Heinolan kulttuuritoimen kehno toiminta on niin kuulunut teema, että tuskin voi sanoa enää mitään uutta. Ei ole uutinen, että kaupunki tukee ja rahastaa Jäppisen tuotanto Oy:n antamalla perheyritykselle ilmaisia tiloja ja palveluja ja maksamalla Jäppisen yrityksen työntekijöiden palkkoja.
Yle Teemalla törmäsin elokuvaan Woody Allenin ”Midnight In Paris” ja ihastuin Allenin suhtautumiseen 1900-luvun alun Pariisin ja sen ajan taide-elämään.
Tänään törmäsin samaan aiheeseen Itä-Hämeen kautta Heinolassa. Taiteilijapariskunta järjestää nuorisolle aikamatkan Pariisiin Pleissin tiloissa.
En osa luokitella Diiva-näytelmää, onko se taidetta tai kulttuuria. Ihan OK näytelmä, ainoa harmi vain, että toteutuminen perustuu kuntalaisten rahoihin, mutta hedelmiä voiton merkissä menevät Jäppisen yritykselle. Kuukausi se pyörii ja nyt kesäteatterin hienon katoksen alla on hiljaisuus.
Mutta ”We came here to Drink!” jopa näkemättä sanoisin kulttuuritapahtumaksi. Vaikka se ei ole taidehistorian tunti, mutta ”tästä voi oppia”, näyttelijät sanovat. On tehty valtavasti taustatyötä (ilman kunnan maksamaa ulkomaanmatkaa), käytetty monta historiallisia yksityiskohtia. Ymmärsin, että ryhmään kuuluu ohjaaja ja kaksi näyttelijää.
Miksi ilmiö eksyi Heinolaan? Sattumalta. Kulttuuritoimistolla ei ole osuutta tapahtumaan.
Jos näytelmä olisi kesäteatterin tiloissa tai WPK-talossa ja jos näytelmä olisi suomenkielinen, ehdottomasti kävisin itsekin näytöksellä.
Suosittelen Jäppisen tuotannolle seuraavan matkan ulkomaalle sijaan käydä Pleississä tutustumistarkoituksella, että voisi oppia jotain Heinolassa, paikankin päällä.
Yle Teemalla törmäsin elokuvaan Woody Allenin ”Midnight In Paris” ja ihastuin Allenin suhtautumiseen 1900-luvun alun Pariisin ja sen ajan taide-elämään.
Tänään törmäsin samaan aiheeseen Itä-Hämeen kautta Heinolassa. Taiteilijapariskunta järjestää nuorisolle aikamatkan Pariisiin Pleissin tiloissa.
En osa luokitella Diiva-näytelmää, onko se taidetta tai kulttuuria. Ihan OK näytelmä, ainoa harmi vain, että toteutuminen perustuu kuntalaisten rahoihin, mutta hedelmiä voiton merkissä menevät Jäppisen yritykselle. Kuukausi se pyörii ja nyt kesäteatterin hienon katoksen alla on hiljaisuus.
Mutta ”We came here to Drink!” jopa näkemättä sanoisin kulttuuritapahtumaksi. Vaikka se ei ole taidehistorian tunti, mutta ”tästä voi oppia”, näyttelijät sanovat. On tehty valtavasti taustatyötä (ilman kunnan maksamaa ulkomaanmatkaa), käytetty monta historiallisia yksityiskohtia. Ymmärsin, että ryhmään kuuluu ohjaaja ja kaksi näyttelijää.
Miksi ilmiö eksyi Heinolaan? Sattumalta. Kulttuuritoimistolla ei ole osuutta tapahtumaan.
Jos näytelmä olisi kesäteatterin tiloissa tai WPK-talossa ja jos näytelmä olisi suomenkielinen, ehdottomasti kävisin itsekin näytöksellä.
Suosittelen Jäppisen tuotannolle seuraavan matkan ulkomaalle sijaan käydä Pleississä tutustumistarkoituksella, että voisi oppia jotain Heinolassa, paikankin päällä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olipa hienot jyräät. Armeijan poikien ja tyttöjen esiintymistä katsoi riemulla. Irina oli tosi hyvä. Mikä parasta me saatiin tänne Heinolaan Cheek. Ikimuistoinen esiintyminen nuorelta mieheltä. Hyvä Heinola!
Paljonko hienot jyräät maksaa kuntalaisille?
http://www.heinola.net/pages/yhteydet/kulttuurijaerjestoet.php
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää jaettavista avustuksista seuraavassa kokouksessa 3.4.2013.
Pöytäkirja 3.4.2013: http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20132574-2.HTM
Hyväksytty 17500 € avustuksia.
Kiitos, Saija ja Pirjo.
Pöytäkirjan liitteenä Yhdistelmä kulttuurijärjestöjen avustushakemuksista 2013
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20132574-2-1.PDF
Kulttuurijärjestöt saavat avustusta toimintaansa vajaat 20 000 euroa vuodessa.
