Mitä minä sanoin aikaa sitten jo.
Omakotitalot ja –tontit laihtuvat. Lähivuosien nelihenkisen perheen uskotaan sopivan hyvin reiluun sataan neliömetriin. Asumistrendeistä tulossa on kerros- ja pientaloasumisen parhaat puolet yhdistävä townhouse, uskoo arkkitehtien kouluttaja.
Sunnuntaina Hyvinkäällä päättyneillä asuntomessuilla omakotitalot eivät enää olleet takavuosien mitoissa. Talojen keskikoot ovat pienentyneet ja mallit yksinkertaistuneet. Nyt ajatellaan käyttökustannuksia.
- Kyllä ihmiset tyytyvät vielä tästäkin kompaktimpaan ja pienempään asumiseen, koska se näkyy omassa kukkarossa, sanoo Aalto-yliopiston opettaja ja arkkitehti Pirjo Sanaksenaho.
Isot asunnot tulevat olemaan hyljeksittyjä 150m2 ja puhumattakaan 200m2 ja siitä suuremmat jää aivan näppiin,ei niitä osta kukaan niistä joutuu maksamaan että joku huolisi.
Omakotitalot ja –tontit laihtuvat. Lähivuosien nelihenkisen perheen uskotaan sopivan hyvin reiluun sataan neliömetriin. Asumistrendeistä tulossa on kerros- ja pientaloasumisen parhaat puolet yhdistävä townhouse, uskoo arkkitehtien kouluttaja.
Sunnuntaina Hyvinkäällä päättyneillä asuntomessuilla omakotitalot eivät enää olleet takavuosien mitoissa. Talojen keskikoot ovat pienentyneet ja mallit yksinkertaistuneet. Nyt ajatellaan käyttökustannuksia.
- Kyllä ihmiset tyytyvät vielä tästäkin kompaktimpaan ja pienempään asumiseen, koska se näkyy omassa kukkarossa, sanoo Aalto-yliopiston opettaja ja arkkitehti Pirjo Sanaksenaho.
Isot asunnot tulevat olemaan hyljeksittyjä 150m2 ja puhumattakaan 200m2 ja siitä suuremmat jää aivan näppiin,ei niitä osta kukaan niistä joutuu maksamaan että joku huolisi.
Vastaukset 81
Vanhimmat
Ehkä tässä on myös terndit menossa vähän siihen suuntaan että tehdään pientaloasuntoja aika kevyesti ja edullisestikkin kulutustavarana talotehtaiden liukuhihnoilla. Tällaisten asuntojen käyttöikä voi olla joku 30-40 vuotta ja niitä ei oikein voi eikä varsinkaan kannata remontoida eikä ole tarkoituskaan remontoida.
Neliöiden tarve ei ole mihinkään kadonnut, vaan elintason laskiessa pitää tyytyä vähempään. Esimerkiksi Ruotsissa, joka ei ole euromaa, kelpaavat aina vain isommat talot.
Kuka haluaisi asua ahtaassa läävässä, jos rahat riittävät kunnon tiloihin?
Tyhjäpäinen Suomi-idiootti äänestää jatkossakin samat naamat päättämään yhteisistä asioistaan. On ilmastonmuutosta, energiatodistusta, passkalakia jne jne. Joka kerran kun jokin näistä mainitaan, lähtee tavalliselta tollolta kymppi pois lompakosta.
Kallista aivopierua, mutta itsepähän äänestitte.
Meillä on 250 m2 ja kaikki maksettu. Täältä lähdetään sitten kun varpaat sojottavat taivasta kohden. Oma aggrekaatti pyörimään jos muu ei auta.
Aggrekaatti pyörimään yötä päivää, kun polttoaine 5 euroa litra. Perhe polkemaan sitä sähköä, että saatte pari ledvaloa loistamaan ja varashälyttimen akut ladattua
Ymmärsit väärin.
Kyse ei ole kustannuksista, vaan siitä että kohta kielletään mukava asuminen. Rahaa kyllä on, luultavasti monikymmenkertaisesti sinuun verrattuna.
"Meillä on 250 m2 ja kaikki maksettu. Täältä lähdetään sitten kun varpaat sojottavat taivasta kohden. Oma aggrekaatti pyörimään jos muu ei auta."
Sijainti ratkaisee. Miten pitkä matka on Helsingin keskustaan? Kyllähän maalta saa vaikka tuhat neliötä mutta mitä se hyödyttää kun ei ole töitä tai jotain paskahommia. Suomen parhaat työpaikat on kehä kolmosen sisäpuolella.
Onhan se mahdollista se kieltäminen, niinkin voisi tapahtua että kun pakolaisvirrat maailmalta ylittävät mahdollisuuden majoittaa omiin aletaan heitä hätämajoituspykälän turvin sijoittamaan ylisuuriin ok-taloihin jotteivat talvella palellu. Isäntäkeisari saa sitten pöhistää urakalla 12-polttimoisella evästä kaukaisille vieraille jotka jäävätkin asumaan. Samoin jos syttyy sota ja lähiöt pommitetaan maantasalla saattavat Pera, Make ja Ritukin olla pakkosijoitettavina Keisarin lukaaliin, sitten pitää kyllä huolehtia että on kaljaa jääkaapissa ja kotoinen aaltopellinpala löytyy grillin päälle.
Ilahtuneena totean, että onhan täällä joku muukin lukenut historiaa.
ja paljon rahaa. Kuka uskoo? Kyyhötät netissä 24/7. Oletko vammainen vai impotentti?
"Pera, Make ja Ritukin olla pakkosijoitettavina Keisarin lukaaliin, sitten pitää kyllä huolehtia että on kaljaa jääkaapissa ja kotoinen aaltopellinpala löytyy grillin päälle"
Eli jos ok-loordi sijoittaa täältä kymmenen hahmoa, niin asuu silti yksin.
"Suomen parhaat työpaikat on kehä kolmosen sisäpuolella."
Varmaan näin on, ainakin yleisesti. Mutta kehä3 ulkopuolisella alueella on toki elämää, kävisit joskus katsomassa.
""Suomen parhaat työpaikat on kehä kolmosen sisäpuolella."
Varmaan näin on, ainakin yleisesti. Mutta kehä3 ulkopuolisella alueella on toki elämää, kävisit joskus katsomassa. "
Kyllähän sitä käydään, jouluna ja juhannuksena vaimon sukulaisten luona. Minun sukulaiset asuu Helsingissä.
Kun on kaikki maksettu ja riittävästi rahaa, on yksi lysti onko töitä. Eikä Helsingin keskustallakaan ole niin väliä. Ymmärrän kyllä, että sinne joutunut on niin tiukalla asunnon maksamisen kanssa, ettei osaa kuvitellakaan muuta vaihtoehtoa kuin oman orjuutensa.
Riippuu alasta. Terveydenhuoltoalalla saa syrjäseuduilta parempaa palkkaa ja työ on kevyempää kuin isoissa kaupungeissa. Esim. Kainuussa ja Lapissa saa lääkäri 1,5 - 2 kertaa enemmän palkkaa kuin Helsingissä, enemmänkin jos osaa neuvotella ja kehtaa pyytää. Samaten julkishallinnon viroissa voi saada neuvoteltua paremmat palkat Lapissa, Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa tai vähintään saa saman ja asuminen on paljon halvempaa. Olen nähnyt myös työpaikkailmoituksia jossa on Pohjois-Karjalassa kunnan virkaan tulevalle tarjottu työsuhdeasunnoksi omakotitaloa kirkonkylän keskustasta järvenrannalta, eli asuntoon ei tarvitse laittaa rahaa tuolloin itse yhtään, mutta toki verotusarvo siitä menee. Eli eroja on eri töissä ja eri aloilla mitä maksetaan ja missä. Ei Helsingissä palkat ole yksityisellä puolellakaan erityisen paljon suuremmat, toki vähän, mutta ei niin paljon kuin asuntokustannukset nousevat. Sitten on vielä se vaihtoehto että itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiessaan saa itse määrätä hintansa. Esim. yksityinen fysioterapeutti tai hammaslääkäri voi laskuttaa sen mitä haluaa. Jos pulaa on esim. hammaslääkäreistä niin voi helposti laskuttaa potilailta kaksinkertaisesti sen mitä Helsingissä kun kilpailua ei ole. Lisäksi on etätyömahdollisuus olemassa eli kunhan netti toimii (ja se toimii koko maassa) niin ne työt voi tehdä vaikka Ivalossa.
"Kun on kaikki maksettu ja riittävästi rahaa, on yksi lysti onko töitä. Eikä Helsingin keskustallakaan ole niin väliä. Ymmärrän kyllä, että sinne joutunut on niin tiukalla asunnon maksamisen kanssa, ettei osaa kuvitellakaan muuta vaihtoehtoa kuin oman orjuutensa."
Tämä on kyllä hyvä. Mistä sinä muka olet saanut riittävästi rahaa, älä nyt viitsi. Lopetat työnteon alta viiskymppisenä, rahat riittää? Ei tarvitse orjana olla kun itsellä ja vaimolla on tarpeeksi hyvä palkka. Ne parhaat työpaikat on täällä kehä kolmosen sisäpuolella, ei maakunnissa.
Loordi, nyt olikin kyse Suomen parhaista työpaikoista. Niitä ei näin pienessä maassa kovin montaa kymmentä tuhatta ole. Kehä kolmosen sisällä maksetaan parhaat palkat. Enkä nyt puhu mistään sairaanhoitajan tai vastaavan hommista.
Maakuntien miehet voisivat miettiä miksi Helsingin kantakaupungissa neliöhinnat ovat mitä ovat. Annetaan pieni vinkki, voisiko johtua kysynnästä ja siitä että täällä on paljon ihmisiä joilla niihin on varaa...
Suomen parhaita työpaikkoja on paljon myös muualla kuin Helsingissä, toki Helsingissä on enemmän, mutta kuitenkin parhaista työpaikoista maksetaan maakunnissa usein jopa enemmän kuin Helsingissä.
Esimerkiksi
aluehallintoylilääkärin virka valtiolla
tietohallintopäällikön virka valtiolla
tarkastuseläinlääkärin virka
psykologin virka
tarkastajan virka
apulaisosastopäällikön virka
yksikönjohtajan virka
henkilöstöpäällikön virka
linjajohtajan virka
ja nuo ovat muutamia avoimia virkoja pelkästään valtiolla muualla kuin Helsingissä. Lisäksi kuntien virat päälle ja lisäksi yksityiset ammatinharjoittajat. Yksityinen ammatinharjoittaja voi saada paremman laskutuksen aikaan ihan muualla kuin Helsingissä.
Kun aletaan puhumaan yli kymppitonnin kuukausipalkoista niin aika vähän niitä on suhteellisesti ja absoluuttisesti maakunnissa. Siellä tosin viisikin tonnia on hyvä palkka mutta ei täällä.
Kerro niistä oikein hyvistä työpaikoista joista maakunnissa maksetaan enemmän kuin Helsingissä? Äläkä jonkun satunnaisen keikkalääkärin palkkaa tähän vedä.
