Pertti Sistosen epäkunnioittavat ajatukset HS mielipide 11.8.

beenthere

http://www.hs.fi/paivanlehti/11082013/mielipide/Uskonnon harjoittaminen kuuluu ihmisyyteen/a1376105755106

Teologian lisensiaatti Pertti Sistonen kirjoittaa Hesarin mielipidepalstalla melko värittyneitä mielipiteitä uskonnoista ja uskonnon harjoittamisesta.

Tämä yksi lause saa ainakin minut ärsyyntymään virheellisen olettamuksensa takia: "Ar­ki­ses­sa elä­mäs­sä il­me­nee, mi­tä us­ko­taan ja ke­hen us­ko­taan. Us­kon­no­ton­ta ih­mis­tä ei oi­keas­taan ole. Ky­sy­mys on vain sii­tä, mi­kä on us­kon si­säi­nen laa­tu."
Sistonen projisoi suoraan omat ajatuksensa muihin ja pitää omia luulojaan täysin yleispätevinä.

Hesarissa jokainen saa lukea 5 artikkelia maksutta, joten tämän pitäisi olla saatavilla kaikille.

65

1481

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • >>>Sistonen projisoi suoraan omat ajatuksensa muihin ja pitää omia luulojaan täysin yleispätevinä.

      • Lähimmäisenhakkaus

        "jo­ka ko­kee tu­le­van­sa lou­ka­tuk­si sel­lai­sis­ta ar­vois­ta, joi­den ta­voit­tee­na on lä­him­mäi­sen ra­kas­ta­mi­nen ja tu­ke­mi­nen"

        Mikä ihmeen lähimmäisen rakastaminen ja tukeminen?

        Minulla on uskovassa kodissa kasvaneena vuosikymmenten omakohtainen kokemus noista arvoista. Eikä siinä jyrkässä, äärimmäisen ahdasmielisessä suvaitsemattomuudessa ja Pyhässä Vihassa ollut mitään lähimmäistä rakastavaa tai tukevaa. Se oli vain ja ainoastaan pelkkää vihaa, tulenpalavan ankaraa ja kaikenkattavaa vihaa.


      • Lähimmäisenhakkaus
        Lähimmäisenhakkaus kirjoitti:

        "jo­ka ko­kee tu­le­van­sa lou­ka­tuk­si sel­lai­sis­ta ar­vois­ta, joi­den ta­voit­tee­na on lä­him­mäi­sen ra­kas­ta­mi­nen ja tu­ke­mi­nen"

        Mikä ihmeen lähimmäisen rakastaminen ja tukeminen?

        Minulla on uskovassa kodissa kasvaneena vuosikymmenten omakohtainen kokemus noista arvoista. Eikä siinä jyrkässä, äärimmäisen ahdasmielisessä suvaitsemattomuudessa ja Pyhässä Vihassa ollut mitään lähimmäistä rakastavaa tai tukevaa. Se oli vain ja ainoastaan pelkkää vihaa, tulenpalavan ankaraa ja kaikenkattavaa vihaa.

        Huvittavaa - en ollut vielä edes lukenut tätä ketjua alaspäin enkä tiennyt koko tuota Sistosen rikosjuttua ja pahoinpitelytapausta kun kirjoitin edellistä omaa viestiäni. Sattuipa osuvasti...

        Mutta joo, kovasti tutulta kuulostaa kyllä - samanlaisessa ihanan kauniissa ja suvaitsevaisessa kristillisen rakkauden ilmapiirissä minäkin kasvoin. Nyrkit heiluivat jatkuvasti ja selkään tuli aina pienestäkin "synnistä" tai edes sellaisen epäilystä. Myös väärä ilme tai väärä "asenne" riitti syyksi, vääränlaisista vaatteista tai vääränlaisen musiikin kuuntelemisesta nyt puhumattakaan.

        Eli siinä kristillinen lähimmäisenrakkaus pähkinänkuoressa - vihaa, vihaa ja lisää vihaa, ahdasmielistä suvaitsemattomuutta, ankaraa henkistä ja fyysistä väkivaltaa puolustuskyvyttömiä kohtaan. Kuvottavan sairasta ja vastenmielistä.


      • Lähimmäisenhakkaus kirjoitti:

        Huvittavaa - en ollut vielä edes lukenut tätä ketjua alaspäin enkä tiennyt koko tuota Sistosen rikosjuttua ja pahoinpitelytapausta kun kirjoitin edellistä omaa viestiäni. Sattuipa osuvasti...

        Mutta joo, kovasti tutulta kuulostaa kyllä - samanlaisessa ihanan kauniissa ja suvaitsevaisessa kristillisen rakkauden ilmapiirissä minäkin kasvoin. Nyrkit heiluivat jatkuvasti ja selkään tuli aina pienestäkin "synnistä" tai edes sellaisen epäilystä. Myös väärä ilme tai väärä "asenne" riitti syyksi, vääränlaisista vaatteista tai vääränlaisen musiikin kuuntelemisesta nyt puhumattakaan.

        Eli siinä kristillinen lähimmäisenrakkaus pähkinänkuoressa - vihaa, vihaa ja lisää vihaa, ahdasmielistä suvaitsemattomuutta, ankaraa henkistä ja fyysistä väkivaltaa puolustuskyvyttömiä kohtaan. Kuvottavan sairasta ja vastenmielistä.

        Yllätyin itsekin, kun luin kirkkoherra Sistosen terrorisoineen omaa perhettään jo vuosikymmeniä.
        Poliisi-ilmoituksen tuosta vaimonsa pään hakkaamisesta teki hänen omat lapsensa.
        Ulkopuolisten kommenteista päättelin, että asian todellinen laita oli monien tiedossa ja vasta kun lapset (!) ratkaisi asian, niin oltiin HELPOTTUNEITA!
        Siis annettiin Sistosen riehua ja toivottiin, että Jeesus tai poliisi puuttuisi asiaan. Kukaan ei ilmeisesti tehnyt edes netti-ilmoitusta Sistosen touhuista.

        Lisäksi ihmettelen, kuinka tuo Sistonen kehtasi Omalla nimellään tulla tekstillään julkisuuteen. Kaiketi ajatteli, ettei ole mitään pahaa tehnytkään.

        Hemmetin sairas tyyppi.


      • ateistix
        ikiateisti kirjoitti:

        Yllätyin itsekin, kun luin kirkkoherra Sistosen terrorisoineen omaa perhettään jo vuosikymmeniä.
        Poliisi-ilmoituksen tuosta vaimonsa pään hakkaamisesta teki hänen omat lapsensa.
        Ulkopuolisten kommenteista päättelin, että asian todellinen laita oli monien tiedossa ja vasta kun lapset (!) ratkaisi asian, niin oltiin HELPOTTUNEITA!
        Siis annettiin Sistosen riehua ja toivottiin, että Jeesus tai poliisi puuttuisi asiaan. Kukaan ei ilmeisesti tehnyt edes netti-ilmoitusta Sistosen touhuista.

        Lisäksi ihmettelen, kuinka tuo Sistonen kehtasi Omalla nimellään tulla tekstillään julkisuuteen. Kaiketi ajatteli, ettei ole mitään pahaa tehnytkään.

        Hemmetin sairas tyyppi.

        Sistonen näköjään kehtaa mitä vaan. Hakkaa vaimoaan, terrorisoi perhettään vuosien ajan ja oikeudessa valehtelee että vaimo kompuroi pahan hengen vaikutuksesta. Vieläpä "tuomion" jälkeen kehtaa käydä seurakunnan tilaisuuksissa ja ruikuttaa omaa kohtaloaan.


    • tepi

      Laitan tuon tähän kokonaan, jos vaikka jollain on jo viisi viikottaista ilmaista artikkelia luettu.

      "
      Uskonnon harjoittaminen kuuluu ihmisyyteen
      Pertti Sistonen

      Edus­kun­nan apu­lais­oi­keus­asia­mies Jus­si Pa­ju­oja te­ki rat­kai­sun (HS Ko­ti­maa 8. 8.), jon­ka mu­kaan Su­vi­vir­ren lau­la­mi­nen kou­lun ke­vät­juh­las­sa ei ole us­kon­non har­joit­ta­mis­ta. Kou­lu­jen ruo­ka­ru­kouk­set sen si­jaan ovat. Lin­jaus­ta on syy­tä tar­kas­tel­la laa­jem­mas­ta nä­kö­kul­mas­ta. Mi­tä tar­koi­tam­me, kun pu­hum­me us­kon­nos­ta ja sen har­joit­ta­mi­ses­ta?

      Ih­mis­tä on kut­sut­tu tar­koi­tus­ta et­si­väk­si eläi­mek­si, jol­le on omi­nais­ta hil­li­tön ha­lu ym­mär­tää, mis­tä maail­ma koos­tuu ja mi­kä on kai­ken tar­koi­tus. Vain ih­mi­nen on tie­toi­nen myös omas­ta kuo­le­mas­taan.

      Ai­nut­laa­tuis­ta ih­mi­se­nä ole­mi­ses­sa on us­kon­to. Kaik­kiin tun­te­miim­me kult­tuu­rei­hin kuu­luu us­kon­non läs­näo­lo. Us­kon­to näyt­tää ole­van jo­tain sel­lais­ta, jo­ka on tar­peen ih­mi­sen ko­ke­muk­sel­le elä­män tar­koi­tuk­ses­ta.

      Mo­niin kie­liin on us­kon­toa mer­kit­se­vä la­ti­nan sa­na (re­li­gio) otet­tu sel­lai­se­naan. Se il­mai­see, mi­hin ih­mi­nen si­tou­tuu ja liit­tyy. Tä­mä voi ol­la Ju­ma­lan si­jas­ta muu­kin.

      Ar­ki­ses­sa elä­mäs­sä il­me­nee, mi­tä us­ko­taan ja ke­hen us­ko­taan. Us­kon­no­ton­ta ih­mis­tä ei oi­keas­taan ole. Ky­sy­mys on vain sii­tä, mi­kä on us­kon si­säi­nen laa­tu.

      Joi­den­kin mie­les­tä us­kon­toa kos­ke­vat asiat kuu­lu­vat yk­si­tyi­syy­den pii­riin. Las­ta ei sai­si aset­taa us­kon­nol­lis­ten vai­kut­tei­den koh­teek­si, kos­ka hän ei pys­ty te­ke­mään va­lin­to­ja ai­kui­sen ta­paan.

      Mut­ta mil­lä oi­keu­del­la me saa­tam­me lap­set eri­lai­sen mai­non­nan koh­teek­si? Mil­lä pe­rus­teel­la rat­kai­sem­me, et­tä shop­pai­lu kaup­pa­kes­kuk­sis­sa py­hä­päi­vi­nä­kin on vä­hem­män ma­ni­pu­loi­vaa kuin käyn­ti ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa tai Su­vi­vir­ren lau­la­mi­nen?

      Ei ole var­maa, et­tä ajan viet­tä­mi­nen vain ta­va­ra­ta­lois­sa kas­vat­taa lap­ses­ta pa­rem­man kan­sa­lai­sen, tai osal­lis­tu­mi­nen ju­ma­lan­pal­ve­luk­seen is­tut­tai­si hä­neen hai­tal­li­sia kä­si­tyk­siä elä­mäs­tä ja kuo­le­mas­ta.

      Las­ta ei sai­si pi­tää us­kon­nol­li­ses­sa ka­ran­tee­nis­sa ai­kui­sen ikään as­ti myös­kään suh­tees­sa kris­ti­nus­koon.

      Ih­me­tel­lä täy­tyy sel­lais­ta va­kau­mus­ta, jo­ka ko­kee tu­le­van­sa lou­ka­tuk­si sel­lai­sis­ta ar­vois­ta, joi­den ta­voit­tee­na on lä­him­mäi­sen ra­kas­ta­mi­nen ja tu­ke­mi­nen. Mi­kä louk­kaa sen kuu­le­mi­ses­sa, et­tä myös epä­on­nis­tu­nut hy­väk­sy­tään jouk­koon?

