Asiakaspalvelijan oikeudet = 0

"Asiakkaalla on siis oikeus sanoa myyjälle, kassaneidille tarjoilijalle tai vaikka mennä keittiöön asti kokille huutamaan AIVAN MITÄ TAHANSA! Ja kamalinta ehkä että sanonta kuuluu "asiakas on aina oikeassa". Tiedän että nämä asiat pitäisi mennä toisesta sisään ja toisesta ulos, ja niin ne yleensä menevätkin."

Pitää paikkansa. Asiakkaita ei haluta suututtaa, joten heille annetaan tämä oikeus kunhan ostavat jotain. Henkilökohtainen näkemykseni on, että nykyisin kauppojen, ravintoloiden yms satsatessa asiakaspalveluun pitäisi puhua ennemmin mielistelystä. Kilpailuvaltiksi halutaan nostaa kumartelu. Osta meiltä, niin teeskentelemme pitävämme sinusta. Vilpittömästi.

"Meidän työpaikalla tulee työntekijöitä vähän väliä takahuoneeseen puhaltelemaan ja pidättelemään itkua kun on joku huonona päivänänsä päättänyt vihan purata vaikkapa nyt lähikuppilan baarimikkoon."

Onko kysessä enemmän tai vähemmän drinkkiä ottaneet asiakkaat näissä tapauksissa? Meidän lähikaupassa käy kirjava joukko asiakkaita lapsista mummoihin ja avustuksilla elävistä työttömistä jopa virassa istuvaan ministeriin. Kaikkein tulikiven katkuisimmat henkilökohtaisuuksiin menevät palautteet liittyvät meidän kokemusten mukaan kyseisen asiakkaan alkoholin käyttöön. Selvästi kännissä olevat mutta muuten täysin reppana reinot ja raijat ovat kymmenen kaljan jälkeen vähintäänkin keisareita. Sama pätee krapulassa hirveissä tremensseissä ostoksille raahautuviin tyyppeihin. Selvin päin raivoavat menevät jossain vaiheessa niin överiksi ettei heidän kommentit jää mieltä painamaan. Nämä viinalla viisastuneet ovat joka viikko täysiä saatanoita ja kaikki tietäviä jumalankorvikkeita. Eikä kyseessä välttämättä ole mitkään ura-alkkikset, vaan ihan työssäkäyvät perheelliset. Kesällä ongelma paisuu huippuunsa, kun tissutellaan aamuin illoin viikon ympäri.

"Asiakkaalla on siis oikeus sanoa myyjälle, kassaneidille tarjoilijalle tai vaikka mennä keittiöön asti kokille huutamaan AIVAN MITÄ TAHANSA! Ja kamalinta ehkä että sanonta kuuluu "asiakas on aina oikeassa". Tiedän että nämä asiat pitäisi mennä toisesta sisään ja toisesta ulos, ja niin ne yleensä menevätkin."

Omalla kohdallani ei kyllä pidä paikkaansa. Jos on valitettavaa mistä tahansa, sen voi kertoa ja se pitääkin kertoa. Mutta se mutta on vain siinä, että huonoa käytöstä ja huutamista olen todella huono sietämään. Jos tulee muuten vain purkamaan huonoa oloaan, kuuntelen sen verran, että väliin voin sanoa, että on hyvä ja poistuu, tuo ei ole kivaa minulle eikä muillekaan asiakkaille ja, että voin pyytää myös vartijan paikalle, jos se muuten ei lopu. Jos taas kyseessä on muuten kritiikki ihan asiasta, mutta se esitetään huutamalla, möykkäämällä (ja ehkä turhilla henkilökohtaisuuksiin menevillä haukkumisilla) pyydän toistamaan asiansa ilman huutoa ja jos ei onnistu, niin palaa seuraavana päivänä asiaan vähän parempien käytöstapojen kanssa.

Ehkä olen sitten nipo ja väärällä alalla, mutta minun logiikallani kaksi _aikuista_ ihmistä pystyy selvittämään asian ihan normaalilla puheäänellä ja ilman, että toista tarvitsee alkaa esim. huorittelemaan.