Se nyt vaan on niin että kehä kolmosen sisäpuolella on Suomen parhaiten palkatut työpaikat. Toki niitä on muuallakin Suomessa mutta missään ei ole samanlaista keskittymää kuin täällä.
Kyllä lääkärit ylipäätään tienaavat enemmän maakunnissa kuin Helsingissä, ei asia koske vain "yksittäisiä satunnaisia keikkalääkäreitä" vaan tuhansia lääkäreitä asia koskee. Samaten hammaslääkäreitä, eläinlääkäreitä, fysioterapeutteja yms.
Esim. oikeusministeriöltä löytyy hyväpalkkaisia hommia muualtakin kuin Helsingistä.
Samaten yksityisellä puolella löytyy paljon yli 10.000 euron palkkoja Rovaniemeltä, Oulusta, Kuopiosta muillakin aloilla kuin terveydenhuoltoalalla.
IT-asiantuntijat voivat tehdä etätyönsä vaikka Inarissa ja laskuttaa ihan saman mitä Helsingissäkin. Jne.
Loordi se jaksaa jaaritella läärintyöajallaan, eläkeikänsäkin valehteli,kuten kaiken muunkin, valtiolla ei ole yhtään nuorta lääkäriä, jolla eläkeikä 55v, tämähän poistui 1.1 94 ja nykyään koskee vain sotilaslentäjiä ja aliupseereita/rajavartijoita.mutta mahtuuhan maailmaan paroni von Loordi Munchauseneita ja muita arvonimiä, näitä on paljon mm kellokoskella kuntoutuksessa.
"Kyllä lääkärit ylipäätään tienaavat enemmän maakunnissa kuin Helsingissä, ei asia koske vain "yksittäisiä satunnaisia keikkalääkäreitä" vaan tuhansia lääkäreitä asia koskee. Samaten hammaslääkäreitä, eläinlääkäreitä, fysioterapeutteja yms."
Tuota en usko, laittaa jotain faktaa, luotettava lähde ja jotain muuta kuin että "kyllä asia on niin kuin minä sen sanon". Sama koulutus, yhtä pitkä työkokemus ja työaika ja maakunnissa tienaa paremmin kuin pk-seudulla? Muunnettua totuutta.
Jos kantakaupunkilainen on töissä, siis palkka töissä, ei tulot voi olla riittävät kohtuullisesti kantakaupungissa asumiseen/ elämiseen. Sori, mutta jos tulosi ei muodostu pääasiassa osinkotuloista tai pääomatuloista, olet pienituloinen ja voisit muuttaa johonkin kohtuullisten kustannusten alueelle.
Yleensä nämä palkkojen vertailijat ovat juuri näitä pienituloisia. Vähän säälittävää tuollainen. Me aidot kantakaupunkilaiset emme tarvitse mitään kk-palkkojen pönkityksiä. Älkää sotkeko meitä näihin "työläisiin".
Voit olla oikea "kantis" mutta epäilen. "Pappa betalar" ei kaikilta onnistu vaan joutuu ihan itse ansaitsemaan elantonsa. En minä palkkaani häpeä, siihen ei ole mitään syytä. Siitä maksettavilla veroilla tuetaan mm. maaseudulla asuvia jyväjemmareita jotka Helsinkiä ja helsinkiläisiä vihaavat. Minä en heitä vihaa, korkeintaan halveksin.
Kun perheessä on kaksi palkansaajaa eikä missään normihommissa saa hyvinkin ostettua perheasunnon kantakaupungista. Ei tässä ole mitään ihmeellistä. Tuollaiset sukunsa rahoilla elävät ovat kyllä enemmän säälittäviä.
En ole pappa betalar. Omasta yrityksestä osinkoina ja sitten tietysti normaalit "omistamisesta" tulevat pääomatulot päälle.
Tässä rapussa ei asu yhtäkään "työläistä", joka joutuisi vertailemaan palkkojaan netissä. Eihän palkasta voi jäädä riittävästi kohtuulliseen asumiseen, kun progressio syö kaiken. Muutama satku pitää vuodessa jäädä hanskaan että voi helsingin keskustassa asua minimitasoisesti. Palkkaa pitäisi saada miljoona vuodessa.
Taidat olla joku kolhoosimurjaani joka vaan trollaa OK asujia netissä.
Ei ole muunnettua totuutta vaan lääkäri saa neuvotella palkastaan myös virkatöissä, tämä on jopa suositus että muistutetaan neuvotella palkasta eikä tyytyä palkkaan jota tarjotaan ja joka on usein virkaehtosopimuksen mukainen palkka. Kun pienemmissä kaupungeissa on lääkäreistä pulaa niin mahdollisuudet saada neuvoteltua palkkaansa ylemmäs ovat paljon paremmat maakunnissa kuin Helsingissä.
Tässä esim. asiasta juttua:
"Lääkäriliiton mukaan terveyskeskuslääkärien palkat ovat suurimpia Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin alueella, johon myös Jyväskylä kuuluu. Helsingissä lääkärien palkat ovat Suomen matalimmat, kun syrjäseudut joutuvat kilpailemaan tulijoista palkkauksella."
"Päivitetty 14.10.2011 12:45, julkaistu 14.10.2011 11:56.Mediuutiset: Kymppitonnikaan ei riitä syrjäseudulla lääkärille
Lähetä palautetta toimittajalle.
STT
Lääkäreitä houkutellaan syrjäseuduille kovalla palkkakilpailulla. Mediuutisten mukaan pienen syrjäisen kunnan terveyskeskuslääkäri voi tienata enemmän kuin sairaanhoitopiirin johtaja.
Palkkahaitari venyy 10 000 euroon, mutta sekään ei riitä, kertoo lehden haastattelema osastopäällikkö Mari Palolahti Inarista. Inarin neljä lääkärinvirkaa on ulkoistettu, eikä vuodeosastolle ole saatu lääkäriä.
Lääkäreitä houkutellaan myös ylilääkärin statuksella. Esimerkiksi Vaasassa lähes kaikki lääkärit ovat ylilääkäreitä. Jopa kokeneemmat erikoistuvat lääkärit työskentelevät epäpätevinä vs. ylilääkäreinä, kertoo johtajaylilääkäri Auvo Rauhala."
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194701065850/artikkeli/mediuutiset kymppitonnikaan ei riita syrjaseudulla laakarille.html
http://www.talouselama.fi/uutiset/palkkakilpailu toi yllatyskaanteen ksml hyvat palkat pahentavat laakaripulaa/a2192585?s=r
Vai kehä 3.
Kaikki, jotka jotain asumisesta ja elämisestä ymmärtävät asuvat huomattavasti kehä 3:n ulkopuolella.
Jaahas, ihanko uusi rytsölä kirjoittelee, että oikein oma firma ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista, joo, joo uskotaan. On tulossa kovat ajat, katsotaan parin vuoden kuluttua miten nakkikiskallasi menee. Tuollaisia nuoria uhoajia on ennenkin nähty. Kohta itketään kun verottaja muka kaatoi firman vaikka aivan itse ryssi asiansa. Älä silti masennu, ei ulosotto nykyään kestä kuin 15 vuotta. Tosin jos tai pikemminkin kun epätoivoissasi kirjanpitoa väärentelet se kestää 20 vuotta ja saat kaupanpäälle pari vuotta linnaa.
"Täältä lähdetään sitten kun varpaat sojottavat taivasta kohden. "
Mitä minä sanoin ,ei noita saa myydyksi niin tyydytään ikiasumiseen eli toisin sanoen asuntojen hintojen palsta on turha koska myy ja osta.
Mutta kunnioitan valintaa,tämän taantuman tiimoilta isojen asuntojen myynti on suomessa ohi.
Siinä samassa jutussa oli noista townhouse-ratkaisuista:
"Townhouse-talo on ikään kuin pientalo, mutta sivuseiniltään kiinni naapurissa. Silloin voidaan ajatella, että se täyttää sen pientaloasujan ihanteen siitä, että hän saa oman tontin ja pihan sekä saa vaikuttaa talon ulkonäköön, Sanaksenaho toteaa."
Voisi olla ihan toimiva ratkaisu, yhdistäisi ok-talon ja rivarin hyvät puolet, ei paljon häviäisi tuhannen neliön tontilla tököttävälle ok:lle ja lämmityksen puolestakin hyvä kun ei sivuista lämmöt karkaa.
Noista isoista asunnoista tuli yksi tuttava mieleen joka jokunen vuosi sitten rakensi parisataa neliöisen sähkölämmitteisen aika isoon hintaan enimmäkseen velkarahalla, huh huh, kuinkahan tulee lähivuosina pärjäämään kun talo nielee rahat ja lainaakin pitäisi lyhentää.
Lämmitykseen se ei välttämättä auta kun monesti on kiini autotallit tai katokset toisissaan.
Mutta naapuri riitoja nämä voivat lisätä melkoisesti,toinen ei ajakkaan nurmikkoa ja toinen höyllä 2-3 kertaaviikossa tai keraan viikossa.
Paljon sanomista kun luullaan asuvan sa ok-talossa jossa on oma tontti.siinä sitten kärvennellä ja grillata helteellä ja toisella ikkunat aiki.
ei hyvä ei .Varmasti paljon muutakin on mitä ok talossa on itsestään selvyys.Ton tin verojen hoito jne.. kiintesitövero jos on hallinjako sopimuksella tontti.
Eipä ne nenäliinatontit ole juuri sen kummempia ja ehkä tulevaisuuden muulit oppii sosiaalisemmiksi tuota kautta. Rakennuskustannukset joka tapauksessa luulisi saatavan alemmaksi ja jurikin niissä euroopan townhouseissa taitaa olla asumaseinät kiinni toisissaan, autotallit ja katoksethan voi olla sitten erillään myös keskitetysti niin kuin järkevää on, rivitalon ja ok:n välimuoto kyseessä.
Silloin se ei ole oma ok-talo ja jos kyseessä on taloyhtiömuotoinen asuminen niin kyseessä on kommuuni, ei siitä mihinkään pääse. Erillistalo ei ole sekään ok-talo eikä erillistalossa pääse eroon taloyhtiöpaskasta, mikä on se merkittävin syy miksi ok-talo on ainoa oikea asumismuoto ja johon kaikki pyrkivät mutta harva pääsee. Oma talo, oma lupa. Kommuuni on kommuuni vaikka voissa paistaisi. Omakotitalo ja oma päätäntävalta on kaikkien unelma. Suomi on ikävä kyllä kerrostalovaltainen maa vaikka suurin osa haluaisi omaan omakotitaloon jos olisi varaa ja mahdollisuuksia.
Suomen omakotiliiton nettisivuilta:
"Asuminen on perustarve - Omakotiliitto valvoo etujasi
Suomi on kerrostalovaltainen maa, vaikka valtaosa suomalaisista haluaisi asua omakotitalossa. Omakotiliitto haluaa edistää pientalovaltaista asumistapaa ja tuoda suomalaiseen asuntopolitiikkaan lisää todellisia vaihtoehtoja. Liitto kunnioittaa yksilöllistä asumismuotoa ja viihtyisää asuinympäristöä.