Järjestöt maksavat saamansa toiminta-avustuksen takaisin kaupungille tilavuokrina. Jos joku järjestö on rahan puutteen vuoksi anonut vuokran alennusta, sitä ei ole annettu. Kiinteistövirasto, joka vuokrat perii, kehottaa korottamaan jäsenmaksuja.
Siis Heinolassa kulttuuri-ihmisten pitäisi järjestää ilmaiskonsertteja, esityksiä, näyttelyitä ja kulttuuritapahtumia siten, että järjestöjen jäsenet rahoittavat itse paikallien kulttuuritoiminna ja tekevät sen vielä talkootyönä.
Kulttuurisihteeri, kulttuuritoimenjohtaja ja osastopäällikön tehtäviä hoitava Saija Jäppinen päättää kulttuuritoimesta ja taloudesta siten, että kulttuuritoimen resurssit käytetään johtamansa kesäteatteriin. Kesäteatteri ei luonnollisestikaan maksa vuokraa kesäteatteritilasta, eikä kesäteatterin kunnostusta tai ylläpitoa. Kesäteatteriesitysten myynnin, markkinoinnin ja mainonnon maksavat heinolalaiset, niitä ei vähennetä lipputuloista. Kukaan ei tiedä mihin lipputulot käytetään. Tarkastuslautakunta ei tarkasta, tilintarkastajat eivät tarkasta - joten Jäppinen saa rauhassa puuhastella kirjanpidon ja tositteiden kanssa.
Kaupungilla, joka ei ymmärrä omaa arvostaa omaa kulttuuriaan ja sen tekijöitä, ei ole tulevaisuutta. Noin puolentoistakuukauden ajan kestävä teatteriviihde ei riitä keskikokoisen kaupungin kulttuuritarjonnaksi missään muualla kuin Heinolassa, jossa paikallinen kulttuuri on ajettu alas.
www.taiteidenyo.fi
Jotkut osaa ja jotkut ei osaa.
Mielummin haluan rahat käytettävän Heinolassa Jyrääseen, kuin pienen piirin kulttuurikerhoon. Näin mahdollisimman moni pääsee nauttimaan tuloksista. Aikuiset harrastakoon omilla rahoilla, näin me teemme urheilussakin. Sama pätee eläkeläisiin.
Tah? " Aikuiset harrastakoon omilla rahoilla".
Kenen rahat sitten haluat käytettävän Heinolassa Jyrääseen?
Ja kuinka paljon?
Ketkä "mahdollisimman moni " pääsee nauttimaan tuloksista?
Ulkokuntalainen nuoriso?
Paljonko hienot jyräät maksaa aikuisille kuntalaisille?
Nykyisillä nuorilla on outo todellisuudentaju: itsenäinen elämä "omassa taloudessa" sosiaalitoimen tai Kelan rahoilla.
Nuorisopalveluista Heinolassa vastaa sivitystoimi, vai kuinka, eli sivistystoimenjohtaja Hepo-oja?
Kuka onkaan sivistystoimen johtaja ja miksi Heinolassa on Suomen viidenneksi onnettomimmat nuoret ja miksi lasten ja nuorten huostaanottoja Heinolassa on neljänneksi eniten Suomessa?
Kulttuuripalvelut ovat vieläkin kehnommin hoidettu, kun paikallista kulttuuria ei tueta.
Kuka onkaan Heinolan kulttuuritoimen johtaja, joka toimii sivistystoimen johtajan eli Hepo-ojan alaisena (ennen ja jälkeen Hepo-ojan kaupunginjohtajan sijaisuutta)?
Vuoden 2010 kulttuurilautakunnan kokouksessa Saija Jäppinen, kulttuuritoimen johtajana toimiva osastopäällikkö ja kulttuurisihteeri esitteli itselleen kesäteaterin johtajuutta seuraavasti
KULLK § 47
Valmistelija: kulttuurisihteeri Saija Jäppinen
Liittenä nro 1 on uudelleen valmisteltu sivistystoimen johtosääntö. Johtosäännöstä on poistettu §:stä 2 kohta Kulttuurilautakunta vastaa sekä matkailusta ja markkinoinnista sekä §:stä 6 teksti Sen lisäksi, mitä hallintosäännössä tai edellä on määrätty, kulttuuritoimenjohtaja vastaa Heinolan kesäteatterin toiminnasta ja taloudesta. Liitteenä nro 2 on sivistystoimen voimassa oleva johtosääntö.
SIVISTYSTOIMENJOHTAJA
Kulttuurilautakunta hyväksyy sivistystoimen muutetun johtosäännön liitteen nro 1 mukaan ja lähettää sen päätettäväksi edelleen kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle.
Kuka on siis kulttuuritoimenjohtaja, joka vastaa (Jäppisen esityksestä) kesäteatterin toiminnasta ja taloudesta? Onko Jäppinen itse? Mikä on Jäppisen pätevyys ja koulutus, kun hän hoitaa Heinolassa kulttuuritoimen johtajuutta ja vastaa kesäteatterin toiminnasta ja taloudesta?
Jos Jäppinen vastaa kesäteatterin taloudesta ja toiminnasta, niin miksi taloutta ei lainkaan tarkasteta? Kuka päättää kesäteatterin toiminnasta?