      Us­kon­toa ei voi­da pai­naa yh­teis­kun­nas­sa hal­lit­se­mat­to­mak­si un­derg­round-liik­keek­si. Sel­lai­se­na se voi­si al­kaa hel­pos­ti joh­taa jo­pa fun­da­men­ta­lis­ti­siin agg­res­sioi­hin.

      Pert­ti Sis­to­nen
      teo­lo­gian li­sen­siaat­ti, Vih­ti

      Mut­ta mil­lä oi­keu­del­la me saa­tam­me lap­set eri­lai­sen mai­non­nan koh­teek­si? Mil­lä pe­rus­teel­la rat­kai­sem­me, et­tä shop­pai­lu kaup­pa­kes­kuk­sis­sa py­hä­päi­vi­nä­kin on vä­hem­män ma­ni­pu­loi­vaa kuin käyn­ti ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa tai Su­vi­vir­ren lau­la­mi­nen?

      Ei ole var­maa, et­tä ajan viet­tä­mi­nen vain ta­va­ra­ta­lois­sa kas­vat­taa lap­ses­ta pa­rem­man kan­sa­lai­sen, tai osal­lis­tu­mi­nen ju­ma­lan­pal­ve­luk­seen is­tut­tai­si hä­neen hai­tal­li­sia kä­si­tyk­siä elä­mäs­tä ja kuo­le­mas­ta.

      Las­ta ei sai­si pi­tää us­kon­nol­li­ses­sa ka­ran­tee­nis­sa ai­kui­sen ikään as­ti myös­kään suh­tees­sa kris­ti­nus­koon.

      Ih­me­tel­lä täy­tyy sel­lais­ta va­kau­mus­ta, jo­ka ko­kee tu­le­van­sa lou­ka­tuk­si sel­lai­sis­ta ar­vois­ta, joi­den ta­voit­tee­na on lä­him­mäi­sen ra­kas­ta­mi­nen ja tu­ke­mi­nen. Mi­kä louk­kaa sen kuu­le­mi­ses­sa, et­tä myös epä­on­nis­tu­nut hy­väk­sy­tään jouk­koon?

      Us­kon­toa ei voi­da pai­naa yh­teis­kun­nas­sa hal­lit­se­mat­to­mak­si un­derg­round-liik­keek­si. Sel­lai­se­na se voi­si al­kaa hel­pos­ti joh­taa jo­pa fun­da­men­ta­lis­ti­siin agg­res­sioi­hin.

      Pert­ti Sis­to­nen
      teo­lo­gian li­sen­siaat­ti, Vih­ti"

      - Jo Sistosen otsikko on kummallinen. Eikö uskonnon harjoittamattomuus sitten kuulu ihmisyyteen?

      Koko kirjoitus on moneen kertaan kuultua kliseistä puppua: ...
      ihminen on luonnostaan uskonnollinen, uskonto antaa elämälle tarkoituksen, lapsella on oikeus uskontoon, jumalanpalvelus vs shoppailu, jos uskontoa rajoitetaan seurauksena voi olla fundamentalismin nousu...

      • Sistosen ajatuksenjuoksua:
        "Las­ta ei sai­si pi­tää us­kon­nol­li­ses­sa ka­ran­tee­nis­sa ai­kui­sen ikään as­ti myös­kään suh­tees­sa kris­ti­nus­koon."
        Eli jos joku pyytää, ettei suvivirttä lauleta tai ruokarukouksia lausuta, niin se on uskonnollista karanteenia. Sistonen kuitenkin ilmeisimmin tarkoittaa uskonnollisella karanteenilla luterilaisen kristinuskon etuoikeuksien vähentämistä.

        Sistonen jatkaa
        "Ih­me­tel­lä täy­tyy sel­lais­ta va­kau­mus­ta, jo­ka ko­kee tu­le­van­sa lou­ka­tuk­si sel­lai­sis­ta ar­vois­ta, joi­den ta­voit­tee­na on lä­him­mäi­sen ra­kas­ta­mi­nen ja tu­ke­mi­nen. Mi­kä louk­kaa sen kuu­le­mi­ses­sa, et­tä myös epä­on­nis­tu­nut hy­väk­sy­tään jouk­koon?"
        ......
        "Us­kon­toa ei voi­da pai­naa yh­teis­kun­nas­sa hal­lit­se­mat­to­mak­si un­derg­round-liikkeeksi. Sel­lai­se­na se voi­si al­kaa hel­pos­ti joh­taa jo­pa fun­da­men­ta­lis­ti­siin aggresioihin."

        Tä. Väittääkö lisensiaatti Sistonen, että luopumalla ruokarukouksista ja suvivirrestä ajaudutaan maanalaiseen sekopääuskovaisuuteen. Siis maassa, jossa vain murto-osa edes uskoo raamatun jumalaan.

        Tuollainen väite on vain tarkoitushakuista lapsellista liioittelua eli harkittua valehtelua. Eikös se valehteleminen ollutkaan synti.


      • tepi
        ikiateisti kirjoitti:

        Sistosen ajatuksenjuoksua:
        "Las­ta ei sai­si pi­tää us­kon­nol­li­ses­sa ka­ran­tee­nis­sa ai­kui­sen ikään as­ti myös­kään suh­tees­sa kris­ti­nus­koon."
        Eli jos joku pyytää, ettei suvivirttä lauleta tai ruokarukouksia lausuta, niin se on uskonnollista karanteenia. Sistonen kuitenkin ilmeisimmin tarkoittaa uskonnollisella karanteenilla luterilaisen kristinuskon etuoikeuksien vähentämistä.

        Sistonen jatkaa
        "Ih­me­tel­lä täy­tyy sel­lais­ta va­kau­mus­ta, jo­ka ko­kee tu­le­van­sa lou­ka­tuk­si sel­lai­sis­ta ar­vois­ta, joi­den ta­voit­tee­na on lä­him­mäi­sen ra­kas­ta­mi­nen ja tu­ke­mi­nen. Mi­kä louk­kaa sen kuu­le­mi­ses­sa, et­tä myös epä­on­nis­tu­nut hy­väk­sy­tään jouk­koon?"
        ......
        "Us­kon­toa ei voi­da pai­naa yh­teis­kun­nas­sa hal­lit­se­mat­to­mak­si un­derg­round-liikkeeksi. Sel­lai­se­na se voi­si al­kaa hel­pos­ti joh­taa jo­pa fun­da­men­ta­lis­ti­siin aggresioihin."

        Tä. Väittääkö lisensiaatti Sistonen, että luopumalla ruokarukouksista ja suvivirrestä ajaudutaan maanalaiseen sekopääuskovaisuuteen. Siis maassa, jossa vain murto-osa edes uskoo raamatun jumalaan.

        Tuollainen väite on vain tarkoitushakuista lapsellista liioittelua eli harkittua valehtelua. Eikös se valehteleminen ollutkaan synti.

        "Eli jos joku pyytää, ettei suvivirttä lauleta tai ruokarukouksia lausuta, niin se on uskonnollista karanteenia. Sistonen kuitenkin ilmeisimmin tarkoittaa uskonnollisella karanteenilla luterilaisen kristinuskon etuoikeuksien vähentämistä."

        - Sitä se selkokielellä juuri tarkoittaa. Samaa lajia on tuo uhkailu fundamentalismilla, jos kirkon asemaa horjutetaan. Mitään perusteita väitteelle ei ole, mutta hyvin usein sitä käytetään.

        Yksinkertaistettuna: kirkon pitää saada jatkossakin yhteiskunnalta paaaaljon rahaa, hautaustoimen kirjanpitokikkailuja ei saa tutkia, kirkkolaki pysyköön perustuslaissa ja jumalanpilkkalaki voimassa, yhteiskunta maksakoon sairaalapappien, kenttäpappien ja kenttäpiispan palkat jatkossakin, uskontoa pitää aina vaan opettaa koulussa, lapset pitää saada liittää kirkon jäseneksi, kirkko saakoon bisneksistään jatkossakin verohelpotuksia, valtiopäivän avajaisiin pitää kuulua hamaan tulevaisuuteen uskonnolliset rituaalit, eikä homoja saa vihkiä avioliittoon kirkossa(!), koska muuten tulee iso MÖRKÖ ja syö meidät.


      • tepi kirjoitti:

        "Eli jos joku pyytää, ettei suvivirttä lauleta tai ruokarukouksia lausuta, niin se on uskonnollista karanteenia. Sistonen kuitenkin ilmeisimmin tarkoittaa uskonnollisella karanteenilla luterilaisen kristinuskon etuoikeuksien vähentämistä."

        - Sitä se selkokielellä juuri tarkoittaa. Samaa lajia on tuo uhkailu fundamentalismilla, jos kirkon asemaa horjutetaan. Mitään perusteita väitteelle ei ole, mutta hyvin usein sitä käytetään.

        Yksinkertaistettuna: kirkon pitää saada jatkossakin yhteiskunnalta paaaaljon rahaa, hautaustoimen kirjanpitokikkailuja ei saa tutkia, kirkkolaki pysyköön perustuslaissa ja jumalanpilkkalaki voimassa, yhteiskunta maksakoon sairaalapappien, kenttäpappien ja kenttäpiispan palkat jatkossakin, uskontoa pitää aina vaan opettaa koulussa, lapset pitää saada liittää kirkon jäseneksi, kirkko saakoon bisneksistään jatkossakin verohelpotuksia, valtiopäivän avajaisiin pitää kuulua hamaan tulevaisuuteen uskonnolliset rituaalit, eikä homoja saa vihkiä avioliittoon kirkossa(!), koska muuten tulee iso MÖRKÖ ja syö meidät.

        >>>kirkon pitää saada jatkossakin yhteiskunnalta paaaaljon rahaa>koska muuten tulee iso MÖRKÖ ja syö meidät.


      • Atheist_Heathen

        "Mut­ta mil­lä oi­keu­del­la me saa­tam­me lap­set eri­lai­sen mai­non­nan koh­teek­si? Mil­lä pe­rus­teel­la rat­kai­sem­me, et­tä shop­pai­lu kaup­pa­kes­kuk­sis­sa py­hä­päi­vi­nä­kin on vä­hem­män ma­ni­pu­loi­vaa kuin käyn­ti ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa tai Su­vi­vir­ren lau­la­mi­nen?"

        Minusta siinä on aika selkeä ero lähteekö lapsen kanssa yhdessä kauppareissulle, vai kertooko lapselle että hän on rikkinäinen syntinen joka ansaitsee joutua helvettiin missä häntä kidutetaan ikuisesti.

        Jotenkin uskomatonta etteivät uskovaiset näe tässä mitään väärää, päinvastoin heidän mielestään tämä on hyvää sanomaa. Jos kristinuskon tarinat keksittäisiin tänään, niissä olisi k-18 lappu päällä.


      • ...
        tepi kirjoitti:

        "Eli jos joku pyytää, ettei suvivirttä lauleta tai ruokarukouksia lausuta, niin se on uskonnollista karanteenia. Sistonen kuitenkin ilmeisimmin tarkoittaa uskonnollisella karanteenilla luterilaisen kristinuskon etuoikeuksien vähentämistä."

        - Sitä se selkokielellä juuri tarkoittaa. Samaa lajia on tuo uhkailu fundamentalismilla, jos kirkon asemaa horjutetaan. Mitään perusteita väitteelle ei ole, mutta hyvin usein sitä käytetään.