Omakotiliiton edunvalvontatyön päämääränä on kohottaa omakotiasumisen arvostusta valtakunnallisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa sekä linjauksissa."
"Erillistalo ei ole sekään ok-talo eikä erillistalossa pääse eroon taloyhtiöpaskasta, mikä on se merkittävin syy miksi ok-talo on ainoa oikea asumismuoto ja johon kaikki pyrkivät mutta harva pääsee"
Loordin jutut on ennenkin ollut aika ihmeellisiä mutta nyt vedetään ainakin kesän pohjat. Suomessa on miljoona omakotitaloa ja iso osa niistä on sellaisia latoja ettei niillä ole muuta kuin tontin arvo. Tosin se ei maakunnissa kovin kummoinen ole. Kun purkukustannukset ottaa huomioon taitaa olla yksi euro.
Kun Loordi miettii montakohan ihmistä noissa miljoonassa ok-tönössä asuu ei enää höpötä siitä että harva niihin pääsee. Paljon vähemmän asuu isojen kaupunkien keskustoissa perheasunnoissa. Tosin eihän Suomessa ole kuin yksi kunnon kaupunki mutta lasketaan mukaan Turku, Tampere, Oulu, Lahti, Jyväskylä ja Kuopio.
Espoo ja Vantaa ovat kaupungin irvikuvia. Lähiö, peltoa, lähiö, metsää ja taas lähiö. Helsingin esikaupunkialueita molemmat.
Kuinka tyhmä pitää olla, kun kirjoitan ok-talon ja rivitalon välimuoto niin mistä siihen saadaan yhtiömuotoisuus kaivettua ja käännettyä se erillistaloksi? Nimenomaan kun omistamisen suhteen voisi olla ok-talomainen ja mallin suhteen rivitalomainen.
Itse en vuokratonttista ottaisi mutta niitä on jo tekeillä:
http://www.conect.fi/kalasatama-townhouse.html
Minusta tuo on askel oikeaan suuntaan ja varmaan tulee suosituksi, kalasataman talotkin kaikki jo varattu. Kuten tuolta linkistä oli luettavissa Jokainen talo on oma kiinteistöyksikkönsä (ei asuntoyhtiötä, yms.) mutta jos on siellä nenäliinatontilla jo oppinut ajattelemaan rajoittuneesti niin ei sellaiselle ole sitten muita vaihtoehtoja kuin ne kapeat näköalat ja kaikki on mahdotonta.
OK-liitto pumppaa rahaa jostain ja pitääkseen toimintaa yllä sen pitää olla touhuavinaan noiden asioiden ympärillä mutta jos eivät tuon kummempaa asiaa saa sanotuksi niin taitaa olla aika turhake-liitto.
Siitä olen samaa mieltä kanssasi että Espoo ja Vantaa eivät ole varsinaisia kaupunkeja, eikä niitä kaikissa tilastoissakaan kaupungeiksi lasketa vaan ne niputetaan Helsingin kanssa yhteen ja tulevaisuudessa tuo ongelma ratkeaa kun nuo yhdistyvät Helsinkiin. Esim. koulujen maantiedon kirjoissa on usein lueteltu kolme Suomen suurinta kaupunkia näin: Helsinki, Tampere, Turku. Espoo ja Vantaa eivät siis ole oikeita kaupunkeja, eihän niillä ole edes keskustaa vaan "keskus". Helsingin lähiöitähän ne ovat, totta.
Mutta: tarkoitin nyt tietenkin asumiskuntoisia oikeita järkeviä Ok-taloja enkä mitään hylättyjä purkukuntoisia taloja jotka tilastoissa kummittelevat. Onhan Suomessa purkukuntoisia kerrostalojakin. Asunto-osakeyhtiössä tilanne on eri siinä mielessä että osakkailla on vastuu yhtiöön eli vastikkeenmaksuvelvoite. Vaikka kerrostalo olisi minkälainen ja vaikka siinä ei olisi asukkaita kaikissa asunnoissa edes niin vastikkeen maksu on velvoittava ja vastike jopa nousee siitä että asukkaita on vähemmän. Osakkeesta jos ei pääse eroon niin maksuvelvoite voi olla tuhat euroa kuukaudessa jos kerrostalossa on asukkaita vaikka vain joka kolmannessa asunnossa. Vastike on osakkeen omistajan maksettava ja silloin voi käydä niin jopa että kerrostalo-osakkeesta ei pääse eroon edes ilmaiseksi kun kukaan ei suostu ottamaan osaketta vastaan vastikkeenmaksuvelvoitteen takia. Joutuu jopa maksamaan siitä että joku ottaisi osakkeen riesakseen. Se on kerrostaloasunnon suurin uhka, jos esim. Keiteleellä omistaa vanhan huonokuntoisen kerrostalon osakkeen niin jos kerrostalossa asuu vaikka enää 3 ihmistä niin vastike voi olla 700 euroa kuukaudessa tai enemmänkin ja osakkeesta ei pääse eroon ehkä edes maksamalla jollekin että ottaisi osakkeen vastaan. Osakkeen omistaja on aina joku ja voi olla että kuollessa se periytyy vastikkeenmaksuvelvoitteeneen jälkeläisille ja he joutuvat maksamaan edelleen yhtiölle vastiketta. Se ero on purkukuntoisella ok-talolla ja purkukuntoisella kerrostalolla että purkukuntoisen ok-talon arvon on tontin arvo miinus purkukustannukset ja pakko ei ole purkaa sitä tai tehdä sille mitään, oli arvo vaikka nolla euroa, ei se maksa mitään mutta kerrostaloasunnon arvo voi olla miinus 20.000 euroa, jos saa sitä menemään kenellekään pois edes maksamalla 20.000 euroa koska vastikkeenmaksuvelvoite osakkeesta siirtyy uudelle omistajalle ja tuhat euroa kuussa kulua osakkeesta voi olla pelote ottaa vastaan edes 20.000 euroa saamalla moista osaketta.
Sitten on normaalit asuinkäytössä olevat ok-talot isoissa kaupungeissa ja kerrostalot, jotka saa myytyä normaalisti. Näissä ok-talot ovat keskimäärin kalliimpia, kerrostaloasuntoja saa ihan kunnollisia 40.000 eurolla (hyväkuntoinen yksiö hyvästä yhtiöstä vaikka Kotkasta) kun kunnollinen vastaavan kuntoinen ok-talo samassa kaupungissa maksaa 300.000 euroa (150 neliöinen hyväkuntoinen ok-talo). Eli melkein 10-kertaa kalliimpia ovat hyvät ok-talot. Toki on kalliitakin kerrostaloja mutta siis kun lasketaan kaikki normaalit kunnolliset ok-talot ja kaikki kunnolliset kerrostalot niin kerrostaloasuntojen keskihinta on halvempi.
antia on oma rauha, niin mitä h*lvetin järkeä sitä on pilata hankkimalla seinänaapuri?! Senkö takia, että voi säästää pari kymppiä lämmityskustannuksissa? Tämä on oikeasti hölmöintä mitä olen kuullut vähään aikaan. Maailmalla tämä voi ollakin suosittu asumismuoto, mutta vain siitä syystä, ettei ole tilaa/varaa rakentaa ok-taloja, vaan on pakko tyytyä rivissä olevaan ok-taloon.
tiedoksi, että Espoon Leppävaarasta löytyy jo näitä useamman vuoden vanhoja townhouseja. Ei siis mikään uusi juttu.
No kyllä näissä meidän taloyhtiömuotoisissa kommuuneissa myös hyvätkin puolensa on. Ei tarvitse mennä kuin Tallinnaan niin siellä jo on kaikki apartmentit erillisiä kiinteistöyksiköitä niinkuin on apartmenttien varastot ja autotallipaikatkin kaikki erillisiä kiinteistöyksiköitä. Mutta näissä on myös vähän enemmän vastuita yksittäisen asuntokiinteistön omistajilla. Esim. kollektiivinen vakuutus kattaa vain talon rungon ja ei esimerkiksi yksittäisten huoneistojen kohdalla sattuneita vesivahinkoja. Oma kotivakuutus on näissä ehdottomasti oltava. Ja jos ei jollain sellaista olisi joka kuitenkin aiheuttaisi isot vesivahingot, ja jos vielä olisi ulosmittauskelvotonkin. Tämä voisi tapahtua nimenomaan jossain vanhoissa asuinrakennuksissa jotka on huonoon kuntoon päästetty ja vakuutuksien kanssakin olisi laiminlyöntejä. Lisäksi yhteiset tilat kuten raput ei sillä tavalla kiinnosta tällaisessa järjestelyssä, kun niitä ei koeta omiksi. Tallinnassa onkin yleistä se, että vanhoissa taloissa on rumat raput ja julkisivutkin ja asunnot sisältä kuitenkin siistissä kunnossa. Mutta varsinkin uusien asuntojen osalta tämä järjestely on hyvä, kun kaikki kulutukset menevät huoneistokohtaisesti erikseen, eikä tarvitse osallistua kollektiivisiin maksuihin muuta kuin näiden yleisten tilojen osalta, ja myös vakuutuksetkin ovat ihmisillä kunnossa uusissa ja ylipäätänsäkin hyväkuntoisissa arvokkaissa aunnoissa. Huoltomiestäkään ei uusissa juuri tarvitse, mutta jos tarvitsee niin siitä siis joutuu maksamaan erikseen. Oma huoltoyhtiö kuitenkin on mistä saa palvelun tialattua niinkuin meilläkin, eikä sentään yksittäisistä firmoista tarvitse huoltomiehiä itse hakea niinkuin pientaloissa pitää tehdä.
No luulisi että ok-talon ja rivitalon välimuoto olisi erillistalo tai jotenkin yhtiömuotoinen, mutta ok-talo on ok-talo, ei se ole mikään rivitalon ja ok-talon välimuoto sitten jos se on ok-talo vaan se on ok-talo joka on kiinni toisessa ok-talossa. Jos ei ole taloyhtiötä eikä kenelläkään mitään päätäntävaltaa muulla kuin sinulla siihen taloosi ja pihaasi niin toki se on ok-talo vaikkakin kiinni rakennettuna toiseen ok-taloon. Siis tuossa talomallissa saat vaikka tehdä reiän seinääsi siihen asti että viereisen talon seinän rakenne tulee vastaan eikä viereisen talon omistajalla ole asiaan nokan koputtamista. Saat halutessasi vaikka purkaa oman seinäsi auki siihen viereisen talon seinään asti jos se on oma ok-talosi eikä naapurilla ole asiaan sanomista sitten. Itse asiassa siinähän säästäisi omasta talosta vähän tilaa kun poistaisi oman sivuseinän viereisen talon seinään asti ja saisi ehkä lämpöä viereisestä talosta omaan taloonsa kun lämpöä karkaisi ja säteilisi naapurilta sinulle kun naapurin ulkoseinä olisi samalola sinun sisäseinäsi. Et toki saisin sitten kiinnittää sille seinälle esi. tauluja kun ne tulisivat muuten naapurin "ulkoseinään" kiinni. Voisi harkita että rakentaisi alunpitäen oman talonsa sinne keskelle ilman turhia ulkoseiniä sivuille ettei tarvitsisi purkaa: saisi talon keskeltä halvemmalla ilman sivuseiniä kun käyttäisi naapurien ulkoseiniä hyödyksi. Omakotitalo jos kyseessä on niin saat tehdä sen suhteen mitä haluat ja omalla tontilla mitä haluat ja se oma tonttihan tuossa mallissa loppuu tasan siihen naapurin ulkoseinään eli 0,0001 millimetriä siitä naapurin seinästä alkaa oma talosi ja oma pihasi ja kukaan ei pakota sinua tekemään omia ulkoseiniä vaan ne voi jättää avoimeksi ja etuseinä kiinni naapurtin taloon.
