Korkein oikeus on pitänyt voimassa Petri Ilari Väkiparralle Turun hovioikeudessa langetetun elinkautisen vankeusrangaistuksen vaimonsa murhasta. Tässä tapauksessa Turunseudun käräjäoikeus oli alunperin tuominnut vain taposta 11 vuodeksi.
Ks.
http://www.kko.fi/ennakkoratkaisut/2004-80.htm
Kun päätöstä lukee, ymmärtää kyllä selkeästi, mikä ero tällä oli esimerkiksi Otto Martikaisen tekoon. Teon törkeys ja erityinen raakuus ja julmuus on suhteutettava rikoslaissa olevaan perusnimikkeeseen eli tappoon eikä ajateltavaa asiaa yleisesti (s.o. tahalliset henkirikokset voivat joka tapauksessa näyttää raaoilta ja julmilta olematta kuitenkaan kokonaisuutena arvostellen törkeitä).
Ks.
http://www.kko.fi/ennakkoratkaisut/2004-80.htm
Kun päätöstä lukee, ymmärtää kyllä selkeästi, mikä ero tällä oli esimerkiksi Otto Martikaisen tekoon. Teon törkeys ja erityinen raakuus ja julmuus on suhteutettava rikoslaissa olevaan perusnimikkeeseen eli tappoon eikä ajateltavaa asiaa yleisesti (s.o. tahalliset henkirikokset voivat joka tapauksessa näyttää raaoilta ja julmilta olematta kuitenkaan kokonaisuutena arvostellen törkeitä).
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Mielentilatutkimuksessa on tosin todettu, että Petri V:llä oli persoonallisuushäiriöstään johtuen vaikeuksia sietää pettymyksiä ja vastoinkäymisiä sekä näissä tilanteissa alttiutta käyttäytyä impulsiivisesti ja aggressiivisesti. Hän oli lisäksi tapahtumia edeltävänä viikonloppuna nauttinut runsaasti alkoholia ja vielä tekoaamuna keskiolutta. Mainitut seikat eivät kuitenkaan ole olleet niin painavia, että niillä voitaisiin katsoa olevan rikosoikeudellista merkitystä arvioitaessa sitä, onko Petri V tehnyt teon vakaasti harkiten."
Jos Petri V olisi ollut kunnon kännissä, olisiko teko ollut vain tappo?
RL 3:
...
2 § (19.7.1974/613) Jos viisitoista mutta ei kahdeksaatoista vuotta täyttänyt tekee rikoksen, on tuomittava, milloin rikoksesta olisi saattanut seurata elinkautinen vankeusrangaistus, vankeutta vähintään kaksi ja enintään kaksitoista vuotta. Jos rangaistukseksi on säädetty määräaika vankeutta tai sakkoa, on tuomittava enintään kolme neljännestä säädetystä ankarimmasta rangaistuksesta ja vähintään pienin määrä, jonka sitä rangaistusta saa 2 luvun mukaan tuomita.
...
4 § Jos jonkun harkitaan rikosta tehdessään olleen täyttä ymmärrystä vailla, vaikkei häntä 3 §:n mukaan voida syyhyn mahdottomaksi katsoa; olkoon yleistä lajia oleva rangaistus se, mikä 2 §:ssä on säädetty.
Älköön tässä tapauksessa päihtymystä taikka muuta senkaltaista mielenhäiriötä, johon rikoksentekijä on itsensä saattanut, yksinään pidettäkö syynä tällaiseen rangaistuksen vähentämiseen.
...