Matti Seppä teki valtuustoaoitteen 12.11.2012
"Kaikkien yksiköiden, osastojen ja tulosalueiden toiminta-ajatusten saattaminen valtuuston tietoon"
- Talousarvioehdotuksessa on joiltakin yksiköiltä, osastoilta ja tulosalueilta jo kelvolliset toiminta-ajatukset. Useat toiminta-ajatukset ovat kuitenkin päivittämien tarpeessa. Lisäksi talousarviosta puuttuu monien yksiköiden toiminta-ajatukset kokonaan.
- Esitystavaltaan toiminta-ajatukset tulee esittää yhdenmukaisella tavalla. Toiminta-ajatuksen tulee vastata kysymykseen, miksi yksikkö, osasto ja tulosalue on olemassa ja keitä se palvelee.
- Toiminta-ajatukset tulisi esittää valtuustolle jo vuoden 2013 ensimmäisinä kuukausina. Tämä helpottaisi uusien valtuutettujen kouluttamista.
Valtuustoaloitteena esitän, että kaikki tulosalueet toimielintensä johdolla päivittävät toiminta-ajatuksensa jokaista yksikköä myöten ja saattavat nämä valtuuston tietoon.
Sepän tekemä tärkeä aloite pitäisi olla Heinolassa itsestään selvyys kaupungin toiminta-ajatuksena ja päätöksenteon tukena. Näinhän se ei Heinolassa ole eikä hildeniläisten johtaessa tule.
Kesäteatterin toiminta-ajatuksena on että Saija Jäppinen matkustelee ulkomailla miehensä kanssa katsomassa musikaaleja kesäteatteria varten. Kesäteatterin 600000 euron tulot kattavat ne menot, jotka Jäppinen kesäteatterin menoiksi hyväksyy. Kesäteatterin menoja eivät siten ole kesäteatterin kiinteistön ylläpito ja korjaukset (kuten katteen uusiminen 50 000 euroa), esitysten myynti ja markkinointi muun muassa matkailumessuilla, lippujen myynti kulttuuritoimistossa ja lipunmyyntiin palkatut virkailijat jne)
Kulttuuritoimen toiminta-ajatuksena on, että se järjestää kesäteatteria siten, että näyttelijät palkataan Helsingistä ja katsojat tuodaan busseilta (valtavan mainonnan avulla) muista kunnista. Kulttuuritoimen resurssit käytetään kesäteatteriin ja paikalliset kulttuurijärjestöt järjestävät paikallista kulttuuria talkootyönä - ilman kaupungin tukea.
Jos kesäteatterin tulot vastaavat menot, niin mihin sitten veronmaksajien rahoja tarvitaan satoja tuhansia euroa? Miksi kesäteatteria ei hoideta omana yhdistyksenään tai yhtiönä, vaan vaaditaan veronmaksajien tukemana ilman, että heinolalaiset voivat vaikuttaa kesäteatterin ohjelmistoon (nykyisellään ala-arvoinen ohjelmisto) tai talouteen?
Voidaan sanoa, että Heinolassa on Suomen keskisuurista kaupungeista huonoiten hoidettu kulttuuritoiminta, kun kesäteatteri ei missään muualla riitä kaupungin kulttuuritarjonnaksi. Muissa kaupungeissa arvostetaan paikallista kulttuuria, joka tukee nuoriso- ja kasvatustyötä ja ennen muuta kaupungin omaa imagoa, omaa kulttuuria ja omaa kulttuurihistoriaa - toisin kuin Heinolassa.
Nyt kun täällä on eri ketjussa kerrottu, että Saija Jäppinen on oppisopimuksella tullut kultturisihteeriksi. Muistan muinoin, että Saija Jäppinen oli oppisopimuksella myös nuorisotoimessa mutta tuliko ne opinnot koskaan valmiiksi.
Ehkä se on sama oppisopimus? Äiti järjesti tyttärensä ensin nuorisotoimeen, jonka sai sekaisin ja sitten kulttuuritoimeen, kun kulttuurisihteeri ensin kiusattiin pois Heinolasta.
Kuka kulttuurisihteeri kiusattiin pois ja milloin. Kaattariko?
MIkä paikka tää Heinola oikein on?
Pikku kaupunki jossa palikat kateissa erityisesti päättäjillä. Paikka sijaitsee Itä-Hämeessä. Työttömiä paljon ja kaupungin palvelut laskee lehmän hännän lailla.
Tässä faktaa sinulle aluksi.
"Tieto" on siis joillekin sama kuin mustamaalaaminen? Heinola on hyvä ja kaunis kaupunki hyvillä palveluilla, tervetuloa tutustumaan!
Ja tosiaan hölynpölyä näistä palveluista. Maalarit ne vaan maalaa vaan valmista ei tule.
Tämän kaupungin kauneus perustuu luontoon Kymeen lukuisine haaroineen sekä puistoihin. Rakennuksethan on todella rumia sekä vanhoja, poissuljetaan museot.
Kyllä Hilden ja Ihamäki tietävät, otetaan 250 pakolaista niin hetken pysyy väkiluku 20 tuhannesa