        Yksinkertaistettuna: kirkon pitää saada jatkossakin yhteiskunnalta paaaaljon rahaa, hautaustoimen kirjanpitokikkailuja ei saa tutkia, kirkkolaki pysyköön perustuslaissa ja jumalanpilkkalaki voimassa, yhteiskunta maksakoon sairaalapappien, kenttäpappien ja kenttäpiispan palkat jatkossakin, uskontoa pitää aina vaan opettaa koulussa, lapset pitää saada liittää kirkon jäseneksi, kirkko saakoon bisneksistään jatkossakin verohelpotuksia, valtiopäivän avajaisiin pitää kuulua hamaan tulevaisuuteen uskonnolliset rituaalit, eikä homoja saa vihkiä avioliittoon kirkossa(!), koska muuten tulee iso MÖRKÖ ja syö meidät.

        "...uskontoa pitää aina vaan opettaa koulussa..."

        Olen moneen otteeseen kinannut niiden kirkkoa tukevien hyödyllisten idioottien kanssa tästä asiasta. Vaikka kuinka vääntää rautalangasta, että koulun uskonnonopetus ei vaikuta sitä eikä tätä muiden uskonnollisten ryhmien toimintaan, niin ei mene perille. Siellä ne hellarit kaatuilee ja lestat alistavat naisia ihan samaan malliin, opetetaan koulussa uskontoa tai ei.


      • ???

        " jumalanpalvelus vs shoppailu" Miksi hän juuri nuo otti vertailuun? Miksi ei vaikka ulkoilua, retkeilyä, palloleikkejä, kirjojen lukemista, koko perheen yhdessäoloa VS jumalanpalvelus???


      • "Us­kon­toa ei voi­da pai­naa yh­teis­kun­nas­sa hal­lit­se­mat­to­mak­si un­derg­round-liik­keek­si. Sel­lai­se­na se voi­si al­kaa hel­pos­ti joh­taa jo­pa fun­da­men­ta­lis­ti­siin agg­res­sioi­hin."



        Uskonto on itsensä pain maanrakoon painaja. Ja on aina ollut. Nykyajan uskontojen sekamelskat ja kirkon sisäiset teoogiset ristiriitaisuudet eivät paljon maanrakoon painamista edes tarvitse, kun koko järjestelmä rakentuu vaikeaselkoisita ja hajanaisista kirjoituksista. Joita lähes kukatahansa voi lukea ja tulkita mielensä mukaan niin paljon kuin itse mielii.



        "et­tä shop­pai­lu kaup­pa­kes­kuk­sis­sa py­hä­päi­vi­nä­kin on vä­hem­män ma­ni­pu­loi­vaa kuin käyn­ti ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa tai Su­vi­vir­ren lau­la­mi­nen?"



        Kyllä minä silti näkisin, että kaupassakäynti on hiukan eriasia kuin kirkossa jumalanpalveluksessa käynti. :D

        Eikä ruokaostoksilla käynti sen enempää manipuloimista vaadi kuin kurnivan vatsan.


      • ... kirjoitti:

        "...uskontoa pitää aina vaan opettaa koulussa..."

        Olen moneen otteeseen kinannut niiden kirkkoa tukevien hyödyllisten idioottien kanssa tästä asiasta. Vaikka kuinka vääntää rautalangasta, että koulun uskonnonopetus ei vaikuta sitä eikä tätä muiden uskonnollisten ryhmien toimintaan, niin ei mene perille. Siellä ne hellarit kaatuilee ja lestat alistavat naisia ihan samaan malliin, opetetaan koulussa uskontoa tai ei.

        En minäkään usko, että nykymuotoinen uskonnonopetus saisi jonkun tulemaan uskovaiseksi aikuiseksi.

        Kovasti kirkkoa tukeva ja puolustava ihminen on turvallisuushakuinen eli hän ei haluaisi muutoksia arkeensa. Osa siis kamppailee kirkkonsa puolesta oman turvallisuudentunteensa takia.
        Arkisten asioiden, kuten vaikkapa kirkon aseman, muuttumattomuus on monille kirkkouskoville ilmeisen suuri tarve ja normaalitasolla ihan perustarve lähes kaikille.

        Tuskin moni on edes ajatellut sitä vaihtoehtoa, ettei kuuluisikaan kirkkoon.


      • ...
        ikiateisti kirjoitti:

        En minäkään usko, että nykymuotoinen uskonnonopetus saisi jonkun tulemaan uskovaiseksi aikuiseksi.

        Kovasti kirkkoa tukeva ja puolustava ihminen on turvallisuushakuinen eli hän ei haluaisi muutoksia arkeensa. Osa siis kamppailee kirkkonsa puolesta oman turvallisuudentunteensa takia.
        Arkisten asioiden, kuten vaikkapa kirkon aseman, muuttumattomuus on monille kirkkouskoville ilmeisen suuri tarve ja normaalitasolla ihan perustarve lähes kaikille.

        Tuskin moni on edes ajatellut sitä vaihtoehtoa, ettei kuuluisikaan kirkkoon.

        Ei uskonnonopetus ketään uskovaiseksi saakaan, ainakin epäilen sitä. Mutta nämä kirkon puolustajat ja uskonnonopetuksen vaatijat väittävät, että jos meillä ei olisi "kotoista" kirkkoamme ja uskonnonopetusta koulussa, niin sitten täällä saisivat mellastaa kaikki uskonnolliset ryhmät miten lystäävät. Tulisi kuuemma ihan Amerikan meininki:)

        No, niinhän ne nyt saavatkin. Eihän luterilainen kirkko puutu edes sen omassa piirissä toimivan vl-liikkeen ihmisoikeusrikkomuksiin, ei sillä ole myöskään mitään vaikutusta helluntailaisten tai jehovien toimintaan.

        "Arkisten asioiden, kuten vaikkapa kirkon aseman, muuttumattomuus on monille kirkkouskoville ilmeisen suuri tarve ja normaalitasolla ihan perustarve lähes kaikille."

        Näin se on konservatiiveilla. He eivät halua että mikään muuttuu.

        "Tuskin moni on edes ajatellut sitä vaihtoehtoa, ettei kuuluisikaan kirkkoon."

        Luultavasti näin ja lisäksi he eivät tiedä millaisella budjetilla kirkko toimii, paljonko se saa valtiolta rahaa ja millaisia etuoikeuksia kirkolla on.


      • ... kirjoitti:

        Ei uskonnonopetus ketään uskovaiseksi saakaan, ainakin epäilen sitä. Mutta nämä kirkon puolustajat ja uskonnonopetuksen vaatijat väittävät, että jos meillä ei olisi "kotoista" kirkkoamme ja uskonnonopetusta koulussa, niin sitten täällä saisivat mellastaa kaikki uskonnolliset ryhmät miten lystäävät. Tulisi kuuemma ihan Amerikan meininki:)

        No, niinhän ne nyt saavatkin. Eihän luterilainen kirkko puutu edes sen omassa piirissä toimivan vl-liikkeen ihmisoikeusrikkomuksiin, ei sillä ole myöskään mitään vaikutusta helluntailaisten tai jehovien toimintaan.

        "Arkisten asioiden, kuten vaikkapa kirkon aseman, muuttumattomuus on monille kirkkouskoville ilmeisen suuri tarve ja normaalitasolla ihan perustarve lähes kaikille."

        Näin se on konservatiiveilla. He eivät halua että mikään muuttuu.

        "Tuskin moni on edes ajatellut sitä vaihtoehtoa, ettei kuuluisikaan kirkkoon."

        Luultavasti näin ja lisäksi he eivät tiedä millaisella budjetilla kirkko toimii, paljonko se saa valtiolta rahaa ja millaisia etuoikeuksia kirkolla on.

        >>> nämä kirkon puolustajat ja uskonnonopetuksen vaatijat väittävät, että jos meillä ei olisi "kotoista" kirkkoamme ja uskonnonopetusta koulussa


      • ...
        ikiateisti kirjoitti:

        >>> nämä kirkon puolustajat ja uskonnonopetuksen vaatijat väittävät, että jos meillä ei olisi "kotoista" kirkkoamme ja uskonnonopetusta koulussa

        Seremoniat tuntuvat olevan kirkkoon kuuluvien mielestä asia joka on aina ollut ja jota ilman me emme enää olisi suomalaisia. Niin lujaan se on iskostettu ihmisten mieliin, ettei se sieltä hevillä lähde.

        Ei siinä mitään, pitäköön seremoniansa, mutta lopettakoon möykkäämisensä siitä, että heiltä viedään jotain pois, jos kaikki eivät tuollaisiin taikamenoihin halua osallistua ja jos vaaditaan niiden poistamista yhteisistä tilaisuuksista.

        Heidän mielestään on vähintään jumalanpilkkaa, jos kirkolta poistetaan erioikeudet.


      • ...
        ??? kirjoitti:

        " jumalanpalvelus vs shoppailu" Miksi hän juuri nuo otti vertailuun? Miksi ei vaikka ulkoilua, retkeilyä, palloleikkejä, kirjojen lukemista, koko perheen yhdessäoloa VS jumalanpalvelus???

        Paarma tuon shoppailun otti esille muutama vuosi sitten, kun kauppojen sunnuntaiaukioloista jälleen kerran kiisteltiin.

        Hän höpötti jostain lepopäivän pyhittämisestä ja kuitenkin ihan siinä samassa haastattelussa sanoi, ettei hän käy sunnuntaisin kaupoissa, paitsi korkeintaan huotoaseman myymälästä jotain ruokatarpeita ostamassa, kun töistä, eli jumalanpaleluksesta kotiin tulee...


    • Aika yksipuolista kirjoittelua Sistoselta siitä, että joskus tietämätön ihminen on luonut itselleen jumalia saadakseen uteliaisuutensa tyydytettyä ja nyt ei enää saisi olla utelias ja ymmärtää, että uskonnot sikiävät tietämättömyydestä.

      Loppukaneetti kertoo paljon: "Us­kon­toa ei voi­da pai­naa yh­teis­kun­nas­sa hal­lit­se­mat­to­mak­si un­derg­round-liik­keek­si. Sel­lai­se­na se voi­si al­kaa hel­pos­ti joh­taa jo­pa fun­da­men­ta­lis­ti­siin agg­res­sioi­hin."

      Eli tämä "maailmaa halaava", "kaikki hyväksyvä" "suvaitsevainen" uskonto pitää sisällään sellaisia elementtejä, jotka uskonnon ollessa ahdistettuna saattavat näky yhteiskunnassa viharikos tyyppisenä käytöksenä.

      • >>>Eli tämä... uskonto...ahdistettuna saattavat näky yhteiskunnassa viharikos tyyppisenä käytöksenä.


    • Hitto nämä tyhjänpalvojat sais kyllä pikkuhiljaa alkaa menettää vaikutusvaltaansa. Ihmiset edelleen luulee, että suuri enemmistö uskoo ja haluaa palvoa olemattomuuksia ja siksi pelkäävät tunnustautua uskonnottomiksi.

      Kirkkoa pelätään ja sitä nuoleskellaan tästä syystä julkisen vallan taholta. Toki muitakin syitä on, kuten kirkon oikea valta, mutta taustalla on aina tuo virheellinen käsitys, että ihmiset uskoisi jumaliin. rkl

      • Kun Sistonen sanoi, että "Us­kon­no­ton­ta ih­mis­tä ei oi­keas­taan ole."
        niin joko hän on sosiaalisesti typerä tai ylimielinen propagandisti.


      • ...
        ikiateisti kirjoitti:

        Kun Sistonen sanoi, että "Us­kon­no­ton­ta ih­mis­tä ei oi­keas­taan ole."
        niin joko hän on sosiaalisesti typerä tai ylimielinen propagandisti.

        Minä olen todistettavasti olemassa ja olen uskonnoton. Sistonen tuntuu haluavan, että kaikilla olisi edes jonkinlainen jumaluskomus. Edes vaikka ihan pikkiriikkinen, mutta kuitenkin...