Onko Loordi kuullut ikinä uusien ok-talojen lopputarkastuksesta? Eli kyllä niidenkin rakentamista valvotaan, ja tarkasti valvotaankin. Ei taitaisi Loordin tuvalle tulla asumislupaa, kun ulkoseiniä puuttuu.
Niin, pikkutontillahan se seinä on viiden metrin päässä, sopii naapuri mukavasti ajamaan leikkurilla siitä päädyn ohitse sunnuntaiaamuna, jos seinät kiinni jää sekin riesa pois.
En jaksanut kokonaan lukea, oli semmoinen purkaus mutta tuossa aloit kuitenkin tajuamaan mikä siinä on ajatus, säästyy rakennuskuluissa ja pitkässä juoksussa lämmityksessäkin.
Neljä metriä rajasta, siihen kohtaa voi rakentaa. Eli kahdeksan metriä MINIMISSÄÄN on rakennusten väli, mikäli kyse ei ole hallinnanjaosta, jolloin tuo metrimäärä ei pidä paikkaansa.
Niin, no, en tietenkään itse omaa taloani tekisi kiinni naapurin taloon enkä teettäisi tai ostaisi sellaista taloa joka on kiinni viereisessä talossa. Mutta jos joku tuohon ratkaisuun päätyy niin kun lopputarkastus on tehty niin sen jälkeenhän saa omalle talolleen tehdä mitä haluaa, voi vaikka purkaa sen oman seinän pois niin että tulee naapurin seinä vastaan ja saa sitä kautta itselleen lisää tilaa ja lämpöä saa ilmaiseksi naapuritalosta eikä naapuri asiasta tiedä ehkä mitään. Toki sitten jos naapuri saa saman idean niin talojen välille tulee avoin seinä.
Miten rakennuskuluissa säästää siinä jos kaksi taloa tehdään yhteen, jos siis ne talot ovat molemmat omia erillisiä taloja mutta vain kiinni toisissaan? Vai eikö taloissa ole omat seinät, onko yksi seinä yhteinen? Silloinhan se on rivitalo jos niillä on yhteinen seinä. Eikä yhden seinän rakentamatta jättäminen paljoa säästä. Omat liittymät yms. myös ovat, omakotitalossa on oma vesiliittymä, sähköliittymä, lämpöliittymä, nettiliittymä yms. muutenhan kyseessä on paritalo tai rivitalo ja asunto-osakeyhtiö. Ei siinä taida lämmityksessäkään mitään säästää jos talot ovat omia taloja omilla seinillä, nehän ovat kaksi erillistä ok-taloa toisissaan kiinni vain jos ne ok-taloja ovat. Säästöä ei siis tule mistään, ei siinä maatakaan säästy jos kaksi taloa ovat kiinni toisissaan, mutta toki pienemmälle tontille mahtuu 2 taloa kiinni toisissaan kuin 2 taloa erikseen mutta sitä pihaa ja tonttia on ihan yhtä vähän, sitä ei ole vain talojen välissä sitten lainkaan.
Itse en ainakaan moista taloa ottaisi, pitää olla oma talo erikseen muista ylväästi erillään omalla isolla alueella riittävän etäisyyden päässä muista taloista ja riittävästi näkösuojaa ja oma rauhaa ja omaa pihaa yms.
Kellokosken prinsessa eli Ok-Loordi on kova poika keskustelemaan itsensä kanssa, välillä asuu kantakaupungissa, välillä maaseudun Loordina, omituinen tyyppi ja ilkeä , kunnioitettu ja arvostettu lääkäri, heh, onhan niitä valkotakkisia Kallokoskella ja hoitajia, heiltä loordi imee inspiraatioita.
Että oikein kahdeksan metriä, siinä sitä on "porholla" rauhaa kun naapurin rakki haukkuu yötä päivää.
Meillä omakotitalot on rakennettu noin 30 sentin päähän rajasta. Toki kun ne on rakennettu tonttien nurkkiin, niin väliä on yhtä paljon kuin jos jokainen olisi keskellä, sillä erotuksella, että yhtenäistä piha-aluetta on riittävästi pienelläkin tontilla.
Idioottimainen tuo sääntö, että pitäisi rakentaa keskelle tonttia talo. Oli tontti sitten iso tai pieni, niin jokaisessa on se paras kohta rakentaa, eikä se aina ole tarpeeksi kaukana reunoista. :)
Joka tapauksessa naapurin ja itsen välissä on kaksi ulkoseinää ja raitista ulkoilmaa. Kasarmissa on pahimmillaan noin 10 senttiä naapuriin ja se seinä saattaa olla erilaisten kuoriaisten valtaamaa rakennusjätettä.
Ok-loordihan on tyypillinen veronmaksajien tuella elävä valtion "virastopummi", niinkuin koko sote-ala muutenkin.
Kun vienti leikkaa kiinni kunnolla, alkaa pummien palkanmaksu sakkaamaan.Vientimiehet ja -naiset ovat tähän asti huolehtineet laardien palkanmaksun. Siis kunnon telakan rautakoura joutuu näiden siipeilijöiden krillimakkarat tienaaman.
Ai muttakun traanit ovat tärkeitä terveydenhuollon kannalta...
Ei se vienti ole ainoa tulonlähde maalle, ellet tiennyt niin vain osa valtioista vie enemmän kuin tuo, ja kun ajattelet asiaa vähän tarkemmin niin sehän on ihan loogista: eivät kaikki maat voi olla nettoviejiä, vaan osa maista on nettotuojia, jos kaikki vain veisivät enemmän kuin toisivat niin mihin kaikki veisivät?
Myös nettotuojamaissa on hallinto ja virkamieskoneisto valvomassa ja hallintoa toteuttamassa ja palkat maksetaan virkamiehille vaikka vientiä ei ole yhtään vaan ollaan tuonnin puolella.
Suomessakin jo yli 70% taloudesta pyörii palveluilla, teollisuus ja tavaran tekeminen on alle 30% ja ei ole mitenkään välttämätöntä tehdä mitään raudasta tai tehdä paperia, verorahoja saadaan verotettua palvelualaltakin kattamaan virkamiesten, hallintokoneiston ja terveydenhuollon kulut.
Vaan toisiamme palvellen ei systeemiin virtaa mistään rahaa. Siis jotain varsinaista tuotantoa ja sen myyntiä täytyy olla, kun toistemme selkien peseminen ei elätä. Ei edes se elätä, että sinä olet lääkärinä naapurillesi, joka on sitten sinulle juristina. Jonkun on se varsinainen tuottava työkin tehtävä.
Ymmärrätkö mitä raha on? Raha on vaihdon väline. Sitä rahaa virtaa ja liikkuu myös palvelujen välillä, ei vain tavaroiden välillä.
Jos sinä teet leipää ja joku toinen tekee puunkantotelineen niin se on tuottavaa työtä. Nyt voidaan tehdä niin että vaihdat sovitun määrän leipää puunkantotelineeseen. Eli vaihdetaan se tavara ilman rahaa. Sitten kun raha keksittiin niin tehtiin asialle sovittu merkki että sitä merkkiä vastaan saa tietyn määrän leipää tai tiettyä määrää merkkejä vastaan saa puunkantotelineen.
Samaten lääkäri saattoi ottaa palveluksistaan palkkioksi ruokaa tai tavaraa jos ei rahaa ollut tai käytetty vielä rahaa. Samaten lääkäri voi vaihtaa palveluksiaan vaikka hiustenleikkuuseen tai juristin tai kirvesmiehen apuun.
Onko kirvesmiehen työ tuottamatonta kun kirvesmies korjaa vaikka puurakenteet, sehän on palvelu eikä tavaran tuottamista. Onko suutarin työ tuottamatonta kun suutari korjaa kengät?
Juristin työ tuottaa lakipalveluja, poliisin työ tuottaa lain turvaamista, lääkärin työ tuottaa terveyspalveluja jne.
Kummallinen ajatus että vain tavaran tuottaminen olisi tuotantoa ja vain sillä olisi rahallista arvoa. Raha on vain ja ainoastaan vaihdon väline, ei muuta.
Tietenkin yhteiskunta on ongelmissa jos kaikki ovat vaikka kylpyläyrittäjiä ja kaikki tuottavat kylpyläpalveluja ja ainoastaan kylpyläpalveluja voi vaihtaa toisiin kylpyläpalveluihin.
Mutta ihan samalla lailla se yhteiskunta on ongelmissa jos kaikki tuottavat vain bensiiniä ja mitään muuta ei voi rahalla hankkia kuin bensiiniä, eli kukaan ei tuota ruokaa, terveyspalveluja, hallintoa, kukaan ei turvaa lakia, lakeja ei ole olemassa eikä lain tulkintaa.
Vaikka kaikki tuottaisivat vain paperia ja muuta ei voisi ostaa rahalla kuin paperia tai vaihtaa paperia paperiin niin eipä siitä paperista paljon iloa olisi. Mutta jos joku tarvitsee paperia ja sen paperin voi vaihtaa leipään tai lääkärikäyntiin tai parturikäyntiin tai saa poliisin apuun niin sillä tekeekin jotain.
Leipä on oikea fyysinen tavara. Se on hyvinvointia. Se ei ole palvelu, kuten selänpesu. Leivän voi vaihtaa selänpesuun. Siinä välissä voi kulkea myös rahaa. Mutta jos kaikki alamme pesemään toistemme selkiä, niin nälkä tulee. Lisäksi sitä leipää pitäisi riittää naapurikylään viemisiksi asti, jotta saisimme heiltä hevosen. Toki voimme myös käydä pesemässä naapurin selän, mutta se olisikin jo vientiä.
Terveyspalvelu on yhteiskunnalle kuluerä. Se kulu on jollain rahoitettava. Omien selkien pesulla sitä ei voi rahoittaa.
