyistä! Jos vakuutuksessa on ilmoitettu edunsaajaksi sisaresi ja miehensä, kukaan muu ei saa sieltä euroakaan. Joku syyhän äidillä on täytynyt olla jos on merkinnyt vain toisen tyttäristä edunsaajaksi!
Ei pesä ole varaton jos siellä on asunto!! Tottakai on lesken osumisoikeus, mutta velat on silti maksettava. Kuolinpesä vastaa veloista, eli leski ja lapset, riippumatta siitä kuka on perunkirjoituksessa läsnä.
Sinä saat asunnosta jonkun osan perintönä kuitenkin, riippuen lesken omaisuudesta ja oliko asunto yhteinen jne., joten eiköhän "lakiosasi" täyty sillä.
Sitä en osaa sanoa, kuinka paljon velkoja pitää olla jotta velkojat vaativat talon myyntiä lesken asumisoikeuden yli..
Jos kuolinpesän osakas maksaa omista varoistaan vainajan velkoja, on hänellä toki oikeus saada lopullisessa perinnönjaossa omansa päältä takaisin.
Perintökaari: Jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut, jos ne eivät ole olleet kohtuullisessa suhteessa hänen oloihinsa ja varoihinsa, perintöosaa määrättäessä luettava pesän varojen lisäykseksi, kuitenkin enintään vakuutusmäärään saakka. Mikäli perittävä on saanut vastiketta edunsaajan määräämisestä tai vakuutuksen siirtämisestä, vastike on vähennettävä vakuutusmaksuista.
--- joten pitää arvioida tapauskohtaisesti, mutta vakuutuksen korvaussummasta ei voi vaatia mitään, vaan vakuutusmaksuista, jos ne ovat olleet ylisuuria sen vakuutuksenottajan olosuhteisiin nähden, jolloin ne vakuutusmaksut voidaan laskennallisesti lisätä pesän varoihin ja sillätavoin se kasvattaa rintaperillisen lakiosamäärää.