      • ... kirjoitti:

        Minä olen todistettavasti olemassa ja olen uskonnoton. Sistonen tuntuu haluavan, että kaikilla olisi edes jonkinlainen jumaluskomus. Edes vaikka ihan pikkiriikkinen, mutta kuitenkin...

        >>>Sistonen tuntuu haluavan, että kaikilla olisi edes jonkinlainen jumaluskomus.


      • ...
        ikiateisti kirjoitti:

        >>>Sistonen tuntuu haluavan, että kaikilla olisi edes jonkinlainen jumaluskomus.

        Ei mistään "taivaan isästä" kukaan mitään tiedäkään. Ei edes Sistonen. Jumalia on keksitty ja keksitään tuhansittain ja jokaisella uskiksella on jumalastaan myös omanlaisensa käsitys.

        Kun tuota Sistosen juttua luin, niin siitä sai sellaisen käsityksen, että ihan sama millaiseen maahiseen, riihitonttuun, allahiin tai muihin jumaliin uskoo, kunhan nyt edes johonkin. Ihan hullua. Ja jos ei tuollaisiin yhteenkään usko ei hänen mukaansa ole edes ihminen.


      • >>>Ihmiset edelleen luulee, että suuri enemmistö uskoo... ja siksi pelkäävät tunnustautua uskonnottomiksi.


    • ateistix

      Pertti Sistosen epäkunnioittavat teot vaimoaan kohtaan:

      "Kirkkoherran tuomio pahoinpitelystä pysyi hovioikeudessa

      Pahoinpitelystä tuomitun Vihdin kirkkoherran ehdollinen vankeustuomio pysyi hovioikeudessa. Turun hovioikeus katsoi Lohjan käräjäoikeuden tavoin, että Pertti Sistonen on määrättävä neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja viralta pantavaksi.

      Myös käräjäoikeuden määräämät vajaan 2 000 euron korvaukset henkisistä kärsimyksistä ja kosmeettisesta haitasta jäivät voimaan.

      Kirkkoherra pahoinpiteli vaimonsa kotonaan joulukuussa. Hän muun muassa löi vaimoaan nyrkillä ja hakkasi tämän päätä rautaiseen sängynpäätyyn.

      60-vuotias kirkkoherra kiisti teon ja arveli vaimon pudonneen unenpöpperössä sängystä. Syyksi hän arveli pahaa henkeä, joka sekoitti unen. Oikeuden mukaan naisen vammat erityisesti kasvoissa olivat niin vakavat, ettei niitä voi selittää sängystä putoamisella.

      Sistonen on ollut hyllyllä virastaan joulukuun puolivälistä saakka."

      http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288336768284.html

      • Jeebustelija

        Mikä ihme näillä fundamentalisteilla on naisia vastaan?


      • ateistix
        Jeebustelija kirjoitti:

        Mikä ihme näillä fundamentalisteilla on naisia vastaan?

        Johtuu varmaan siitä kristillisestä etiikasta, joka on raamatun pohjalta kehitetty.


      • ateistix

        Pitempi uutinen asiasta.

        "Ingmar Bergman
        11.8.2013 15:02
        0
        Sulje
        http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074024589/Vihdin kirkkoherramenettaa virkansa
        Pahoinpitelystä ehdollinen vankeustuomio Vihdin kirkkoherra menettää virkansa
        KOTIMAA | Turun Sanomat 10.2.2005 03:00
        MERJA ILPALA

        Lohjan käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona Vihdin kirkkoherran Pertti Sistosen vaimonsa pahoinpitelystä neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi oikeus määräsi hänet viralta pantavaksi. Sistonen aikoo valittaa päätöksestä Turun hovioikeuteen.

        Pahoinpitely tapahtui Sistosten kotona Vihdin pappilassa 8. joulukuuta keskellä yötä.

        Vaimon mielikuvat yöstä ovat hatarat. Hän muistaa menneensä miehensä viereen nukkumaan ja nähneensä käden heilahduksen, mutta epäilee sitten menettäneensä tajuntansa. Myöhemmin hän havahtui hetkeksi ja näki edessään puolison julmat kasvot ja lähestyvän nyrkin.

        Aviomies selitti vaimon lukuisat vammat sillä, että tämä oli unenpöpperössä kaatunut sängyn metallipäätyä vasten.

        Käräjäoikeus ei löytänyt mitään tukea väitteille kompuroinnista. Sen mukaan ei jää epäilystäkään, etteikö kirkkoherra olisi lyönyt vaimoaan nyrkillä, ravistellut vartalosta ja hakannut tämän päätä sänkyyn.

        Pahoinpitelyn seurauksena naisen silmät muurautuivat umpeen, vasemman silmän lasiainen irtosi osittain, nenäluu murtui ja kasvoihin tuli sekä haavoja että turvotusta. Silmäkulman viisisenttiseen haavaan piti ommella tikit. Lisäksi ranteessa ja vartalossa oli mustelmia.

        Pariskunnan tytär teki pahoinpitelystä rikosilmoituksen poliisille ja kertoi kahden veljensä kanssa oikeudessa henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, jota isä oli harjoittanut kotona vuosikymmenten ajan.

        Lapset pitivät yllä myönteistä julkisivua ja vaikenivat perheen yhteisestä salaisuudesta. Vaimo puolestaan halusi varjella miehensä mainetta ja virkauraa.

        Työyhteisö on helpottunut

        Oikeus määräsi Pertti Sistosen maksamaan avioeroa hakevalle puolisolleen 2 800 euron korvaukset kivusta ja särystä, henkisestä kärsimyksestä ja kosmeettisesta haitasta.

        Espoon hiippakunnan tuomiokapituli pidätti Sistosen jo joulukuussa virasta rikosepäilyn vuoksi. Keskiviikkona Lohjan käräjäoikeus määräsi hänet pantavaksi viralta ilmeisen sopimattomana tehtäväänsä.

        - Epäselvän tilanteen selkiytyminen on meille helpotus. Työyhteisö ja seurakuntalaisetkin ovat toivoneet, ettei asianomainen toimi enää paikkakunnalla papin virassa, jos tuomio langetetaan, sanoo kirkkoherran sijaisena jatkava Pekka Valkeapää.

        Sistosen käytös rikosilmoituksen jälkeen on hämmästyttänyt vihtiläisiä. Hän on osallistunut ahkerasti seurakunnan tilaisuuksiin ja lähettänyt paikallislehden yleisönosastolle kirjoituksia, joissa selostaa omaa versiotaan tapahtumista. Seurakunnan työntekijät ovat saaneet samanlaisia viestejä sähköpostitse.

        Oikeudessa Sistonen muistutti, että pahoinpitelysyyte on tuonut hänelle runsaasti kielteistä julkisuutta, mikä pitäisi ottaa huomioon, kun rangaistusta mitataan.

        Käräjäoikeus oli eri mieltä. Sen mukaan kirkkoherra on julkisen viran haltija, jonka pitää varautua siihen, että hänen mahdollisesti tekemiään rikoksia käsitellään näkyvästi tiedotusvälineissä."

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11648565/#comment-62955785


      • Kantapää
        ateistix kirjoitti:

        Pitempi uutinen asiasta.

        "Ingmar Bergman
        11.8.2013 15:02
        0
        Sulje
        http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074024589/Vihdin kirkkoherramenettaa virkansa
        Pahoinpitelystä ehdollinen vankeustuomio Vihdin kirkkoherra menettää virkansa
        KOTIMAA | Turun Sanomat 10.2.2005 03:00
        MERJA ILPALA

        Lohjan käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona Vihdin kirkkoherran Pertti Sistosen vaimonsa pahoinpitelystä neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi oikeus määräsi hänet viralta pantavaksi. Sistonen aikoo valittaa päätöksestä Turun hovioikeuteen.

        Pahoinpitely tapahtui Sistosten kotona Vihdin pappilassa 8. joulukuuta keskellä yötä.

        Vaimon mielikuvat yöstä ovat hatarat. Hän muistaa menneensä miehensä viereen nukkumaan ja nähneensä käden heilahduksen, mutta epäilee sitten menettäneensä tajuntansa. Myöhemmin hän havahtui hetkeksi ja näki edessään puolison julmat kasvot ja lähestyvän nyrkin.

        Aviomies selitti vaimon lukuisat vammat sillä, että tämä oli unenpöpperössä kaatunut sängyn metallipäätyä vasten.

        Käräjäoikeus ei löytänyt mitään tukea väitteille kompuroinnista. Sen mukaan ei jää epäilystäkään, etteikö kirkkoherra olisi lyönyt vaimoaan nyrkillä, ravistellut vartalosta ja hakannut tämän päätä sänkyyn.

        Pahoinpitelyn seurauksena naisen silmät muurautuivat umpeen, vasemman silmän lasiainen irtosi osittain, nenäluu murtui ja kasvoihin tuli sekä haavoja että turvotusta. Silmäkulman viisisenttiseen haavaan piti ommella tikit. Lisäksi ranteessa ja vartalossa oli mustelmia.

        Pariskunnan tytär teki pahoinpitelystä rikosilmoituksen poliisille ja kertoi kahden veljensä kanssa oikeudessa henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, jota isä oli harjoittanut kotona vuosikymmenten ajan.

        Lapset pitivät yllä myönteistä julkisivua ja vaikenivat perheen yhteisestä salaisuudesta. Vaimo puolestaan halusi varjella miehensä mainetta ja virkauraa.

        Työyhteisö on helpottunut

        Oikeus määräsi Pertti Sistosen maksamaan avioeroa hakevalle puolisolleen 2 800 euron korvaukset kivusta ja särystä, henkisestä kärsimyksestä ja kosmeettisesta haitasta.

        Espoon hiippakunnan tuomiokapituli pidätti Sistosen jo joulukuussa virasta rikosepäilyn vuoksi. Keskiviikkona Lohjan käräjäoikeus määräsi hänet pantavaksi viralta ilmeisen sopimattomana tehtäväänsä.

        - Epäselvän tilanteen selkiytyminen on meille helpotus. Työyhteisö ja seurakuntalaisetkin ovat toivoneet, ettei asianomainen toimi enää paikkakunnalla papin virassa, jos tuomio langetetaan, sanoo kirkkoherran sijaisena jatkava Pekka Valkeapää.

        Sistosen käytös rikosilmoituksen jälkeen on hämmästyttänyt vihtiläisiä. Hän on osallistunut ahkerasti seurakunnan tilaisuuksiin ja lähettänyt paikallislehden yleisönosastolle kirjoituksia, joissa selostaa omaa versiotaan tapahtumista. Seurakunnan työntekijät ovat saaneet samanlaisia viestejä sähköpostitse.

        Oikeudessa Sistonen muistutti, että pahoinpitelysyyte on tuonut hänelle runsaasti kielteistä julkisuutta, mikä pitäisi ottaa huomioon, kun rangaistusta mitataan.

        Käräjäoikeus oli eri mieltä. Sen mukaan kirkkoherra on julkisen viran haltija, jonka pitää varautua siihen, että hänen mahdollisesti tekemiään rikoksia käsitellään näkyvästi tiedotusvälineissä."

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11648565/#comment-62955785

        Jaahas että tämän sarjan "moraalinvartija" tämä Sistonen..
        Kyllä noilla perustein pitäisi mokoma ukkopaha pistää kiven sisään piiitkäksi aikaa. On maamme oikeuslaitoksen prioriteetit taas aikas perseellään..


      • nou nou
        ateistix kirjoitti:

        Pitempi uutinen asiasta.

        "Ingmar Bergman
        11.8.2013 15:02
        0
        Sulje
        http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074024589/Vihdin kirkkoherramenettaa virkansa
        Pahoinpitelystä ehdollinen vankeustuomio Vihdin kirkkoherra menettää virkansa
        KOTIMAA | Turun Sanomat 10.2.2005 03:00
        MERJA ILPALA

        Lohjan käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona Vihdin kirkkoherran Pertti Sistosen vaimonsa pahoinpitelystä neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi oikeus määräsi hänet viralta pantavaksi. Sistonen aikoo valittaa päätöksestä Turun hovioikeuteen.

