09 ostetussa läppärissä 1,9 GHz prosessori, 2 GB muistia. Samalla rahalla saa nyt vain 2,5 GHz prosessorin ja 6 GB muistia.
Ei toiminut Mooren laki
ok.
7258
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://en.wikipedia.org/wiki/Moore's_Law
Mooren laki sanoo että transistoreiden määrä 2-kertaistuu 18kk välein. Noihin hertseihin ei mooren laki ota kantaa.
Vuoden 2010 Intelin kehittyneimmässä Xeon prossussa transistoreja oli 2,3 miljardia, ja 2012 parhaassa Intelin prossussa jo 5 miljardia. Eli transistorien määrä kasvaa ihan kuten mooren laki ennustaa. Intel on myös kertonut ettei ole ongelmia ottaa 16nm ja 10nm valmistustekniikoita käyttöön, joten lähivuosien aikana ei ole näköpiirissä hidastumista transistorimäärän kasvulle.
Ei siinä puhuta kellotaajuudesta mitään.
Nvidialla oli jo 2010 julkaistussa Fermi gpu piirissä 3.2 miljardia transistoria. Toistaiseksi Mooren laki toimii, mutta ei enää kauaa. Jossain vaiheessa viivanleveys on niin pieni, että elektronit alkavat tunneloitumaan viereiseen johtimeen eikä piiri voi enää toimia. Mutuilen ettei 10nm ole enää kovin kaukana rajasta. Fysiikka tulee vastaan. Tietysti ytimiä lisäämällä saadaan lisää tehoa, mutta siinäkin on omat ongelmansa, eikä vähiten sähkönkulutuksen kannalta.
Taajuutta ei voi sitäkään nostaa enää paljoa koska johtimet kaventuvat, ja jännitettä pitää alentaa. Kovin kauaa pii ei enää kelpaa prosessorin raaka-aineeksi, vaan pitää ottaa käyttöön muut laskentamenetelmät, kuten esimerkiksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttitietokone
ja
http://en.wikipedia.org/wiki/DNA_computing
http://en.wikipedia.org/wiki/7_nanometer
7nm ja sitä pienemmät ovat näillä näkymin ihan aikataulussa Inteliltä tulossa 16nm ja 10nm jälkeen (ja sitä pienemmät, 5, 4, 3, 2, 1nm ensi vuosikymmenellä tulossa).
Ilmeisesti kuitenkin materiaali vaihdetaan silikonista hiiliatomikerrokseen, grafeeniin. Ne toimivat 10 - 1 nm kokoisina ja nyt jo osataan valmistaa 100GHz taajuudella toimivia transistoreita jotka on tehty hiilinanoputkista eli rullalle kierretystä grafeenista.
Ydinten määrän kasvatus toi eteen windowsin 4 ytimen ongelman.
Ja päivitys visioihin noin vuosikymmen myöhemmin. Mennään jo 4nm viivaleveydessä.
Mitä tulee Mooren lakiin, niin ilman Suomea oltaisiin jääty noin vuoden 2005 tasolle:
https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/millennium-palkittu-innovaatio-kutistaa-elektroniikan
https://millenniumprize.org/news-articles/news/2018-millennium-technology-prize-for-tuomo-suntola-for-enabling-smart-technology/
Ei kellotaajuus ole suoraan tehosuhde.