Mulla on kokemusta näistä selvinpäin olevista asiakkaista pitkän urani aikana. Olen kaupan alalla.Olen saanut kommenttia ulkonäöstäni. Erään kerran eräs asiakas herra sanoi etttä et ole muistanut hiuksiasi tänä aamuna kammata. Joo, meinasin vastata että haloo tämä on tarkoituksella aseteltu näin. ja että minkäslaiset karvat herralla on tuon kulahtaneen lippiksen alla. Nielaisin kuitenkin vastauksen ja hymyilin ystävällisesti. Toisen kerran toinen uljas urho sanoi että on "tyttö" tainnut kloriittipurkkiin päänsä työntää. (olen 54v) Eipä ollut hänelläkään kuin muutama harmaa haituva päässään.Siis en ymmärrä miten asiakkaat kommentoivat myyjien ulkonäköä(etenkin miesasiakkaat). Itselläni ei tulisi mieleenkään mennä asioimaan jonnekkin ja ruveta arvostelemaan kenenkään ulkonäköä.Entäs jos rupean meidän asiakkaille kommentoimaan heidän ulkonäköään tai vaatetustaan. Onpas vittumainen hattu sulla. Onpas ällöttävän väristä huulipunaa, ym ym. Taitas kegän kuva tulla peppuun hyvin äkkiä. Mutta meille asiakaspalvelijoillehan saa sanoa mitä vaan, onhan asiakas aina oikeassa.

Tuttu juttu. Kyllä näitä kaikesta valittavia ja loukkaaviakin asiakkaita löytyy. Ite oon huomannut että kun työskentelin isossa ketjussa, paikassa joka ei ollut mikään hirveän "hieno" niin tuli asiakkailta helpommin kritiikkiä. Myönnän joo itekkin että lähes kaikki tulee pakastettuna/valmiina keittiöön mikä ei kerro ruoan tasosta mitään hyvää minkä takia myös sitten vaihdoin fine dining ravintolaan koska osana asiakaspalvelua on mun mielestä myös ammattiylpeys. Kyllä ne käsi kädessä kulkee. Jos et oo ylpee siitä mitä teet/myyt/tarjoilet niin ei se työ varmaankaan hirveän miellyttävää ole, ainakaan omasta kokemuksesta. Tosiaan tuola uudessa paikassa yks mies tullut sanomaan mun kolleegalle että tulepöas mun syliin istumaan mutta ei sen enempää onneksi. Tais ukko muuten lentää pihalle.

Kerran myös sattunut sellanen tapaus missä mulla kaatu juomat asiakkaan pöydälle ja siitä vaatteille, kuivasin ja pahoittelin ja vuoropäällikkö vielä tarjosi pesulakäyntiäkin, "ei se mitään, tekevälle sattuu". Kumminkin lähti reklamaatio ravintolapäällikölle ?

Kyllä meitä löytyy moneen junaan.

Asiakaspalveluammateissa (tavaratalot, kaupat, ravintolat, kioskit, hotellit, huoltoasemat jne.) työntekijät vaihtuvat jatkuvasti. Syinä ovat huono ja riittämätön perehdytys, asiakkaitten työntekijöihin kohdistama jatkuva henkinen väkivalta, epäpätevät esimiehet, kehno palkka, huonot vuorolisät, huonot henkilökuntaedut, koulutuksen puute ja epämukavat työajat.

Terveisiä PAMille - mitä aiotte tehdä em. asioille?

Ja vielä miesasiakkaat tulevat jatkuvasti iholle, vaikka olen myyjänä kaupassa.
Vastenmielistä.