        Pahoinpitely tapahtui Sistosten kotona Vihdin pappilassa 8. joulukuuta keskellä yötä.

        Vaimon mielikuvat yöstä ovat hatarat. Hän muistaa menneensä miehensä viereen nukkumaan ja nähneensä käden heilahduksen, mutta epäilee sitten menettäneensä tajuntansa. Myöhemmin hän havahtui hetkeksi ja näki edessään puolison julmat kasvot ja lähestyvän nyrkin.

        Aviomies selitti vaimon lukuisat vammat sillä, että tämä oli unenpöpperössä kaatunut sängyn metallipäätyä vasten.

        Käräjäoikeus ei löytänyt mitään tukea väitteille kompuroinnista. Sen mukaan ei jää epäilystäkään, etteikö kirkkoherra olisi lyönyt vaimoaan nyrkillä, ravistellut vartalosta ja hakannut tämän päätä sänkyyn.

        Pahoinpitelyn seurauksena naisen silmät muurautuivat umpeen, vasemman silmän lasiainen irtosi osittain, nenäluu murtui ja kasvoihin tuli sekä haavoja että turvotusta. Silmäkulman viisisenttiseen haavaan piti ommella tikit. Lisäksi ranteessa ja vartalossa oli mustelmia.

        Pariskunnan tytär teki pahoinpitelystä rikosilmoituksen poliisille ja kertoi kahden veljensä kanssa oikeudessa henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, jota isä oli harjoittanut kotona vuosikymmenten ajan.

        Lapset pitivät yllä myönteistä julkisivua ja vaikenivat perheen yhteisestä salaisuudesta. Vaimo puolestaan halusi varjella miehensä mainetta ja virkauraa.

        Työyhteisö on helpottunut

        Oikeus määräsi Pertti Sistosen maksamaan avioeroa hakevalle puolisolleen 2 800 euron korvaukset kivusta ja särystä, henkisestä kärsimyksestä ja kosmeettisesta haitasta.

        Espoon hiippakunnan tuomiokapituli pidätti Sistosen jo joulukuussa virasta rikosepäilyn vuoksi. Keskiviikkona Lohjan käräjäoikeus määräsi hänet pantavaksi viralta ilmeisen sopimattomana tehtäväänsä.

        - Epäselvän tilanteen selkiytyminen on meille helpotus. Työyhteisö ja seurakuntalaisetkin ovat toivoneet, ettei asianomainen toimi enää paikkakunnalla papin virassa, jos tuomio langetetaan, sanoo kirkkoherran sijaisena jatkava Pekka Valkeapää.

        Sistosen käytös rikosilmoituksen jälkeen on hämmästyttänyt vihtiläisiä. Hän on osallistunut ahkerasti seurakunnan tilaisuuksiin ja lähettänyt paikallislehden yleisönosastolle kirjoituksia, joissa selostaa omaa versiotaan tapahtumista. Seurakunnan työntekijät ovat saaneet samanlaisia viestejä sähköpostitse.

        Oikeudessa Sistonen muistutti, että pahoinpitelysyyte on tuonut hänelle runsaasti kielteistä julkisuutta, mikä pitäisi ottaa huomioon, kun rangaistusta mitataan.

        Käräjäoikeus oli eri mieltä. Sen mukaan kirkkoherra on julkisen viran haltija, jonka pitää varautua siihen, että hänen mahdollisesti tekemiään rikoksia käsitellään näkyvästi tiedotusvälineissä."

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11648565/#comment-62955785

        "Oikeudessa Sistonen muistutti, että pahoinpitelysyyte on tuonut hänelle runsaasti kielteistä julkisuutta, mikä pitäisi ottaa huomioon, kun rangaistusta mitataan."

        Uskislogiikkaa typerimmillään. Jos siis julkisuuden henkilö tai viranhaltija tappaa jonkun, niin hänen pitäisi saada lievempi rangaistus koska tapaus on tuonut hänelle runsaasti kielteistä julkisuutta, vai?


      • ateistix
        Kantapää kirjoitti:

        Jaahas että tämän sarjan "moraalinvartija" tämä Sistonen..
        Kyllä noilla perustein pitäisi mokoma ukkopaha pistää kiven sisään piiitkäksi aikaa. On maamme oikeuslaitoksen prioriteetit taas aikas perseellään..

        Yleisesti on tiedossa, että Suomen oikeuslaitos on pelkkä huono vitsi. Tässä tapauksessa kyseessä oli jumalinen mies hänen vaimonsa, jota ilmeisesti saa oikeuslaitoksen mielestä mäiskiä miten huvittaa.

        Entä jos ex-kirkkoherra, nykyinen teol.lis. olisi samalla tavalla hakannut jonkun muun kuin jumalan kasvojen edessä vihityn vaimonsa? Olisiko tuomio ollut paremmin järjellisissä mittasuhteissa. Tuohan ei ole mikään rangaistus, että ehdolliseen "tuomitaan".


    • Vähintäänkin agnostikko

      Sistonen kirjoitta:
      "Ih­mis­tä on kut­sut­tu tar­koi­tus­ta et­si­väk­si eläi­mek­si, jol­le on omi­nais­ta hil­li­tön ha­lu ym­mär­tää, mis­tä maail­ma koos­tuu ja mi­kä on kai­ken tar­koi­tus. Vain ih­mi­nen on tie­toi­nen myös omas­ta kuo­le­mas­taan."

      Niinpä. Huonoin vaihtoehto tämän halun tyydyttämiseksi on uskonto. Kaikki uskonnot perustuvat ihmisten sepittämiin myytteihin eikä niillä pitäisi olla mitään sijaa koululaitoksessa. Rukous- ja hartaushetket, virsien laulaminen ja muu uskonnon harjoittaminen jääköön niitä haluavien ihmisten omaksi harrastukseksi. Maailmankaikkeutta uskonnot eivät todistettavasti kuvaa juuri lainkaan.

      Halua ymmärtää maailmankaikeutta, alkuperäämme ja tulevaisuuttamme palvelee tieteen harrastaminen, jota tulisi koulussa edistää kaikin keinoin. Voisimme esimerkiksi korvata kaikki uskontotunnit filosofian, biologian ja fysiikan tuntimäärää kasvattamalla.

      Suosittelen teologian lisensiaatti Pertti Sistoselle esimerkiksi Richard Dawkinsin "The God Delusion" teosta näin alkajaisiksi. Teoksesta saa hyvän käsityksen miksi kaikilla kansoilla tosiaan on kautta historian ollut uskonnollisia taipumuksia, mutta myös miksi niistä olisi syytä hankkiutua eroon. YLE:nTeemalta tulee muuten Dawkinsin moderoima dokumenttisarjakin aihetta sivuten. Kannattaa katsoa.

      • tepi

        Tuskinpa Sistonen tuota kirjaa lukisi, koska hänen mielestään hänen vaimonsa oli pahan hengen vallassa silloin kun hän hakkasi vaimonsa sairaalakuntoon.

        Ihmettelen oikeuden "tuomiota". Ehdollista tuollaisesta brutaalista hakkaamisesta???


      • ihme ja kumma
        tepi kirjoitti:

        Tuskinpa Sistonen tuota kirjaa lukisi, koska hänen mielestään hänen vaimonsa oli pahan hengen vallassa silloin kun hän hakkasi vaimonsa sairaalakuntoon.

        Ihmettelen oikeuden "tuomiota". Ehdollista tuollaisesta brutaalista hakkaamisesta???

        Sistosen mielessä oli varmaan lähimmäisen rakastaminen ja tukeminen kun hän löi vaimoaan.


    • kokemus-k

      Kummalisinta Sistosen kirjoituksessa on että Teologian lisensiaatti sotkee (tahallaan?) uskonnon ja uskomisen.

      "Ar­ki­ses­sa elä­mäs­sä il­me­nee, mi­tä us­ko­taan ja ke­hen us­ko­taan. Us­kon­no­ton­ta ih­mis­tä ei oi­keas­taan ole. Ky­sy­mys on vain sii­tä, mi­kä on us­kon si­säi­nen laa­tu."

      Uskonnottomia ihmisiä on olemassa aivan varmasti ja todistetusti. Mutta tämä ei ole sama asia kuin että kellään näillä ihmisillä ei oleisi mitään uskoa tai mitään uskomuksia.
      Uskonto on kuitenkin aina se vakiintunut oppijärjestelmä joka sanoo tietyn käsityksen siitä mikä on Jumala, minkälainen hän on ja mitä hän meiltä tahtoo. Ja tällaisen oppijärjestelmän väittäminen jokaisen ihmisen erottamattomaksi osaksi on hyvin kummallista.
      Yhteiskuntamme ja uskonnon suhteessahan ei ole kyse siitä että yksittäiseltä ihmiseltä haluttaisiin kieltää usko ja se julkituominen. Vaan siitä että juuri tietty tai tietyt uskonnot (=oppirakennelmat uskosta) olisivat erityisessä asemassa ja niitä saisi vaikkapa kouluissamme esittää vapaammin ja julkisemmin kuin joitain yksittäisen ihmisen käsityksiä uskosta tai uskon puutteesta.

    • mmmmm

      "Uskonto on kuitenkin aina se vakiintunut oppijärjestelmä joka sanoo tietyn käsityksen siitä mikä on Jumala, minkälainen hän on ja mitä hän meiltä tahtoo. Ja tällaisen oppijärjestelmän väittäminen jokaisen ihmisen erottamattomaksi osaksi on hyvin kummallista."

      Niin. Ongelma voi olla tässä myös semanttinen. Uskontoa ei käsitteenä kyetä tarkoin määrittelemään, koska se liittyy niin moneen ilmiöön. Periaatteessa uskontotieteessä on jo pitkään ajateltu, että se, mistä ihminen saa elämänsä mielen ja tarkoituksen on hänen uskontonsa. Sillä ei täydy olla mitään tekemistä jumalolentojen kanssa esim. buddhalaisuus on ateistista perustaltaan. Tällaisellä lavealle merkityksellä, ei ole uskonnotonta ihmistä, vaan kukin etsii joitakin arvoja toteuttaen tapaansa elää ihmisenä.

      • mmmmm

        Kuten myös tapoja ilmaista ja pukea eri tavoin sanoiksi, musiikiksi tai kuviksi omaa ihmisyyden kokemustaan.


      • kokemus-k

        "Niin. Ongelma voi olla tässä myös semanttinen. Uskontoa ei käsitteenä kyetä tarkoin määrittelemään, koska se liittyy niin moneen ilmiöön"

        Jos keskustellaan uskosta/uskonnosta vain yleisellä tasolla, ongelma voi toki olla semanttinenkin. Mutta nythän keskustellaan nimenomaan uskonnosta yhteiskunnallisella tasolla. Ja silloin uskonto ei voi olla vain joku määrittelemätön kaiken kattava ilmaus. Meillähän on lait ja asetukset monista uskontoihin liittyvistä asioista ja niiden vaikutuksista kuten myös uskonnonvapaudesta. Niiden kannalta ei ole yhdentekevää miten usko tai uskonto määritellään.
        Jos lähtisimme siitä että jokaisella ihmisellä on periaatteesa oma uskonto (ei vain oma usko), putoisi pohja pois lähes kaikilta uskontojen yhteiskunnallisilta ulottuvuuksilta ja nykyisiltä uskonnoilta yleensäkin.


    • mmmmm

      Kyllä. Juuri näin. Yhteiskunnan näkökulmasta buddhalaisuuskin on uskonto, vaikka onkin ateistinen, koska se pyrkii vastaamaan perimmäisiin kysymyksiin tuonpuoleisuudesta, kun taas vaikka kommunismin katsotaan olevan vain ideologia.