Kukaan ei ole puhunut "vain" paperin tuottamisesta. Kyse oli siitä, että jos todellinen tuotantomme tai vientimme muualle supistuu, niin hyvinvointimme laskee. Ei lääkäri tähän maahan tuota muuta kuin vähän vähemmän vaivaisia mummoja, jotka taas pidempään eläessään ovat kuluerä yhteiskunnalle. Toki jos lääkäri alkaa käydä hoitamassa norjalaismummoja ja tuo norskien rahat kotiin, niin on se plussaa Suomen kansantaloudelle. Toistaiseksi vaan taitaa liikenne kulkea päinvastoin eli virolaislääkärit tulevat hakemaan meidän mummonhoidosta rahat kotiinsa.
Onhan se leipäkin "välttämätön paha" ja kuluerä siinä missä lääkkeetkin. Tulee suru puseroon jos on nälkä eikä ole leipää ja samaten jos on keuhkokuume eikä ole lääkkeitä sen hoitoon. Eli leivän tuottaminen ja maanviljely on välttämätön kuluerä yhteiskunnalle, koska jos ruokaa ei tarvitsisi tuottaa niin ei menisi resursseja ruuan hankkimiseen ja tuotantoon. Samalla lailla terveydenhuolto on välttämätön paha kuin ruokakin, jos ei olisi sairauksia ja vaivoja niin ei toki tarvittaisi terveydenhuollon tuotantoa kuten ei ruuantuotantoakaan tarvittaisi jos ruokaa ei tarvitsisi syödä. Ihan yhtä realistista on ajatella että terveydenhuolto voitaisiin poistaa turhana kulueränä kuin että ruuan tuotanto voitaisiin lopettaa kun se on vain turha kuluerä. Samaten palolaitos on turha kuluerä jos ajatellaan että tulipaloja ei tule (yhtä todennäköistä kuin olettaa että sairauksia ei tule).
Yhden alle 20 vuotiaana kuolevan nuoren ihmisen aiheuttamat taloudellistuotannolliset menetykset yhteiskunnalle ovat yli 2.000.000 euroa. Nyt jos ilman terveyspalveluja kuolee 4-vuotias lapsi keuhkokuumeeseen tai lavantautiin niin se on taloudellisestikin kahden miljoonan euron menetys tässä vaihdantavälinein laskettuna.
Vielä 1900-luvun alussa lapsista kuoli ennen täysi-ikäisyyden saavuttamista n. 35-40% Suomessa.
Koko maailman talouden mieletön kasvu ja hyvinvoinnin lisääntyminen 1800-luvun lopulta alkaen ja 1940 luvulta kiihtyen johtuu suurimmalta osin juuri tehokkaan länsimaisen lääketieteen riemuvoiton ansiosta.
Paljonko tulee yhteiskunnalle menetyksiä jos 25-vuotias juuri valmistunut nuori saa polion ja halvaantuu niin että on muiden hoidetttavana ja työkyvyttömänä loppuelämänsä verrattuna että hän on saanut muutaman euron maksaneen rokotuksen tautia vastaan (vaikka lasketaan mukaan terveydenhoitajan työaika ja rokotteen hinta yms ei jää hintaa muutamaa euroa enempää). Puhumattakaan inhimillisen kärsimyksen vähenemisestä. Ruuan ja puhtaan veden jälkeen on terveyspalvelut seuraavaksi tärkein palvelu mitä tarvitaan.
Ei vienti eikä tuonti ole kaikissa asiopissa välttämätöntä kansantaloudelle. Ei rahaa ole pakko tuoda ulkomailta Suomeen, toki kaikki mitä tuodaan on plussaa. Turismi esim. vie enemmän rahaa ulos Suomesta edelleen kuin tuo ja samaten öljyä suomi joutuu tuomaan ja paljon.
Ihmeellinen logiikka tuo että leipä on tavara ja hyvinvointia mutta vaikka kovasta polvikivusta paraneminen tähystysleikkauksella on vain turha kuluerä eikä hyvinvointia vaikka työikäinen henkilö operaation johdosta palaisi työelämään vuosiksi ja ilman operaatiota joutuisi muiden elätettäväksi. Sitä leipää / ruokaa on itse asiassa liikaakin, sitä on niin paljon että sen määrän väheneminen lisäisi hyvinvointia ja tuottavuutta / terveyttä. Terveyden tuottaminen on kansantaloudellisesti kannattavaa. Toki se selänpesukin on hyvinvointia siinä missä se leipäkin, leipä tosin on välttämätön paha, selän pesu enemmänkin ylellisyyspalvelu. Joka tapauksessa kansantalous siitä kohenee jos pesupalveluja käytetään enemmän eikä kaikki pese itse itseään. Työllisyys paranee jne. käyttämällä ja ostamalla palveluja, kansantalous kohenee ja toimettomuus vähenee.
Kyllä se talouskasvu johtuu teollistumisesta ja kapitalismista, mitkä ovat sitten myös mahdollistaneet terveydenhuoltoon satsaamisen.
Vienti ja tuonti on välttämätöntä jos halutaan vaurastua. No ok, jos oltaisiin omavaraisia, niin se ei olisi välttämätöntä, mutta omavaraisuus kaikessa ei vaan johda globaalisti yhtä suureen tehokkuuteen eli vaurauteen. Ei meidän tässä pikkumaassa kannattaisi esimerkiksi itse tehdä autojamme, kun ne eivät sitten kuitenkaan olisi hinta-laatu-suhteeltaan samaa tasoa kuin globaalisti myydyt merkit.
Se, että minä pesen sinun selkäsi ja sinä minun vs. että pesisimme omat selkämme, ei kyllä paranna kansantaloutta pätkän vertaa. Toki tilastoissa selänpesumme näkyisi ja valtiokin pääsisi repimään välistä veroja. Mutta todellinen hyvinvointi ei siitä lisääntyisi yhtään.
Toimettomuuden väheneminenkin on vähän niin ja näin, kun itse sitten kylvyssä istuisi laiskana toisen pestessä selkää. Ihan saman verran toimea siinä oman selän pesussa on kuin toisenkin selän pesussa.
Vain niin tästä selänpesusta voidaan saada kansantaloudelle tehoa, että selänpesijä on erittäin tehokas hommassaan, saa parempaa jälkeä aikaan ja nopeammin ja pestävä voi siinä sitten samalla vaikka tehdä läppärillään omia töitään.
Mutta edelleen vaikka kuinka tehokkaasti pesisimme toistemme selkiä, on sitä vientiä edelleen oltava jos emme pysty tuottamaan kaikkea itse tehokkaammin kuin muut maat. Tiukkaa tekee nykyisin onnistua tuottamaan MITÄÄN tehokkaammin kuin muut.
Sehän se idea onkin että kukin tekee sitä mitä parhaiten ja tehokkaiten osaa ja pystyy. Ei se vienti ole siinä oleellista, ei ole pakko saada ulkomailta rahaa Suomeen kun voimme omilla markkinoilla myös pyörittää taloutta. Tietenkin sellaisilla teollisuuden aloilla missä kotimarkkinoilla ei ole kysyntää on vienti tarpeen. Ei esim telakkaa tai paperitehdasta kannata tehdä vain Suomen markkinoita varten. Mutta samaten joudumme tuomaan paljon tavaraa, esim. Autot ja öljyä. Kuitenkin Suomen taloudesta palvelut tuottavat jo 70% ja palveluja ei ple tarpeen viedä eikä vientitulot ole välttämättömiä. Tanskassa palvelut taitavat käsittää jo 82% taloudesta eikä äkkiä tule mieleenkään muuta Tanskasta vietävää kuin maataloustuotteet. Silti Tanska on rikkaampi kuin Suomi bkt:lla laskettuna ja, kyllä, niiden palveluiden arvo lasketaan bkt:hen.
Jos lääkäri tuottaa terveyspalveluja ja saamillaan tuloilla menee kylpylään ja kylpyläyrittäjä ostaa maanviljelijän tuottamaa ruokaa kaupasta niin kyllä taloudessa raha liikkuu ja virtaa ja hyvinvointi lisääntyy, lääkäri, maanviljelijä, kauppias ja kylpyläyrottäjä kaikki saavat palkkaa / rahaa ja kaikki käyttävät sitä eli raha toimii vaihdon välineenä ja kaikki tekevät sitä mitä tehokkaiten / parhaiten osaavat ja toiminta tehostuu, hyvinvointi lisääntyy ja talous pyörii. Ilman että ulkomaille viedään mitään siis tuossa.
Mä luulen että olet joku yhteiskunnan varoista palkkaa nauttiva virkamiespaskiainen. Nämähän tyypillisesti haluavat todistella palvelujutuilla hyvinvointia ylläpidettävän. Näin siksi kun he haluisivat olla myös jotain yhteiskunnan ja sen talouden tukipilareita, todellisen loisasemansa sijaan.
Ei ole maailmassa vauraita valtioita ilman teollisuustuotantoa tai sitten mittavia luonnonvaroja joita hyödynnetään. Kilpailukykyinen teollisuus taasen edellyttää ennen muuta tekniikan taitajia ja insinööritaitoa. Ei näissä jutuissa ekonomitipajattajien(jotka parhaimmillaankin osaavat vain pajattaa ja vaatia itsestäänelvyyksiä) saati virkamiesten kanssa pärjätä.
Teollisuus tuottaa toki kulutushyödykkeitä, mutta ei ruokaa, ei palveluja, ei terveyttä, ei taidetta, ei viihdettä. Esim. formulakuskit ja jääkiekkopelaajat eivät ole teollisuudessa töissä, vaan viihdettä tuottavat ja ihminen maksaa erittäin paljon siitä että viihtyy, se on monelle paljon tärkeämpää kuin saada pahvia tai kynttilöitä tai muovilaatikoita tai metalliketjua tai rautalankaa tai maalarinteippiä.
Ilman virkamiehiä ja virkamieskoneistoa ei taas valtakunnassa toimisi mikään, hallinto ei toimisi, eikä päätöksiä ja lakeja saataisi voimaan ja käytäntöön. Et saisi tonttia, asuntoa, maata, liikenne ei toimisi, et saisi töistä ehkä palkkaa, rahaa ei voisi käyttää, rahan käyttö loppuisi, siirtyisimme anarkiaan ja vaihdantatalouteen, ruoka ei olisi turvallista, tulisi ryhmittymien välisiä taisteluja, sisällissota ja lopulta miehitys vieraan valtion toimesta ilman poliisia ja armeijaa. Siinähän nauttisit teollisuuden tuottamista tarvikkeista kuten narusta tai renkaista.
Ulkomaanviennin tuottamasta ulkomaisesta rahasta kohistaan aivan liikaa. Suurin osa taloudesta pyörii jo nyt jälkiteollisessa länsimaassa kuten Suomessa maan omalla rahalla ja palvelujen tuotolla. Lue vaikka viime sunnuntain hesari.
Esimerkkejä maista, joissa ei ole erityisen paljon (enää) teollisuutta eikä lupnnonvaroja erityisemmin, mutta jotka ovat rikkaita:
Tanska, Luxemburg, Belgia, Sveitsi, Iso-Britannia, Ruotsi, Malta, Uusi Seelanti, Australia, Itävalta, Irlanti, Islanti.