Ne ihan laissakin määritellyt oikeudet venyy ja paukkuu. Taukoja ei ehdi pitää ja lopettavasta vuorosta ei ikinä pääse ajallaan pois jos haluaa tehdä työnsä kunnolla. Jos ei tee kunnolla niin sekasorto siirtyy vain seuraavaan päivään joka on sitten sitäkin ankeampi. Ja sitten tulee ne asiakkaat joille ilmeisesti pitäisi tarjota kirjallinen anomus kolmena kappaleena, jos sekään nyt auttaisi, että pääseekö tästä vieläkään kotiin vaikka saattaa olla jo vartista puoleen tuntiin omalla ajalla kun pelkkä ko. pisteen aukioloajat ym. säännöt eivät ole mikään kattava selitys nykyään enää kenellekään. Mitään tekemistähän ei tietenkään minulla enää ole kun kerran siinä seison. (Missä sitten, olisiko pitänyt syöksyä hyllyn alle piiloon kun asiakas lähestyi?) Mikään selitys ei viimeaikojen uutisoinnin ja keskustelun perusteella käy myöskään siihen ettei ostoskärryissä saa seistä eikä myöskään siihen että maksamattomia tuotteita ei saa syödä. Viitseliäimmät ovat etsineet pykäliä joiden mukaan varkaus on tapahtunut vasta kun kassat on ohitettu, ja sitten niitä puoliksi syötyjä saa kaivella hyllyjen välistä vähän väliä.

Nykyään on jossain lähes kokoajan joku paikka auki joten on vaikea uskoa että ihmiset eivät kykene hoitamaan asioitaan ex tempore jos eivät suunnittelemaan ja ennakoimaan pysty yhtään. Sitä pahempi tilanne mitä suuremassa taajamassa ollaan sillä veikkaan että syrjäkylillä osutaan aika vaivatta siihen kerran viikossa käyvään kauppa-autoon jos se on ainoa vaihtoehto saada ruokaa. Isossa taajamassa voi kävellä toisesta ovesta ulos ja seuraavasta sisään mutta silti on liian pitkä matka ja liian vaikeaa.

Hyvä huomio sinulta joka aloitit tämän keskustelun! Satuitteko muuten huomaamaan muutama viikko sitten kirjoituksen "nyrpeistä suomalaisista myyjistä"? Olen melko samaa mieltä siitä että suomalainen myyjä on usein hyvin koppava ja vaikeasti lähestyttävä.

Itse olen asiakaspalvelussa toimistossa. Tänään kohdalle sattui asiakas, joka on kiusannut lähes kaikkia toimistomme työntekijöitä. Hoidin hänen asiansa omalta osaltani mahdollisimman nopeasti, osoittaen kohteliasta käytöstä ja hyvää asiakaspalvelutapaa, mutta nainen ei vain osaa lopettaa kiusaamista, vaikka syy siihen, että asia ei vielä ollut hoitunut oli täysin hänessä itsessään. Hän hautoi papreitaan 4 kk ja vaatii nyt, että näin juuri ennen joulua asiansa on heti valmis! Tällä naisella on aivan varmasti mielenterveysongelmia tai hän on "vain" psykopaatti.
Tänään alkoi onneksi lomani. Toivon, että hän on unohtanut minut lomani jälkeen, koska olen asian nyt omalta osaltani saanut päätökseen. Asian eteneminen jatkossa ei riipu enää minusta, enkä todellakaan aio tämän asian valvomiseen käyttää vapaa-aikaani, vaikka tämä hullu niin haluaisikin. Jos kiusaaminen jatkuu, otan yhteyttä työsuojeluun, työterveyslääkäriini, poliisiin tai vaikka moottoripyöräjengiin. Johonkin raja on vedettävä!

Ap, tämän kaiken kirjoittamasi vuoksi kaikki ihmiset eivät halustaan huolimatta kykene asiakaspalveluun. Asiakaspalvelu on oikeasti tosi vaativaa. Pitää kuitenkin yrittää muistaa, että suurin osa asiakkaista on mukavia. Ja ikävissäkin voi ajatella, mikä ajaa ihmisen siihen: onko asiakas oikeasti ikävä vai onko siihen joku syy esim huono tuote tai palvelu? Asiakas voi valittaa nimittäin ihan asiastakin, vaikka tekisi sen väärällä tyylillä.