      Luulen, että Sistonen on kirjoituksessaan vain siteerannut uskontotieteessä yleistä ajatusta, ettei ole uskonnotonta ihmistä - ei ole ihmistä, joka ei etsisi oman elämänsä mieltä ja pyrkisi eri keinoin ilmaisemaan ihmisyyttään. Sistonen ei yritä väittää, että kaikki ihmiset omaisivat jumaluskon tai kirkon opin mukaisia ajatuksia.

      Uskonnon määrittelemisen tehtävä on kuitenkin aina haasteellinen, koska on vaikea vetää monimuotoiseen ilmiöön rajaa - mikä on uskontoa ja mikä ei. Esimerkkinä suvivirsikeskustelu.

      • kokemus-k

        "Luulen, että Sistonen on kirjoituksessaan vain siteerannut uskontotieteessä yleistä ajatusta, ettei ole uskonnotonta ihmistä - ei ole ihmistä, joka ei etsisi oman elämänsä mieltä ja pyrkisi eri keinoin ilmaisemaan ihmisyyttään. Sistonen ei yritä väittää, että kaikki ihmiset omaisivat jumaluskon tai kirkon opin mukaisia ajatuksia"

        Tämä voi olla totta. Kuitenkin taustalla on lopulta hyvin selkeästi huoli juuri yhden tietyn vakiintuneen uskonnon, kristinuskon, asemasta. Ei siis siitä ettei kaikkia eri ihmisten erilaisia uskoja ja ajatuksia otettaisi samanarvoisina. Alla oleva lause kertoo hyvin selkeasti tästä katsantokannasta.

        "Las­ta ei sai­si pi­tää us­kon­nol­li­ses­sa ka­ran­tee­nis­sa ai­kui­sen ikään as­ti myös­kään suh­tees­sa kris­ti­nus­koon."

        Herää kysymys, miten niin "myöskään"? Nimenomaan kristinuskohan on ollut se ainoa uskonto jollaon ollut sellainen asema että se on näkynyt kouluissamme ihan arjessa myös siihen uskontoon kuulumattomille oppilaille.
        Se on siis ollut aivan ainutlaatuisessa asemassa muihin uskontoihin ja uskonkäsityksiin verrattuna. Ja siitähän tässä on kysymys. Kaikki kouluissa julkisesta tapahtuva uskontoon liittyvä on nimenomaan kristillistä, siis yhteen tiettyyn uskontoon liittyvää, ei vain "yleishengellistä".


    • mmmmm

      En tunne Sistosta tai hänen ajatteluaan sen enempää, muuta kuin mitä traagillisista lööpeistä olen lukenut. Joten arveluiden varassa mennään.

      Ehkä keskustelussa on hivenen nurinkurinen asenne kauttaaltaan. Kristinuskon asema koulussa on ollut tottakai vahva, koska käytännössä suomalainen koululaitos on kristillisen historian tuote. Keskiajalla Kaarle Suuri käski munkkeja kouluttamaan ihmisiä - syntyivät katedraali- ja luostarikoulut, jotka pian katolisella ajalla rantautuivat Suomeen ja tänne nousivat ensimmäiset koulut. Kansanopetus-buumi alkoi taas luterilaisella ajalla, kun kaikki piti opettaa lukemaan. Taustalla piispa Gezelius. Ensimmäiset yliopistot syntyivät kirkonmiesten voimin mm. Turun yliopisto piispa Rothoviuksen toimesta. Valistuksen ajalla taas nimenomaan papisto otti huolekseen uusien tieteellisten sovellusten ja ajatusten tuomisen Suomeen. Tällaisesta taustasta syntyi kansakoulu. Ei olisi Suomen kirjakieltä tai koululaitosta ilman kirkon läsnäoloa.

      Keskustelussa näyttää usein asetelma käännettävän niin, että luterilainen uskonto on jotenkin tunkeutunut koulumaailmaan aivopesemään nuoriamme, vaikka fakta on päinvastoin. Koulu syntyi kirkon sivistysprojektien myötä. Tietenkään tämän historian myötä ei kristillisyys ole samalla viivalla kuin esim. "Hare Krishna"-liike.

      • kokemus-k

        "Keskustelussa näyttää usein asetelma käännettävän niin, että luterilainen uskonto on jotenkin tunkeutunut koulumaailmaan aivopesemään nuoriamme, vaikka fakta on päinvastoin. Koulu syntyi kirkon sivistysprojektien myötä. Tietenkään tämän historian myötä ei kristillisyys ole samalla viivalla kuin esim. "Hare Krishna"-liike."

        Kyllä kirkon vaikutus ja ansiotkin koulutuksen saralla ovat ihan kiistattomat ja kristinuskon näkyvyys koulussa (ja muussa yhteiskunnassa) pohjautuu siihen.
        Tämä ei kuitenkaan voi olla validi syy uskon näkymiseen kouluissa maailman tappiin saakka. Asioita pitää voida arvioida myös uudelleen.
        Esim. politiikka on pyritty pitämään ulkona kouluista ja hyvä niin. Harva hyväksyisi jos joku poliittinen ideologia (vaikka sitten kuinka suosittu) olisi hallitsevassa asemassa koulussa ja siellä pidettäisiin vaikka Kokoomushenkisiä tilaisuuksia tai kevätjuhlissa laulettaisiin aina perinteen vuoksi Kansainvälistä.


      • " Ei olisi Suomen kirjakieltä tai koululaitosta ilman kirkon läsnäoloa. "

        Mistä sinä sen tiedät, mutulla?

        "Keskustelussa näyttää usein asetelma käännettävän niin, että luterilainen uskonto on jotenkin tunkeutunut koulumaailmaan aivopesemään nuoriamme, vaikka fakta on päinvastoin. "

        Me puhumme siitä, mitä on nyt, ei siitä, mitä sinä kuvittelet historiasta.

        "Koulu syntyi kirkon sivistysprojektien myötä. "

        Ja nämä koulut luotiin siksi, että ne ylläpitivät kirkon valta-asemaa. Kyseessä ei siis ollut mikään sivistysprojekti vaan papistoluokan valta-aseman pönkitys.

        Emmekä me enää elä viime vuosituhannella. Nythän on kyse siitä, mitä nykyään koulussa opetetaan. Oppivelvollisuudella ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa vaan tavoitteet ovat maallisia.


      • kokemus-k kirjoitti:

        "Keskustelussa näyttää usein asetelma käännettävän niin, että luterilainen uskonto on jotenkin tunkeutunut koulumaailmaan aivopesemään nuoriamme, vaikka fakta on päinvastoin. Koulu syntyi kirkon sivistysprojektien myötä. Tietenkään tämän historian myötä ei kristillisyys ole samalla viivalla kuin esim. "Hare Krishna"-liike."

        Kyllä kirkon vaikutus ja ansiotkin koulutuksen saralla ovat ihan kiistattomat ja kristinuskon näkyvyys koulussa (ja muussa yhteiskunnassa) pohjautuu siihen.
        Tämä ei kuitenkaan voi olla validi syy uskon näkymiseen kouluissa maailman tappiin saakka. Asioita pitää voida arvioida myös uudelleen.
        Esim. politiikka on pyritty pitämään ulkona kouluista ja hyvä niin. Harva hyväksyisi jos joku poliittinen ideologia (vaikka sitten kuinka suosittu) olisi hallitsevassa asemassa koulussa ja siellä pidettäisiin vaikka Kokoomushenkisiä tilaisuuksia tai kevätjuhlissa laulettaisiin aina perinteen vuoksi Kansainvälistä.

        >>>Kyllä kirkon vaikutus ja ansiotkin koulutuksen saralla ovat ihan kiistattomat


      • sefes
        ertert kirjoitti:

        " Ei olisi Suomen kirjakieltä tai koululaitosta ilman kirkon läsnäoloa. "

        Mistä sinä sen tiedät, mutulla?

        "Keskustelussa näyttää usein asetelma käännettävän niin, että luterilainen uskonto on jotenkin tunkeutunut koulumaailmaan aivopesemään nuoriamme, vaikka fakta on päinvastoin. "

        Me puhumme siitä, mitä on nyt, ei siitä, mitä sinä kuvittelet historiasta.

        "Koulu syntyi kirkon sivistysprojektien myötä. "

        Ja nämä koulut luotiin siksi, että ne ylläpitivät kirkon valta-asemaa. Kyseessä ei siis ollut mikään sivistysprojekti vaan papistoluokan valta-aseman pönkitys.

        Emmekä me enää elä viime vuosituhannella. Nythän on kyse siitä, mitä nykyään koulussa opetetaan. Oppivelvollisuudella ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa vaan tavoitteet ovat maallisia.

        Saamelaiset osasivat kyllä kirjoittaa ja lukea omalla kielellänsä ennenkuin kristityt lahtasivat heidät ja ajoivat pohjoiseen reservaatteihin.


    • mmmmm

      Kyllä. Ja koko ajanhan muutosta tapahtuu. Koulu on likimain uskonnosta vapaa vyöhyke, jonka opetussuunnitelman perusteita voidaan luonnehtia humanistiksi - korostuksina yksilönvapaus, suvaitsevaisuus yms. Uskonnonopetus on profiloitunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana myös faktapohjaiseksi, neutraaliksi aineeksi, jossa tarkastellaan ja keskustellaan uskonnollisista ilmiöistä, ryhmistä, historiasta ja vaikutuksista kulttuuriin pyrkimyksenä ymmärtää itseä ja muita. Pian luultavasti aineen nimikin muuttuu esim. uskontotiedoksi, johon kaikki osallistuvat.

      Sen verran kuitenkin koulukin on todelliseen maailmaan kytköksissä, että kouluissa kyllä vierailee politikkoja puhumassa työstään ja kertomassa kampanjoidensa lähtökohdista esim. vaalien alla, kuten myös uskonnollisia vaikuttajia kertomassa kokemuksistaan - buddhalaisista ortodokseihin. En näe tällä olevan mitään tekemistä minkään indoktrinaation kanssa, vaan se on osa kulttuuriin perehtymistä ja yleissivistystä. Saa henkilökohtaisen kontaktin erilaiisin ajattelijoihin, eikä vain kirjatietoa. Vierailut inspiroivat ymmärtämään ja ajattelemaan. Tietysti vierailijoissa ja vierailujen luonteessa pitää käyttää seulaa.

      Suomalaisen koulujen ongelma on juuri se, että aika vähän käydään minkään sorttista arvokeskustelua - katsomusaineet saavat jatkuvasti perustella omaa olemassaoloaan. KIelet ja matikka jyräävät. Tarve puhua vaikka elämän merkityksestä ja päämääristä on olemassa, mutta tilaa ei käytännössä ole. Näin ollaan puhtaasti kotien, median, oman uskonnollisen yhteisön ja kavereiden arvopohjan varassa. Näin koulu yhä vähemmän kykenee inspiroimaan nuorta, vaan tuntuu väsyttävältä ja suurelta osin merkityksettömältäkin. Fakta-ähkyä. Riparit ja prometheus-leirit ovat juuri siksi suosittuja, että kerrankin saa puhua asioista, mitkä oikeasti merkitsevät itselle - elämän perusteista.

      Välillä vaan on huvittavaa, kun oikeasti miettii koulumme lähtökohtia ja nykytilannetta, että joku kokee loukkaavana, että kerran vuodessa vedetään suvivirsi perinteenä, kun koko kirjakielemme ja koulumme on syntynyt pohjimmiltaan, jotta voitaisiin lukea Raamattua. Agricola taisi keksiäkin sanan Jumala. Mutta en minä tuomitse. Saahan sitä suivaantua. En itse ole koskaan sietänyt Ukko-Nooa biisiä, jota pojat renkuttavat koko ala-asteen pianon sattuessa kohdalle. Ihan kuitenkin muista syistä, kuin että siinä on se Nooa.