Köyhiä maita, joissa on paljon teollisuutta, mutta silti bkt matala:
Kiina, Bangladesh, Intia, Malesia
Kaikilla maunitsemillasi rikkailla mailla on vahvaa vientiä tai ulkomaille tarjottavia palveluita. Eivät nuo maat omia kansalaisiaan palvellen elä. Toki työvoimasta valtaosa voi palvella toisiaan, mutta se pohjautuu niin tehokkaaseen vientikoneistoon, ettei siinä tarvita työvoimasta kuin murto-osa ja silti rahaa virtaa maahan myös palvelusväen auto-ostoksia varten.
Jatkat sinnikkäästi paskasi pajatusta. Ne Bangladeshiin siirretyt teollisuudet ovat tietääkseni jotain tekstiiliteollisuutta tai korkeintaan jotain kokoonpanojuttua elektroniikan puolelta. Se mitä niissä on insinööritaitoa tulee jostain muualta ja menee niiden maiden vauraudeksi. Luxeburg ja Monaco ja Maltakin taasen ovat tyypillisesti pikkuvaltioita jotka voivat elää vauraana lähinnä vauraiden teollisuusmaiden siivellä ja niiden naapureinakin. Islantikin on pikkuvaltio mutta ei se niin vauras ole joskaan ei ihan köyhäkään, kun sillä sentään on merien kalat ja kuumat lähteet luonnonvaroinaan. Sveitsi, ja Ruotsista puhumattakaan, taasen ovat vahvoja teollisuusmaita niinkuin on Iso-Britanniakin. Irlannissa taasen tunnetusti talous tökkii ja se on tehnyt sitä jo monien sukupolvien ajan(massamuutot Amerikkaan). Australia taasen on luonnonvaroiltaan vauras ja samoin vähän Uusi Seelantikin, varsinkin kun näissä maissa ottaa huomioon suht. matalan väkiluvun suhteessa luonnonvaroihin.
Tietty lait ja järjestys pitää yhteiskunnassa olla jotta talous voi toimia, mutta tähän ei tarvita esim. Suomen kokoisessa valtiossa miljoonaluokan joukkoa syömässä tai rasitteena tuottavalle toiminnalle. Ja voidaan sitä järjestystä ylläpitää myös yksityistenkin toimesta, ja näin tehdäänkin aika paljo.
Jo jaksat jankata viennistä. Mikä tehokas vientikoneisto Maltalla, Tanskalla, Australialla tai Itävallalla on?
Entäs ne maat, jotka tuovat enemmän kuin vievät, ovathan nekin rikkaampia kuin paljon vientiä harjoittavat Kiina, Intia, Paraguay ja Bangladesh.
Nettotuojamaa on esimerkiksi USA Kiinaan nähden. Eli USA on köyhempi kuin Kiina tuolla logiikalla.
Koska kaikki eivät voi viedä enemmän kuin tuoda niin osan maista on tuotava enemmän kuin vietävä jos joku maa vie enemmän kuin tuo. Logiikallasi tuojamaat köyhtyvät loputtomiin kunnes ovat vararikossa ja vientimaat saavat kaikki tuojamaiden rahat.
Raha on vaihdon väline ja kansainvälinen kauppa on tärkeää koko maailman hyvinvoinnille. Jotain tuotetta kannattaa tuottaa enemmän omassa maassa kuin sitä omassa maassa menee ja sitä tietenkin viedään. Jotain tuotetta taas ei kannata tuottaa ollenkaan jossain maassa. Esim. Suomessa ei kannattaisi olla paperiteollisuutta jos sitä paperia ja pahvia ei vietäisi, koska ei kannattaisi tehtaita tehdä vain Suomen kulutusta varten.
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/pirkanmaanyrittajat/tiedote/pirkanmaan-tiedotteet/palveluissa-on-tulevaisuus
vanha sanonta siitä, että toisten paitoja pesemällä ei synny hyvinvointia, voitaisiin heittää romukoppaan. Lausahdus on hänen mukaansa paitsi palveluita aliarvioiva myös väärä.
- Mitä kehittyneempi talous, sitä suurempi on palvelusektori. Suomessakin palvelut synnyttävät lähitulevaisuudessa runsaasti uutta yrittäjyyttä, työpaikkoja ja hyvinvointia, Neilimo tiivistää.
Jo nyt palvelusektori työllistää leijonanosan Suomen 2,4 miljoonasta työtä tekevästä. Palveluiden parissa ahertaa kaikkiaan noin 1,7 miljoonaa suomalaista. Vaikka julkisen sektorin osuus riisuttaisiin pois, on luku huima. Pelkästään yksityispuolella palvelualan työpaikkoja on lähes 1,1 miljoonaa. Suomen 250 000 yrityksestä noin 70 prosenttia toimii palvelualalla.
- Viiden seuraavan vuoden aikana palvelualalle syntyy Suomessa lähes 90 000 uutta työpaikkaa, Neilimo visioi.
Läntisissä EU-maissa luku vaihtelee yleisesti 70-75 prosentin välillä. Vielä tätäkin korkeammalla luvut ovat Yhdysvalloissa ja Australiassa, missä palveluiden osuus BKT:sta on jo ylittänyt 80 prosenttia, Neilimo vertaa. On oletettavaa, että seuraavan kymmenen vuoden aikana luku kasvaa Suomessa vähintään viisi prosenttia. Palvelujen kysyntää lisäävät esimerkiksi kuluttajien ostovoiman kasvu, toimintojen ulkoistaminen, väestön ikääntyminen sekä tietotason kasvu.
– Talouden kehittyessä palveluiden osuus kasvaa. Mitä kehittyneempi talous maassa on, sitä enemmän erilaisia palveluita sieltä löytyy, Neilimo perustelee.
Teollisuutta tarvitaan jatkossakin
Hän korostaa, että palvelujen kasvu ei ole millään tapaa pois teollisuudelta.
– Teollisuus on edelleen Suomelle tärkeää ja myös teollisuuden pitää edelleen kasvaa. Suhteellisesti palveluiden osuus kuitenkin kasvaa, koska suuri osa teollisuudesta on siirtynyt ja siirtyy edelleen halvemman työvoiman maihin.
Virheitä, virheitä ja virheitä tekstissäsi.
Siis Luxemburgin naapurimaat hyvää hyvyyttään jakavat rahaansa Luxemburgille, missä on eräs maailman korkeimpia elintasoja bkt:lla mitattuna, vaikka teollisuutta tai vientiä ei ole juuri lainkaan siellä? Luxemburg myy PALVELUJA, asiantuntemusta, jälkiteollisen yhteiskunnan asiantuntija-alan töitä siellä on ja töitä tehdään ja myydään henkisen työn tuotteita ja ostetaan sitten Kiinassa valmistettuja elektroniikkatuotteita, joiden kasaamiseen ei tarvita erityistä osaamista taas. Tai ostavat Bangladeshissä tehtyjä vaatteita myymällä osaamista vaativia palveluja.
Malta ei saa rahaa naapurimailta ilmaiseksi vaan antaa vastineeksi siitä jotain, joka on muuta kuin teollisuustuotetta kuten vessapaperia tai polkupyöriä.
Suomen bruttokansantuotteesta palvelusektori muodostaa nyt 66 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa luku on silti vaatimaton.
– Läntisissä EU-maissa luku vaihtelee yleisesti 70-75 prosentin välillä. Vielä tätäkin korkeammalla luvut ovat Yhdysvalloissa ja Australiassa, missä palveluiden osuus BKT:sta on jo ylittänyt 80 prosenttia
- Mitä kehittyneempi talous, sitä suurempi on palvelusektori. Suomessakin palvelut synnyttävät lähitulevaisuudessa runsaasti uutta yrittäjyyttä, työpaikkoja ja hyvinvointia
Palvelujen kysyntää lisäävät esimerkiksi kuluttajien ostovoiman kasvu, toimintojen ulkoistaminen, väestön ikääntyminen sekä tietotason kasvu.
– Talouden kehittyessä palveluiden osuus kasvaa. Mitä kehittyneempi talous maassa on, sitä enemmän erilaisia palveluita sieltä löytyy
Ja meinaatko että Islanti vie niitä kuumia lähteitään jonnekin ja saa siitä tuloja, Islanti on yhtä rikas bkt:lla mitattuna kuin muutkin länsimaat ja vientiä siellä on lähinnä merenelävien osalta
Sveitsi ei ole mikään vahva teollisuusmaa verrattuna vaikka Kiinaan tai Intiaan
Jos yritys ylläpitää järjjestystä niin se toimii heikolla mandaatilla, ei yksityisen yrityksen työntekijä saa puuttua kovin paljon toisen ihmisen koskemattomuuteen, vaan virkavaltaa vaaditaan voimakeinojen käyttöön. Mitä siistä tulisi jos jokainen saisi perustaa oman poliisin tai armeijan tai perustaa vankilan? Rauhan aikana voimakeinoja saa käyttää vain poliisi, sotilaspoliisi ja rajavartijat, sodan aikana noiden lisäksi sotilaat. Viranomaisvaltaa tarvitaan silloin kun loukataan ihmisen koskemattomuutta
Se miljoonaluokan joukko ei syö ja rasita tuottavaa toimintaa, koska se tuottaa itsekin , vain tavaran tuottaminen ei ole tuottamista
palvelujen kasvu ei ole millään tapaa pois teollisuudelta.
– Teollisuus on edelleen Suomelle tärkeää ja myös teollisuuden pitää edelleen kasvaa. Suhteellisesti palveluiden osuus kuitenkin kasvaa, koska suuri osa teollisuudesta on siirtynyt ja siirtyy edelleen halvemman työvoiman maihin.
Teollisuuden ja palveluiden välinen raja on entistä häilyvämpi. Hyvä esimerkki tästä on Kone Oyj, joka on ilmoittanut toimivansa nykyään palvelubisneksessä. Myös julkisten ja yksityisten palveluntuottajien rajapinta on kovassa muutoksessa. Nykyään yhä suurempi osa aiemmin julkisesti tuotetuista palveluista yksityistetään.
– Esimerkiksi terveyspalvelut, liikennöinti ja kunnossapitoyritykset ovat perinteisesti olleet julkisen sektorin aluetta. Nyt niitä kuitenkin toteutetaan entistä enemmän yksityisten yritysten toimesta, Neilimo kertoo.
Yleensä maakunnassa, jossa on jo paljon palveluita, on myös potentiaalia niiden kehittämiseen entisestään. Meiltä löytyy kansainvälistä palveluosaamista erityisesti suunnittelupuolelta, kuten insinööri- ja rakennustoimistoista, Neilimo listaa.
Matkailuun kaivataan entistä enemmän yhteistyötä ja liikeyritysotetta. Monella tapaa matkailu on vielä harrastustoimintaa. Uskon, että verkostoitumalla yritykset voisivat palvella asiakkaitaan entistä paremmin, Neilimo sanoo. Eri asiakassegmenttien pirstaloituminen on suuri haaste, mutta toisaalta se antaa mahdollisuuksia myös uusiin avauksiin.
