perkele

Pyri vuokraamaan maata omiin nimii sen seuran maiden sisältä. Yleensä kaupunkilaismaanomistajat ovat tyytyväsiä kun saavat edes satasen vuokrana metsästysoikeudesta. Jos saat pienenkin alueen vuokrattua muuttuu ääni kellossa metsästysseurassakin. Ja vaikka etä pääsisi seuraan niin saat ruokkimalla houkuteltua riistaa omalle läntille. Helppoa, ei rajoituksia ja seuran miehiä vituttaa.

Seuran sisällä omiin nimiin vuokraus t. metsästyslupien hankinta vain itselle katsotaan perusteeksi seurasta erottamiseen.
Hankalaa on vuokrauskikalla seuraan pääsy, ellei liittymisen ehtona laita vuokrasopimusta uusiksi, seuran nimiin. Siltikin lisäksi punnitaan persoona, eli onko pyrkyristä metsästysseuran jäseneksi.

Lähes kaikkialla on unhoitettu, että omien etujen maksimoimisen sijaan, metsästysseuratoiminta on yhteisen hyvän vaalimista ja lisäämistä.

Aloittajalle: Osta sieltä maata ja tarjoa metsästysoikeuksia seuralle, seuran jäsenyyttä vastaan. Jos ei kelpaa, metsästä itse maillasi.

Jos "Kyrpiintyneen" kielenkäyttö on samanlaista, kuin kirjoitus, en ihmettele yhtään, ettet ole haluttu seuraan.

Aivan, maattomana ei auta kun mennä nöyränä pyytelemään jäsenyyttä, hattu kourassa niin sanoakseni.

Ja jos seuraan pääsee maattomana niin kannattaa miettiä meneekö talkoisiin kun pyydetään!

Kymenlaaksossa tosiaan tuntuu seuroissa olevan juuri ketjun aloittajan mukaista toimintaa. Seuroihin ei pääse muuten, kuin maata tuomalla mukanaan. Kokemusta on. Kenellä on varaa laittaa esim 10 000€ maan ostoon tuosta vaan?
Allekirjoitan täysin sisäsiittoisuuden seuroissa.

Nuorille voisi mielestäni vaikka ensimmäisinä vuosina tarjota mahdollisuuden metsästää pienriistaa tai edes pienpetoja. Niiden vähentäminen tuskin keneltäkään olisi pois. Mutta ei, kun nekin pitää omia.. Aivan kuin kettuja, supeja, mäyriä, minkkejä ei riittäisi. Kanalinnut vielä ymmärränkin, että on kiintiöitä ja vähän suojellaan kantaa..

Päivitellään, kun nuoret ei tule mukaan harrastukseen ja sitten könytään rollaattorin kanssa hirvipassiin ja ammutaan kaveri hirvenä, kuten Inginmaalla kävi jokunen vuosi takaperin.. Selvä nuorennusleikkauksen aika.

Itse suosin valtion maita. Esim. 40€ kahden päivän luvat. Ei ole seuran kyrvät hiillostamassa niskaan ja saa rauhassa olla. Valtion maille on vaan vähän matkaa täältä kymenlaaksosta, mutta mielestäni vaiva kannattaa nähdä.

Kyllä ne seurat edestään löytää, mitä taakseen jättää. Joka syksy otan joulumetton, oli lupia tai ei :) Tieltä en tietenkään ammu ;)

pohjanmaalla pääsin seuraan, kun isäni antoi omien maidensa metsästysoikeudet minulle ja sai itse siskonsa maiden oikeudet ja kumpikin vuokrattiin ne seuralle, saimme siis kumpikin jäsennyyden (tosin isälläni oli jo aiemmin, mutta sai pidettyä omansa) eli etsi tyyppi jolla maata ja joka ei metsästä ja kysy suostuuko antamaan oikeudet sinulle. Näin itellä ainakin onnistui helposti.