      • mmmmm

        Ertertille. Voi olla, että Suomella olisi kirjakieli ja lukutaito olisi yhtä korkealla tasolla, kuin nyt jotain muuta kautta. Kuitenkin, kun vertaat pohjoismaita, ja vaikkapa Saksaa koko muuhun maailmaan, huomaat, että näillä vanhoilla luterilaisilla alueilla, joilla käynnistettiin vahvat lukutaito-kampanjat 1600-luvulla, on edelleen korkeampi lukutaidon taso. Jo katolisiin maihin mentäessä luvut pienenevät.

        Toisekseen luterilaiset tahtoivat kansan juuri itse oppivan lukemaan Raamattua omalla kielellään, jotta katolinen papisto ei enää voisi riistää heitä vetoamalla "Raamatun oppeihin" mm. anekäytänteisiin. Tässä juuri on ollut kyse kansan aseman, ei papiston aseman pönkittämisestä.

        Vaikka olisi kovin uskontovastainenkin, ei keskustelua juuri edistä historian kiistäminen. Eikä tämä ole mutua, voit itsekin lukea historian kirjoja.


      • kokemus-k

        Hyvin pitkälle voin olla samaa mieltä lähes kaikessa kanssasi nimimerkki "mmmmm". Lähinnä tuli mieleen että se kristinuskon harjoitus kouluissa ei ihan joka paikassa ole vain sitä yhtä suvivirttä jonka itsekin miellän kyllä jo enemmän perinteeksi kuin uskonnoksi.
        Eilen vain katselin sivusilmällä dokumenttiä pienestä kainuulaisesta koulusta ja ihan sujuvasti kuuluivat siellä vielä ruokarukouksenkin papattavan ennen ruokailua.
        Eli tilanne on kouluissakin varmaan vaihteleva ja isoissa kaupungeissa ja kouluissa mennään varmaan jo hyvin neutraalilla linjalla. Joissain pienissä kouluissa asia voi kuitenkon olla toisin ja siellä se yksi kirkkoon kuulumaton oppilas ei ehkä ole niin hyvässä asemassa jos kokisi uskonnolliset asiat häiritseviksi.


      • kokemus-k
        mmmmm kirjoitti:

        Ertertille. Voi olla, että Suomella olisi kirjakieli ja lukutaito olisi yhtä korkealla tasolla, kuin nyt jotain muuta kautta. Kuitenkin, kun vertaat pohjoismaita, ja vaikkapa Saksaa koko muuhun maailmaan, huomaat, että näillä vanhoilla luterilaisilla alueilla, joilla käynnistettiin vahvat lukutaito-kampanjat 1600-luvulla, on edelleen korkeampi lukutaidon taso. Jo katolisiin maihin mentäessä luvut pienenevät.

        Toisekseen luterilaiset tahtoivat kansan juuri itse oppivan lukemaan Raamattua omalla kielellään, jotta katolinen papisto ei enää voisi riistää heitä vetoamalla "Raamatun oppeihin" mm. anekäytänteisiin. Tässä juuri on ollut kyse kansan aseman, ei papiston aseman pönkittämisestä.

        Vaikka olisi kovin uskontovastainenkin, ei keskustelua juuri edistä historian kiistäminen. Eikä tämä ole mutua, voit itsekin lukea historian kirjoja.

        "Vaikka olisi kovin uskontovastainenkin, ei keskustelua juuri edistä historian kiistäminen. Eikä tämä ole mutua, voit itsekin lukea historian kirjoja."

        Tuskin tätä kovin moni kiistää. Mutta kysymyshän on siitä, miten pitkään näiden "meriittien" pitää edelleen oikeuttaa uskonnon aseman vahvuuteen yhteiskuntamme aloilla joihin sen ei muuten enää luulisi kuuluvan.
        Voimme ajatella että vaikkapa armeijamme pelasti meidät talvisodassa mutta armeijalla on silti hyvin tarkasti rajattu rooli yhteiskunnassa eikä sillä haluta olevan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa vaikka sillä kuinka on ollut kiistattomat ansionsa historiassa.


      • "Uskonnonopetus on profiloitunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana myös faktapohjaiseksi, neutraaliksi aineeksi, jossa tarkastellaan ja keskustellaan uskonnollisista ilmiöistä, ryhmistä, historiasta ja vaikutuksista kulttuuriin pyrkimyksenä ymmärtää itseä ja muita."

        Höpöhöpö. Et ole ilmeisesti tutustunut opetukseen. Esimerkiksi rukoilu ei ole mitään neutraalia ja se ei varsinkaan ole mitään faktapohjaista opetusta.

        "En näe tällä olevan mitään tekemistä minkään indoktrinaation kanssa, vaan se on osa kulttuuriin perehtymistä ja yleissivistystä."

        Jos sulkee silmänsä, on hankala nähdä.

        " katsomusaineet saavat jatkuvasti perustella omaa olemassaoloaan. KIelet ja matikka jyräävät."

        Kielet ja matikka eivät paljon perusteluja tarvitse, koska niiden tarve on niin ilmeinen. Jos joku henkilö ei osaa yhtään kieliä tai matematiikkaa, on hänen mahdollisuutensa erittäin rajatut ja sitähän me emme halua korostaa vaan jokaisen olisi syytä hallita ne ainakin välttävästi.

        "koko kirjakielemme ja koulumme on syntynyt pohjimmiltaan, jotta voitaisiin lukea Raamattua."

        Kai sinä ymmärrät, että emme enää elä luokkayhteiskunnassa, jossa papisto on hyvin korkealla?


      • mmmmm kirjoitti:

        Ertertille. Voi olla, että Suomella olisi kirjakieli ja lukutaito olisi yhtä korkealla tasolla, kuin nyt jotain muuta kautta. Kuitenkin, kun vertaat pohjoismaita, ja vaikkapa Saksaa koko muuhun maailmaan, huomaat, että näillä vanhoilla luterilaisilla alueilla, joilla käynnistettiin vahvat lukutaito-kampanjat 1600-luvulla, on edelleen korkeampi lukutaidon taso. Jo katolisiin maihin mentäessä luvut pienenevät.

        Toisekseen luterilaiset tahtoivat kansan juuri itse oppivan lukemaan Raamattua omalla kielellään, jotta katolinen papisto ei enää voisi riistää heitä vetoamalla "Raamatun oppeihin" mm. anekäytänteisiin. Tässä juuri on ollut kyse kansan aseman, ei papiston aseman pönkittämisestä.

        Vaikka olisi kovin uskontovastainenkin, ei keskustelua juuri edistä historian kiistäminen. Eikä tämä ole mutua, voit itsekin lukea historian kirjoja.

        "Kuitenkin, kun vertaat pohjoismaita, ja vaikkapa Saksaa koko muuhun maailmaan, huomaat, että näillä vanhoilla luterilaisilla alueilla, joilla käynnistettiin vahvat lukutaito-kampanjat 1600-luvulla, on edelleen korkeampi lukutaidon taso."

        Höpöhöpö. Jos otetaan esimerkkinä vaikka Etelä-Korea, huomaat, että jauhat sontaa.

        Eikä kyse ole vain yhdestä esimerkistä vaan siellä korkeimmilla paikoilla on mm. Japani, Australia jne.


      • mmmmm kirjoitti:

        Ertertille. Voi olla, että Suomella olisi kirjakieli ja lukutaito olisi yhtä korkealla tasolla, kuin nyt jotain muuta kautta. Kuitenkin, kun vertaat pohjoismaita, ja vaikkapa Saksaa koko muuhun maailmaan, huomaat, että näillä vanhoilla luterilaisilla alueilla, joilla käynnistettiin vahvat lukutaito-kampanjat 1600-luvulla, on edelleen korkeampi lukutaidon taso. Jo katolisiin maihin mentäessä luvut pienenevät.

        Toisekseen luterilaiset tahtoivat kansan juuri itse oppivan lukemaan Raamattua omalla kielellään, jotta katolinen papisto ei enää voisi riistää heitä vetoamalla "Raamatun oppeihin" mm. anekäytänteisiin. Tässä juuri on ollut kyse kansan aseman, ei papiston aseman pönkittämisestä.

        Vaikka olisi kovin uskontovastainenkin, ei keskustelua juuri edistä historian kiistäminen. Eikä tämä ole mutua, voit itsekin lukea historian kirjoja.

        "Vaikka olisi kovin uskontovastainenkin, ei keskustelua juuri edistä historian kiistäminen."

        Kukaan ei ole kiistämässä historiaa, mutta me elämme nykyaikaa ja ei ole mitään syytä palata viime vuosituhannelle.


      • mmmmm kirjoitti:

        Ertertille. Voi olla, että Suomella olisi kirjakieli ja lukutaito olisi yhtä korkealla tasolla, kuin nyt jotain muuta kautta. Kuitenkin, kun vertaat pohjoismaita, ja vaikkapa Saksaa koko muuhun maailmaan, huomaat, että näillä vanhoilla luterilaisilla alueilla, joilla käynnistettiin vahvat lukutaito-kampanjat 1600-luvulla, on edelleen korkeampi lukutaidon taso. Jo katolisiin maihin mentäessä luvut pienenevät.

        Toisekseen luterilaiset tahtoivat kansan juuri itse oppivan lukemaan Raamattua omalla kielellään, jotta katolinen papisto ei enää voisi riistää heitä vetoamalla "Raamatun oppeihin" mm. anekäytänteisiin. Tässä juuri on ollut kyse kansan aseman, ei papiston aseman pönkittämisestä.

        Vaikka olisi kovin uskontovastainenkin, ei keskustelua juuri edistä historian kiistäminen. Eikä tämä ole mutua, voit itsekin lukea historian kirjoja.

        "Kuitenkin, kun vertaat pohjoismaita, ja vaikkapa Saksaa koko muuhun maailmaan, huomaat, että näillä vanhoilla luterilaisilla alueilla, joilla käynnistettiin vahvat lukutaito-kampanjat 1600-luvulla, on edelleen korkeampi lukutaidon taso. Jo katolisiin maihin mentäessä luvut pienenevät. "

        Katsotaan sitä vertailua sitten, kun esitit väitteen. Oletko sinä katsonut? Ilmeisesti et, koska väitteesi on selvästi väärä ainakin todisteiden perusteella.

        1 China Shanghai, China 556
        2 South Korea 539
        3 Finland 536
        4 Hong Kong, China 533
        5 Singapore 526
        6 Canada 524
        7 New Zealand 521
        8 Japan 520
        9 Australia 515
        10 Netherlands 508
        11 Belgium 506
        12 Norway 503

        Suomi on ainoa luterilainen maa, kunnes päästään sijalle 12.

        Mitä tulee katolilaisuuteen ja luterilaisuuteen, on väitteesi (" Jo katolisiin maihin mentäessä luvut pienenevät.
        ") ainakin tulosten perusteella hölynpölyä.

        Kanadassa suurin uskonto on katolilaisuus.
        Uusi-Seelannissa sekä Australiassa suurimmat kristityt ryhmät ovat katolilaiset ja anglikaanit.
        Belgia ja Hollanti ovat katolilaisia maita.


    • mmmmm

      Ertert. Mielestäni elämme edelleen luokkayhteiskunnassa, jossa papisto on hyvin korkealla.

      Ei vai. Koetan vain luoda perspektiiviä. Olemme tässä tilanteessa nyt, koska Suomessa oli sata vuotta sitten vain muutama uskonto - luterilaisuus ja muutama muu kristillinen kirkko. Tsaarin armeijan mukana oli tullut muutamia islamilaisia tataareja. Oli luontevaa, että koulussa esim. oli aamuhartaus.

