Toyotan valmistamat autot ovat tunnettuja kierrosherkistä moottoreistaan ja ylivoimaisensta kiihtyvyydestään, jonka vuoksi nuoret amikset käyttävät niitä.
Suomessa elää sitkeästi käsitys japanilaisten autojen keskimääräistä paremmasta kestävyydestä. Tämä myytteihin perustuva uskomus on peräisin 1970-luvulta, jolloin mm. saksalaiset autot olivat kalliita eivätkä vastaavasti ranskalaiset olleet vielä täysin sisäistäneet laatuajattelua autonvalmistuksessa.
Kun vielä huomattavan osan Suomen autokannasta muodostivat neuvostoliittolaisvalmisteiset autot, oli helppo suunnata lapsenuskoinen autojumalointi halpoihin japanilaisautoihin, joiden ajettavuus oli jo silloin huomattavan alkeellisella tasolla.
Tätä helpottivat vielä suomalaisluonteen sinisilmäinen herkkäuskoisuus sekä saituus. Heikkoon ajettavuuteen yhdistyi Suomen oloissa hilpeä ruostumisherkkyys, mikä kuutioitui korin osien korjauskelvottomuutena, kun silkkipaperin ohuita peltejä ei voinut korjata hitsaamalla niiden ruostuttua puhki jo alle kahden vuoden käytön jälkeen Suomelle tyypillisessä tiesuolakylvyssä. Tosiasiassa japanilaiset autot eivät ole muiltakaan osin kestäneet käyttöä ns. länsimaalaisia autoja paremmin milloinkaan.
Ajettavuudeltaan ja tilojen käytöltään tämän hetken japanilaisautomallit vastaavat melko tyypillisesti vuoden 1974 Lada 1200 L:ää. Japanilaisten autojen suosio perustuu samaan uudistumis- ja aloitekyvyttömyyteen ja epäitsenäisyyteen, joka on johtanut Suomessa erilaisiin tuhoisiin ilmiöihin, kuten sosialidemokratia, peruskoulu ja talvinopeusrajoitukset.
Suomessa elää sitkeästi käsitys japanilaisten autojen keskimääräistä paremmasta kestävyydestä. Tämä myytteihin perustuva uskomus on peräisin 1970-luvulta, jolloin mm. saksalaiset autot olivat kalliita eivätkä vastaavasti ranskalaiset olleet vielä täysin sisäistäneet laatuajattelua autonvalmistuksessa.
Kun vielä huomattavan osan Suomen autokannasta muodostivat neuvostoliittolaisvalmisteiset autot, oli helppo suunnata lapsenuskoinen autojumalointi halpoihin japanilaisautoihin, joiden ajettavuus oli jo silloin huomattavan alkeellisella tasolla.
Tätä helpottivat vielä suomalaisluonteen sinisilmäinen herkkäuskoisuus sekä saituus. Heikkoon ajettavuuteen yhdistyi Suomen oloissa hilpeä ruostumisherkkyys, mikä kuutioitui korin osien korjauskelvottomuutena, kun silkkipaperin ohuita peltejä ei voinut korjata hitsaamalla niiden ruostuttua puhki jo alle kahden vuoden käytön jälkeen Suomelle tyypillisessä tiesuolakylvyssä. Tosiasiassa japanilaiset autot eivät ole muiltakaan osin kestäneet käyttöä ns. länsimaalaisia autoja paremmin milloinkaan.
Ajettavuudeltaan ja tilojen käytöltään tämän hetken japanilaisautomallit vastaavat melko tyypillisesti vuoden 1974 Lada 1200 L:ää. Japanilaisten autojen suosio perustuu samaan uudistumis- ja aloitekyvyttömyyteen ja epäitsenäisyyteen, joka on johtanut Suomessa erilaisiin tuhoisiin ilmiöihin, kuten sosialidemokratia, peruskoulu ja talvinopeusrajoitukset.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus.
Tataa Japanissa kuitenkin olla enemmän itsenäisiä auton valmistajia
kuin Eurosroliiton konkurssipesässä jossa melkein kaikki ovat jo
fuusiotuneet jonnekin jos eivät vielä ole konkurssissa tai veronmaksajien
elätteinä. Toyota on myös maailman suurin valmistaja ja brändinäkin
autoalan ykkönen. Siis koko Euroopassa ei löydy suurempaa valmistajaa
kuin japanilainen Toyota. Kertoo aika vakuuttavasta osaamisesta.
Nissan on Renaultin omistuksessa. Ford omistaa Mazdaa. Brändinä Toyota on kyselyssä sijalla 15. jos joku brändijutuille antaa arvoa. Värjättyä sokerivettä myyvä Coca Cola on perinteisesti ollut paljon korkeammalla kuin esim. huipputeknologiaa edustava Boeing.
Osaamista Toyotalta ei löydy, sen kertovat viimeaikaiset oikeudenkäynnitkin ja ainaiset peräpään sijoitukset autovertailuissa.