– Kaikki eivät halua jatkossa syödä aamuisin Eloveena-kaurahiutaleita eikä heidän unelmalomansa löydy mökiltä. Asiakkaiden entistä yksilöidympien toiveiden toteuttaminen on haaste niin palvelualoilla kuin teollisuudessakin
" Siis Luxemburgin naapurimaat hyvää hyvyyttään jakavat rahaansa Luxemburgille, missä on eräs maailman korkeimpia elintasoja bkt:lla mitattuna, vaikka teollisuutta tai vientiä ei ole juuri lainkaan siellä? Luxemburg myy PALVELUJA, asiantuntemusta, jälkiteollisen yhteiskunnan asiantuntija-alan töitä siellä on ja töitä tehdään ja myydään henkisen työn tuotteita ja ostetaan sitten Kiinassa valmistettuja elektroniikkatuotteita, joiden kasaamiseen ei tarvita erityistä osaamista taas. Tai ostavat Bangladeshissä tehtyjä vaatteita myymällä osaamista vaativia palveluja."
Tyypillistä politikkojen ja eknomistien pajatusta. Juuri sitä mitä valtamediammekin on vuosikymmenet täynnänsä ollut. Se on näiden pajattajien fantasiaa. Pajattajien joista itsestään useimmiten ei olisi alkeellisimmankaan tekniikan puolen jutun ymmärtäjäksi saati tekijäksi. Nämä pajattajat parhaimmillaankin yltävät vain itsestäänselvyyksiä toistelemaaan.
Muuten kyllä ne elektroniikkapuolen suunnittelujututkin sinne aasiaan alkavat olla jo menneet teollisuuden perässä. Aasia menee varsinkin elktroniikkapuolen insinööritaidossa monilla alueilla jo ohikin euroopan osaamistason.
Luksenburgissa on pankkitoiminta tuottoisaa eikä niinkään mikään insinööriosaaminen, veronkiertoakin siihen liitty. Luksenburgin BKT/kansalainen on reilusti isompi kuin mitä Saksan, mutta ei se tekniikassa ja insinöörijutuissa Saksalle pärjää.
" Malta ei saa rahaa naapurimailta ilmaiseksi vaan antaa vastineeksi siitä jotain, joka on muuta kuin teollisuustuotetta kuten vessapaperia tai polkupyöriä."
Veikkaisin että turistit siellä käyvät törsäilemässä, ja ainakin siitä saavat rahaa.
" Suomen bruttokansantuotteesta palvelusektori muodostaa nyt 66 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa luku on silti vaatimaton."
Tässä tarkoittanet yksityisen puolen palvelujuttuja tai julkista terveydenhuoltoakin(eikä siis varsinaista virka/byrokraatti-rälssiä).
Kaikissa maissa missä nyt ylipäätään markkinat pelaavat näitä palvelujutta kyllä riittää basaarit pullollaan, kaikenlaista kauppiasta ja pitsan vääntäjää ja tuopin täyttäjää. Se vaan että näiden palveluammateissa toimivien tulotaso on sen mukaan miten vauraasta maasta on kyse. Ja tämän vaurauden tason taas määrää teollisuus ja tekniikan/insinööritaidon taso tai luonnonvarat, mistä luonnonvarojen täytyy olla mittavat suhteessa väkilukuun ennenkuin pelkästään niillä korkea elintaso saadaan.
" Ja meinaatko että Islanti vie niitä kuumia lähteitään jonnekin ja saa siitä tuloja, Islanti on yhtä rikas bkt:lla mitattuna kuin muutkin länsimaat ja vientiä siellä on lähinnä merenelävien osalta"
Kuumista lähteistä saadaan edullisesti mm. lämpöä mitä pohjoisen oloissa tarvitaan, ei tarvitse ainakaan sitä tuoda. Islannin talous on kyllä osoittautunut hauraaksi, konkursssiin johti se pankkipelailuilla aikaansaatu nousukausikin.
" Sveitsi ei ole mikään vahva teollisuusmaa verrattuna vaikka Kiinaan tai Intiaan"
Kiinaa ja intiaa pitää köyhänä lähinnä liiallinen väestön määrä. Molemamt kyllä ovat teollisuusmainakin aika suuria tekijöitä ja sitä osaamistakin siellä on.
"palvelujen kasvu ei ole millään tapaa pois teollisuudelta."
Ei se pois teollisuudelta ole, mutta ei pelkästään sillä vauraustasoa ylläpidetä, siihen tarvitaan teollisuutta ja tekniikan/insinööritaidon osaamista tai sitten luonnonvaroja. Nähtävyydet ja hienot maisematkin kuuluvat luonnonvaroihin, mutta jos näitä ei ole massiivisesti väestömäärään suhteutettuna, niin ei niillä kummoistakaan elintasoa ylläpidetä(eimerkistä käy vaikkapa Egypti)
Tuo USA on sikäli vähän poikkeuksellinen kun se ei ole niin riippuvainen viennistä eikä tuonnistakaan, kotimaan sisäiset markkinat ovat siellä valtavat. Paitsi nyt öljytuotteet ja jotkut raaka-aineet, ja viime aikoina tekstiilijutut ja tietyt kokoonpanot tulevat sinne Aasian maista. Mutta esim. vaikkapa Islanti on erittäin riippuvainen tuonnista, ja siten myös viennistään.
"Teollisuuden ja palveluiden välinen raja on entistä häilyvämpi. Hyvä esimerkki tästä on Kone Oyj, joka on ilmoittanut toimivansa nykyään palvelubisneksessä."
No jos hissien ja satamanosturien rakentamista halutaan pitää palveluna, niin se on tulkitakysymys. Mutta kyllä näidenkin laitteiden kehittelyyn sitä tekniikan/insinööritaidon osaamista tarvitaan.
Tanskan vienti 105 mrd $ vuonna 2012. Enemmän kuin esimerkiksi väkiluvultaan paljon suuremmalla öljyvaltio Venezuelalla. Selvästi enemmän kuin Suomen 73 mrd $.
Itävallalla 160 mrd $. Samaa luokkaa monta kertaa suuremman Turkin kanssa.
Australialla 260 mrd $. Taakse jäävät mm. todelliset suurvaltiot Brasilia ja Indonesia. Intiakin vain 10% päässä edellä.
Lilliputti-Maltan vienti 4 mrd $ eli taakse jää lähes puolet maailman valtioista.
Eli kyllä nuo kaikki luettelemasi muka-vähän viennin maat ovat todellisia vientijättejä.
USA:han velkaantuu jatkuvasti huimaa vauhtia juuri kauppataseen epäsuhtansa vuoksi. Tosin maailmanmahtina he voivat manipuloida kursseja, painaa rahaa ja jopa ottaa asein pientä apua valtiontaloudelleen. Sekä taloutensa on niin tärkeä, etteivät muutkaan halua sen kaatuvan, vaikka velkamääränsä perusteella sen olisi jo pitänyt kaatua. Ainakin vähemmän merkittävien maiden olisi jo annettu samassa tilanteessa mennä konkurssiin.
Kehittyneemmässä taloudessa palvelusektorilla on varaa kasvaa juuri siksi, kun vientiä varten ei tarvita niin paljon väkeä, kuten jo aiemmin mainitsin. Nykyisin Suomen paperiviennin pystyy hoitamaan prosentilla Suomen väestöstä, kiitos edistyneen teknologian. Vienti itsessään ei kuitenkaan ole vähentynyt. No ehkä nyt viime vuosien lamassa vähentynytkin, mutta jos siis katsotaan kymmenien vuosien trendiä.
Miksi copy-pasteat samoja rivejä?
Sveitsin vienti 333 mrd $, Intian 298 mrd $.
Nuo pikkumaat pystyvät houkuttelemaan pääomia hyvin erikoisilla verotusjärjestelyillään ja vaikka pankkisalaisuuksillaan. Ei sinne hyvää hyvyyttään rahaa työnnetä, ennemminkin ahneuttaan. Vähän kuin Kauniaisiin karkaavat rikkaat, koska siellä alhaisin veroaste. Kuitenkaan Kauniainen ei sellaisenaan mitenkään yksin tulisi toimeen, joten tuolta osin tuo pikkukunta elää osaksi naapureidensa siivellä, kun naapurit hoitavat alueen julkiset palvelut ja sosiaalipummit sun muut köyhät. Kauniaisissa jos joku sattuukin syrjäytymään, niin hänet laitetaan Helsingin junaan.
"Kauniaisissa jos joku sattuukin syrjäytymään, niin hänet laitetaan Helsingin junaan"
paskanmarjat, Suomessa saa kansalainen valita vapaasti asuinpaikkansa eikä ketään pakoteta muuttamaan yhtään mihinkään eikä viedä pois kaupungista tai siirretä junalla paikkakunnalta toiselle kuten jossain Neuvostoliitossa.
Perusoikeudet ovat Suomen perustuslaissa Suomen kansalaisille takaamia oikeuksia.
Suomessa liikkumisvapaus ja asumisvapaus on taattu perustuslain 9§:ssä:
Suomen kansalaisella on vapaus liikkua maassa ja oikeus valita asuinpaikkansa vapaasti.
Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lisäksi jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä sekä tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Lisäksi julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon.
Saat siis muuttaa Kauniaisiin vaikka huomenna halutessasi ja jos sinulla ei ole mahdollisuuksia hankkia ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa ja toimeentuloa niin se järjestetään sinulle erilaisin sosiaalisin tuin siksi aikaa että saat hankittua itse omia tuloja yms.
tosin tähän on tulossa muutos, koska sosiaaliturvaa joudutaan nyt jatkossa leikkaamaan kovalla kädellä. Jonkinasteinen asuminen sinulle kuitenkin järjestetään vaikka hätämajoituksesta, yömajoista tai soluasunnoista. Toistaiseksi tuohon liikkumisvapauteen ei olla kuitenkaan puututtu eli sieltä Kauniaisistakin jotain järjestetään koska saat valita vapaasti asuinpaikkasi ainakin toistaiseksi. Siihen saatetaan jatkossa puuttua siten että oikeus saada sosiaaliapua on sidottu siihen että asunto ja sijoituspaikka / asuinpaikka osoitetaan jostain sellaisesta paikasta mistä se halvimmalla saadaan, esim. Kemijärveltä. Lisäksi "ihmisarvoinen elämä" tai "ihmisarvoisen elämän edellyttämä turva" ovat varsin tulkinnanvaraisia käsitteitä toki. Mutta toistaiseksi näin.
Ei tietenkään pakoteta, mutta jos sossunrahojen kinuaminen tehdään hankalaksi ja jopa sossuntäti ostaa lipun Helsinkiin, niin kyllä siinä vahvasti stadia kohti työnnetään ihmistä. Ja kivempihan se onkin toisten rantojen miesten kanssa mekastaa kuin jäädä Kauniaisten ostarille yksin kaiken kansan paheksuttavaksi.