      Tällä hetkellä rekisteröityjä uskontokuntia on päälle 250 ja lisää syntyy koko ajan - yleensä vanhojen maailmanuskontojen pohjalta kuitenkin. TIlanne on muuttunut vuoden 1995 jälkeen radikaalisti ja koululaitos on kuitenkin, kuten muutkin laitokset, verkkaasti liikehtivä byrokraattisesti johdettu instituutio. Ei koulu muutu nopeasti missään asiassa. Elämme muutosprosessin keskellä, jossa on kyseenalaistettu tiettyjen perinteiden mm. koulun joulukirkon olemassaolo. Kyse ei ole siitä, että olisi ollut neutraali koululaitos, jonne luterilaiset olisivat alkaneet tekemään "aivopesuhyökkäyksiään". Tämä on pointtini.

      Pysyn kannassani, että uskonnonopetus on muuttunut neutraaliksi- faktapohjaiseksi aineeksi, eikä siellä harjoiteta uskontoa, vaan tutkitaan. Yhtälailla voidaan opettaa koulussa hippilikkeestä polttamatta itse pilvea tai natseista vainoamatta juutalaisia. Mikäli jollain uskontotunnilla on rukoiltu, on kyse uskonnonharjoittamisesta, eikä se kuulu opetussuunnitelmaan - vähän kuin historianopettaja laittaisi jalkapuuhun.

      • "Mielestäni elämme edelleen luokkayhteiskunnassa, jossa papisto on hyvin korkealla. "

        Vaikka näin olisikin, mitä tekemistä sillä on opetuksen kanssa?

        "Kyse ei ole siitä, että olisi ollut neutraali koululaitos, jonne luterilaiset olisivat alkaneet tekemään "aivopesuhyökkäyksiään". Tämä on pointtini."

        Pointtisi vain on täysin turha, koska kukaan ei ole väittänyt, että koululaitos olisi ollut neutraali vaan sitä historiassa saatua erityisasemaa kyseenalaistetaan.

        "Pysyn kannassani, että uskonnonopetus on muuttunut neutraaliksi- faktapohjaiseksi aineeksi"

        Sinun kannallasi ei ole merkitystä vaan todellisuudella ja sinä olet selvästi väärässä.

        "eikä siellä harjoiteta uskontoa, vaan tutkitaan."

        Rukoilu on uskonnon harjoitusta, ei tutkimista.

        "Mikäli jollain uskontotunnilla on rukoiltu, on kyse uskonnonharjoittamisesta, eikä se kuulu opetussuunnitelmaan"

        Ei kuulu opetusohjelmaan? Oletko sinä lukenut oppikirjoja? Opetussuunnitelmissa voidaan kauniisti kuvailla kaikenlaista, mutta kannattaa katsoa, mitä todellisuudessa opetetaan.

        Jos opetus on neutraalia ja tarkoituksena on tutustua uskontoihin, miksi peruskoulussa käydään lähes pelkästään omaa uskontoa läpi ja muita abrahamilaisia uskontoja vähän sivutaan ja muita uskontoja ei edes käsitellä (opetussuunnitelman mukaan)?


      • ....-

        "Pysyn kannassani, että uskonnonopetus on muuttunut neutraaliksi- faktapohjaiseksi aineeksi, eikä siellä harjoiteta uskontoa, vaan tutkitaan."

        Katsopa tästä kohdasta 10:50 alkaen. Psytkö vielä senkin jälkeen kannassasi?

        http://areena.yle.fi/tv/1969468


    • mmmmm

      Olen lukenut oppikirjat ja saanut ylioppilaskirjoituksissa hyvän arvosanan. En nyt puutu lukioon, kun kysyit peruskoulusta. Myönnän, että en muista ala-asteen juttuja. Siellähän tosin opettajana toimiikin luokanopettaja, ei varsinainen aineenopettaja, jolloin kenttä on villimpi.

      7-luokan opetuksessa käydään läpi kaikki suurimmat maailmanuskonnot; etniset uskonnot, hindulaisuus, buddhalaisuus, Kiinan uskonnot yms. 8-luokalla käydään läpi Raamatun synty ja kirkon historia. 9-luokalla käydään läpi Suomen uskontohistoria shamanismista nykypäivään ja etiikkaa.

      Raamattuun ja länsimaisen kirkon historiaan käytetään aikaa, koska ne ovat oman kulttuuriympäristömme kannalta relevantteja. Euroopan historia liittyy pitkälti Rooman imperiumin hajoamiseen ja kristinuskon leviämiseen mantereellamme vaeltavien heimojen pariin.

      Voisimme kai yhtälailla opiskella Australien aboriginaalien uskonnollisuutta koko kurssin, mutta se ei oman identiteettimme synnyn ymmärtämisen kannalta ole yhtä relevanttia. Ennen viime vuosisataa on myös vaikea löytää sotaa, taiteellista suuntausta, filosofian suuntausta, poliittista konfliktia tms. jonka ymmärtämistä ei helpottaisi Euroopan uskontohistorian tunteminen.

      • kokemus-k

        " Myönnän, että en muista ala-asteen juttuja. "

        Omien ala-asteikäisten lasten uskonnon kirjoja vähän selailleena minulla on käsitys jonka mukaan ne käsittelevät pääasiassa Raamatun kertomuksia sekä erilaisten kristillisten juhlapyhien sisältöä.
        Melko neurtaalisti ne on kirjoitettu mutta ei niissä nyt ihan erikseen korosteta että ne ovat Raamatun "kertomuksia", siis uskonnollisia uskomuksia eivätkä selkeää faktaa tapahtuneesta. Monelle pienelle koululaiselle tuo ero tässä "tunnustuksettomassa uskonnonopetuksessa" voi kyllä jäädä vähän epäselväksi.


      • "Myönnän, että en muista ala-asteen juttuja. "

        Niinpä niin.

        "7-luokan opetuksessa käydään läpi kaikki suurimmat maailmanuskonnot; etniset uskonnot, hindulaisuus, buddhalaisuus, Kiinan uskonnot yms. "

        Hyvin pintapuolisesti. Onkin jotenkin outoa, että uskontoa (ev.lut. kehyksessä pääosalle) opetetaan niin paljon ja keskitytään lähes täysin yhden uskonnon yhteen haaraan. Jos verrataan sitä esimerkiksi historia/yhteiskuntaoppiin, on noita vähemmän kun uskontoa vaikka historiaan kuuluu merkittävästi isommat aihealueet yhteiskuntaopista puhumattakaan. Jos olisimme tasasuhtaisia, olisi perusteltua opettaa demokratiaa ihan yhtä paljon. Se kuitenkin sisältyy tuohon historia/yhteiskuntaoppiin, jota on KOKONAISUUDESSAAN vähemmän kuin uskontoa.
        http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf

        Lisäksi on jokseenkin kornia, että fysiikka ja kemiaa opetetaan vähemmän (yhteensä) kuin uskontoa. Uskonto on vain yksi yhteiskuntatieteistä (humanistisista tieteistä), mutta fysiikka ja kemia ovat erittäin merkittäviä osa-alueita luonnontieteissä.

        Miten sinä selität nuo suhteet?


    • mmmmm

      Kyllä. Ala-asteen uskonnonopetus on kysymyksenä ihan eri kuin yläkoulun puolella, Useinhan (ainakin menneinä vuosina) luokanopettajan oma suhde uskoon tulee selvärajaisemmin näkyviin. On tapauksia, että uskonto on korvattu suunnilleen elokuvilla, kun ei ole opea paljon napannut ja toisaalta tapauksia, että open oma esim. herätyskristillinen vakaumus on tullut opetuksessa vahvasti näkyviin.

      • Huhhahhaijaa

        Niin, jos uskonnototmia ei ole olemassakaan, ei heidän oikeuksistaan tarvitse välittää. Miksi kuitenkin lähetystyötä pitää tehdä?

        Kirkkohallitus antaa tämmöisiä lähetyskäskyperusteisia ohjeita srk-papeille:
        "Uskonnollisella päivänavauksella on luonnollisesti oma paikkansa, koska koulun kasvatustehtävään kuuluu uskontokasvatus."

        Koulun opetuksen tulisi olla uskonnollisesti tunnustuksetonta.


    • Olen toki samaa mieltä siitä että tämä tuomion julistus oli jokseenkin outo, sillä jos ruokarukous, joka on rukoilemista, on uskonnon harjoittamista, niin miten on mahdollista että suvivirren laulaminen, joka on virsi, ei olisikaan uskonnon harjoittamista.
      Molemmissa tarkoituksena on osoittaa kunnioitusta jollekin tietylle jumalkonseptille.

      >>> Us­kon­to näyt­tää ole­van jo­tain sel­lais­ta, jo­ka on tar­peen ih­mi­sen ko­ke­muk­sel­le elä­män tar­koi­tuk­ses­ta. > Ar­ki­ses­sa elä­mäs­sä il­me­nee, mi­tä us­ko­taan ja ke­hen us­ko­taan. Us­kon­no­ton­ta ih­mis­tä ei oi­keas­taan ole. Ky­sy­mys on vain sii­tä, mi­kä on us­kon si­säi­nen laa­tu. > Las­ta ei sai­si pi­tää us­kon­nol­li­ses­sa ka­ran­tee­nis­sa ai­kui­sen ikään as­ti myös­kään suh­tees­sa kris­ti­nus­koon. > Ih­me­tel­lä täy­tyy sel­lais­ta va­kau­mus­ta, jo­ka ko­kee tu­le­van­sa lou­ka­tuk­si sel­lai­sis­ta ar­vois­ta, joi­den ta­voit­tee­na on lä­him­mäi­sen ra­kas­ta­mi­nen ja tu­ke­mi­nen. Mi­kä louk­kaa sen kuu­le­mi­ses­sa, et­tä myös epä­on­nis­tu­nut hy­väk­sy­tään jouk­koon?

    • uyhsdauhd

      Nostan tämän nähtäväksi. Eikä päästetä unholaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Simula, rakkaus, Aittakumpu

      Milloin tämä rakkaus on roihahtanut? Onko molemmat herätysliikkeen jäseniä - kristillisiä etnonationalisteja ?https://ww
      Perussuomalaiset
      131
      2901
    2. Yläkoulun seksiopas neuvoo harjoittelemaan

      anaaliyhdyntää lämpöisellä ja pitkällä porkkanalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010859818.html
      Maailman menoa
      254
      2550
    3. Pormestari käräjille?

      Ei mene Puolangalla häpösesti, rinnekeskus&hotelli suljettuna ja käräjäasiana, naudat tapetaan nälkään, poliisi tutkii j
      Puolanka
      64
      1678
    4. Joukko oppilaita terrorisoi koulua Helsingissä niin

      että osa opettajista pelkää töihin tulemista https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html
      Maailman menoa
      191
      1585
    5. Millaista naista ikävöit

      Ulkonäkö/persoona
      Ikävä
      59
      1532
    6. Norjan tilaama koruton raportti mitä NATO-jäsenyys aiheuttaa Suomelle

      Iltasanomat: "Miksi vaikenemme? Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa
      Maailman menoa
      80
      1195
    7. Susta ei saisi nättiä vaikka miten paljon

      meikkaisit. 😁 anna siis sen miehen olla rauhassa! Sivusta tutulta mieheltä
      Ikävä
      77
      1171
    8. Minkälainen naama

      kaivatullasi on? 🫠
      Ikävä
      43
      1165
    9. Voisimmeko seuraavan kerran kun

      Nähdään tehdä toisille selväksi että kiinnostaa enemmän kuin kaveri mielessä. Jos keksit vielä keinon niin napakymppi
      Ikävä
      39
      1012
    10. Purra esiintyi epäasiallisesti

      Eduskunnassa keskustellaan vaihtoehtobudjeteista. Niistä voi olla monta mieltä ja myönnän niiden olevan osin heikkoja. M
      Pyhäjärvi
      295
      995
    Aihe