Jaksoitpa tuota oikein monen kappaleen verran argumentoida :) Olet kyllä hassu ukkeli, periaatteessa sinun pitäisi olla fiksu, mutta palstailusi todistaa ihan muusta.
Englannissa ja ranskassa tullut asuttua tälläisissä "townhouseissa", mitkä tosin oli rakennettu 1800-luvulla! Jokaisella oli oma korkealla muurilla ympäröity takapiha, missä ei naapureista ja liikenteestä tiennyt mitään, todella viihtyisää asumista verrattuna suomalaiseen tyyliin, ylisuurilla tonteilla mitkä vaatii älytöntä ylläpitoa kesät talvet ja silti ei mitään omaa rauhaa, kun kaikista ikkunoistakin näkyy vaan naapuritaloja sikin sokin. Todellakin tervetullut rakentamistapa, vaikkakin reilu sata vuotta myöhässä.
Pienet tontit ja talot jotka on toisissa kiinni ei mene kaupaksi.
Suomalainen omakotitalo ja tontti poikkeaa paljon noista "asuntomessu" omakotilaloista
Vaan jos ja kun tarvitaan kaupunkeja, niin eiväthän kaikki voi omakotitaloissa asua, kun tila ei riitä. Niinpä jatkossa entistä harvempi tulee asumaan omakotitalossa, etenkään isolla tontilla isossa talossa.
Pienessäkin sopii asumaan jotenkin mutta ongelmia tulee sitten vaatehuollossa yms. Kyllä 4 henkiselle tuollainen 130m2 on minimi ja se pitää suunnitella tosi tarkkaan. 150m2 jo ihan hyvä. Mieluummin tuo 200m2 jos raha riittää.
Olen sitä mieltä että lapsen huone pitää olla minimissään 12m2 ja silloinkin se pitää suunnitella hyvin. 10m2 jos ei ole vaatekaappeja vaan erillinen vaatehuone.
Vanhempien makuuhuoneen pitää olla 12-20m2 riippuen käytetäänkö sitä muuhunkin kuin nukkumiseen ja sisältääkö se vaatekaapit.
Suosittelen erillisiä vaatehuoneita.
Jokaisella lapselle oma huone.
Olohuone ja keittiö minimi 20m2. Kodinhoitohuone myös 15-20m2.
Pesuhuone kannatta miettiä tosi tarkkaaan ,miten sieltä saa puristettua neliät minimiin. Siellä on monesti korotettu lämpötila sekä isommat poistot ilmamäärissä.
Omakotitalossa olisi suotavaa olla ainakin seuraavat huoneet jos kyse on vaikka kahden aikuisen ja kahden lapsen asunnosta:
- 3 makuuhuonetta (4 jos vanhemmat nukkuvat eri huoneessa)
- olohuone
- keittiö/ruokailutila
- erillinen wc
- yhdistetty wc ja suihku
- kodinhoitohuone
- työhuone vanhemmille
- vaatehuone tai lämmintä varastotilaa
Tuossa tärkeimmät mitä tulee mieleen. Kyllä neliöitä jatkossakin tarvitaan, en tiedä ketään joka vapaaehtoisesti haluaisi asua liian pienessä asunnossa. Yksinelävät asia erikseen, he eivät tarvitse isoa asuntoa ja itsekin ostin ensimmäiseksi asunnokseni kaksion ja jos olisi ollut enemmän rahaa, olisin ostanut vähintään kolme huonetta. Suomen kokoisessa maassa ei ole järkeä tunkea ihmisiä ahtaisiin koppeihin kun suurin osa elinajasta menee ihmisillä kuitenkin sisätiloissa.
Eihän tilasta sinänsä haittaa ole, jos ei ota huomioon kustannuksia.
Mutta jos vertaillaan vaikka tilannetta, että on rahaa käytettävissä 200 000€, jolla saa keskustakaksion (ei Helsingistä) tai muutaman vuoden vanhan omakotitalon jostain 10 km päästä, niin itse ainakin ennemmin tingin neliöistä kuin sijainnista.
Tietysti sitten jos on jo kaksi kouluikäistä lasta ja vanhemmat, ei enää kaksioon mahdu ja jos budjetti edelleen sama, niin on pakko muuttaa "maalle" tilan perässä.
Totta, totta. Jos on kaksi aikuista ja kaksi lasta niin tilaa ja tiloja on oltava ja omakotitalossa onkin paljon erilaisia tiloja (toisin kuin kerrostalossa). Seuraavat tilat tulisi olla asunnossa:
-Makuuhuoneissa pätee sääntö: yksi iso makuuhuone (master bedroom) vanhemmille ja jokaiselle lapselle oma huone
-olohuone
-työhuone / kirjastohuone
-keittiö
-ruokailutila
-kodinhoitohuone
-kaksi erillistä wc:tä (minimivaatimus nykyään tuo alkaa olla eikä mitään sellaista että wc-pönttö on saunatilojen yhteydessä, se on aika karu ratkaisu)
-pesuhuone
-sauna
-eteinen
-vaatehuone
-tekninen tila (jossa on esim. mahdolliset kaukolämpölaitteet, maalämpölaite / vast. lämmityslaite, vesiliittymä, mittarit, sähköpääkeskus, kaapeli-liittymä/vast., ADSL-liittymä, modeemi/verkkolaitteet, talon sisäverkon kytkentäkaappi jos WLAN:n lisäksi haluaa nopean ja varman sisäverkon CAT-piuhoilla, keskuspölynimuri yms.)
-aula tai vastaava tila "toisena olohuoneena", yleistilana tai lasten leikkitilana on hyvä olla myös
tuossa siis talon tilat ja huoneet, jotka ovat tarpeen ja riittävän isoina mielellään ettei tunnu ahtaalle
lisäksi autotalli, 1-2 varastoa, joista ainakin toisen saa lämpimäksi ja vintti ovat tarpeen, omakotitaloasukkaalla on kaikenlaisia vehkeitä ja välineitä, harrastuksia ja muuta varten, varastoon useammin käytettävät tavarat ja vintille sellaiset, joita ei usein käytetä mutta ei heitetä poiskaan. Autotallia ei käytetä varastona vaan varastot 1-2 vintti ovat erikseen. Talleja 1-2, jos 1 talli niin sitten autokatos tallin yhteyteen.
Tuosta kun laskee niin n. 165-175 neliötä asuinala ja kokonaisala n. 205 - 240 neliötä on aika lailla sopiva koko.
Pienemmälläkin pärjää, enemmänkin voi toki olla ja näiden sisätilojen lisäksi tietysti on terassit 2-3 kpl, kuistit, parvekkeet yms. talossa, mutta niitähän ei lasketa neliöihin eikä "tiloihin"
Omakotitalossa on siis vaikka minkälaisia tiloja ja tilaa ja neliöitä.
Kerrostalossa sen sijaan on isommassakin 100 neliön "perheasunnossa" se 4 huonetta ja keittiö ja wc ja pesuhuone, saattaapa wc olla pesuhuoneen yhteydessä vielä jos oikein hyvin käy niin vielä oma sauna on lisäksi eikä joudu kommuunin yhteissaunaan.
Jos sinulla ei ole varaa päälle 200m2 kerrostaloasuntoihin keskustasta, niin turhaan siitä muille itket.
Ja perheellisenäkin ennemmin tingin tiloista niin, että valitsisin 100m2 kaupungista mieluummin kuin 200m2 Lapinjärveltä.
Maalla pitää olla kaksi autoa ja ne vasta kalliiksi tulee. Kun lasketaan kaikki auton kulut, arvonalennuksia myöten ei maalla asuminen enää olekaan niin halpaa.
Mielummin sata neliötä ihmisten ilmoilta kuin 200 neliötä keskeltä ei-mitään.
Kerrostaloasunnoissa on se huono puoli, että vaikka ne olisivat isojakin, niin ne ovat hyvin tylsiä ja asunto-osakeyhtiö on aina asunto-osakeyhtiö eli kommuuni eli sovhoosi / kolhoosi / kasarmi, missä asutaan yhdessä yhteisessä yhtiössä omistaen osake yhtiöön eikä omista itse asuntoaan vaan vain asumisoikeuden asunnossa ja on enemmistön päätäntävallan alla ja kokouksia, riitoja, ristiriitoja, hankaluuksia, ei saa itse määrittää omaa äänenvoimakkuutta kotonaan, soittoharrastuksen kanssa saattaa tulla kiusallisia tilanteitya tai toisaalta joutuu kärsimään muiden melusta jne.
Kerrostaloasunnossa vaikka se olisi isokin on vain tylsiä laatikkomaisia huoneita ja olohuone ja keittiö, WC ja ehkä sauna. Ei ole erilaisia tiloja asunnossa samalla lailla kuin ok-talossa. Kuinka monella on isossakaan kerrostaloasunnossa kunnollista erillistä ruokailutilaa / erkkeriä tai aulaa esimerkiksi. Tai kattoikkunoita? Ehkä joku penthouse -ullakkohuoneisto voi olla vähän mielenkiintoisempi kuin "peruskuutio" kuutiomaisine huoneineen.
On minulla varaa perheasuntoon kantakapungista, mutta jos kantakaupunkiin muutan niin ostan sieltä omakotitalon, en kantakaupungissakaan suostu asumaan muuta kuin omakotitalossa. On niitä siellä muutamia ja yksi on ollut nyt myynnissäkin. Siinäkin on tosin surkean pieni piha, mutta se on ihan ymmärrettävää kun talo sijaitsee kantakaupungissa Stockmannin lähellä toisaalta.
Kerrostaloon en muuta enää ikinä, olen köyhänä opiskelijana asunut kerrostalossa ja lisäksi vastavalmistuneena asuin hetken uudessa siistissä isossa kerrostalokolmiossa jonka sain työsuhdeasunnoksi, se menetteli kun tiesin asuvani siinä väliaikaisesti ja joka tapauksessa muutto oli tulossa ja ok-talon hankinta edessä niin en alkanut hankkimaan siltä paikkakunnalta ok-taloa missä joka tapauksessa tiesin asuvani vain vähän aikaa vastavalmistuneena.
Mitä helvetin kusipäi tä täällä oikein on antamassa miinusääniä asiallisille viesteille? Jos te vitu n idiootit ette halua asua isossa talossa, turha tulla antamaan miinuksia tänne. Ampukaa itsenne kuspäät!
Kilahtiko Loordilla, kaikkihan tietää, että olet mielenterveyspotilas, et Loordi, etkä lääkäri, monista valheistasi olet jäänyt kiinni ja jaksat tääällä lässyttää skeidaa, Ok-Loordi, Ok.pohatta ym ym tuhatkauno, tee vaan itsellesi jotain, jäikö pillerit ottamatta?
OK-Loordi on kallion asuntolan asukas, aikaa on viettää koneella 24/7 ja kehitellä eri hahmoja, kaikissa kirjoitustyyli sama, latvab ja palstan kummitus..