Aioin hankkia koiranpennun lähitulaisuudessa, joten voitteko suositella jotain rotua? Mitä juttuja tulisi huomioida?
Paras koirarotu?
kaveria etsimässä
23475
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kriteerejäsi tietämättä en voi suositella mitään rotua, mutta tässä pari yleishyödyllistä ohjetta:
1. katso koirakirjasta mahdollisimman monta ulkonäön, koon yms. puolesta miellyttävää rotua
2. onko koiran alkuperäinen käyttötarkoitus elämäntapoihisi sopiva? Kiinanpalatsikoira ei sovi juoksukaveriksi ja suomenpystykorva tai husky eivät ole ideaaleja lemmikkejä kerrostaloasumiseen. Aktiivinen ihminen voi turhautua bassetin kanssa ja pelkästä seuraeläimestä haaveilevan ei kannata hankkia basenjilaumaa taloaan tuhoamaan. Yleisesti ottaen ensimmäiseksi koiraksi sopivat paimen- ja seurakoirat. Italiaano on vinttaripuolen helpoin... mutta paljon riippuu persoonasta. Jollekin staffi sopii paremmin kuin sheltti.
3. ota selvää kunkin rodun terveystilasta. Yksityishenkilön ylläpitämä http://koirarodut.suntuubi.com/ on ehkä kattavin sivusto, joka on kerännyt yhteen niin luonne-, terveys- kuin muutkin ominaisuudet.
4. Käy rotuyhdistyksen sivuilla. Mitkä ovat rodun jalostamisen vähimmäisehdot vai onko ehtoja lainkaan? Mistä asioista rotuyhdistys kantaa huolta, vai ollaanko siellä välinpitämättömiä joidenkin ominaisuuksien suhteen (bernien lonkat, bulldoggien röhisevä hengitys)?
5. mene KoiraNetiin. Katsele pentueita noin yleisesti ottaen. Löytyykö koirilta terveystuloksia? Millaisia tuloksia pentueiden vanhemmilla on silmä-, sydän-, polvi-, lonkka- tai vaikka kyynärtesteistä vai löytyykö tuloksia lainkaan?
6. Tutki kasvattajia. Millaisia koiria kasvattaja on pennuttanut parin viime vuoden aikana? Kuinka hyvin rotuyhdistyksen vähimmäissääntöjä noudatetaan? Syntyykö pentueita järkyttävät määrät vuodessa?
Tutkaile pentueen vanhempien terveystuloksia:
Vähintään pitäisi tietää nämä asiat:
kyynärät:
0 = terve kyynärä
1 = nivelrikkoinen kyynärä. Itse pitäisin suosituksena, ettei siitosikäisellä koiralla (suunnilleen 1,5-6v.) saisi olla nivelrikkoa lainkaan. Se ei lupaa hyvää pentujen terveydelle....
2 = kohtuullisen nivelrikkoinen kyynärä
3 = erittäin nivelrikkoinen kyynärä
Polvet:
0 = polvi on terve
1 = polvi voi mennä joskus sijoiltaan
2 = polvi menee sijoiltaan suht helposti. Tähän vetäisin viimeistään rajan, yliliikkuvat polvet esim. haittaavat koiran leikkimistä ja liikkumista
3 = polvi on suurimman osan ajasta sijoiltaan tai kokonaan poissa paikoiltaan.
Lonkat:
A = terveet lonkkanivelet
B = rajatapaus
C = lievästi dysplasinen lonkkanivel, jossa voi olla jo nivelrikkoa (ja kuten sanoin, nivelrikko ei kuulu siitoskoiran ikäisen eläimen normaaliin olotilaan). Näihin kannattaa jo suhtautua varaukselta.
D = kohtalainen lonkkavika. Näitä eläimiä ei missään nimessä saisi enää pennuttaa.
E = vakava lonkkavika, esim. lonkkamaljat puuttuvat kokonaan tai nivelet ovat täysin nivelrikkoiset.
Lisäksi rotukohtaisesti koiria voidaan kuvata spondyloosin (mm. bokserit) tai syringomyelian (cavalier) varalta.
Aina kannattaa suhtautua epäluuloisesti koiran vanhempiin, joilla ei ole minkäänlaisia terveystuloksia. Varsinkin, jos rodun terveyttä on tapana tutkia.
En ala jauhaa perussoopaa koirien liikuttamisesta, niiden vaatimasta huolenpidosta, yllättävistä ell-kuluista (kuten omalla koirallani todettu kallis perinnöllinen sairaus) tai sellaisesta. Etköhän ole niistä jo perillä x)
suomenpystykorvan niin saat pakkauksen jota ei tarvitse katua. Opettaa kaiken tarvittavan vaativammankin koiran käsittelyyn. Varsinkin jos satut ottamaan/saamaan sen kaikkein vilkkaimman yksilön.
Aloita sääntöjen opettaminen pikkuhiljaa heti kotiuduttua. Etenet siinä koiran tahtia. Ja pidä kirkkaana mielessä että jos laiminlyöt ekan vuoden kasvatuksen, niin niitä virheitä korjaat kaksi seuraavaa vuotta. Suomeksi: olet kasvattanut ongelmakoiran.
Valmistaudu henkisesti siihen että koiran elinvuosista 1. jälkeen kaksi vuotta on aika tuskallista aikaa(ilman ongelmiakin), sillä koiralla on energiaa ja elämänhalua vaikka muille jakaa. 3. vuoden jälkeen koira aikuistuu ja rauhoittuu niin että ei meinaa todeksi uskoa. Ja silloin, jos olet perustyöt hoitanut kunnolla, olet jälleen se Jumalasta seuraava koirasi silmissä, jonka sanaa ei kyseenalaisteta ja jonka puolesta se antaa tiukassa paikassa vaikka henkensä.
Kannattaa muuten dokumentoida heti ensi hetkistä alkaen loppuun saakka koirasi elämä valokuvin, videoin ja sanoin. Näin on lohtua sinulla silloin kun eron hetki väistämättä jokaiselle koiralle saapuu.
Onnea hankintaan...
Nimerkillä "Nuorikoira" on hyvä listaus tarkistettavista asioista, itse lisäisin listan alkupäähän rotumääritelmän. Silloin kun siellä oleva kuvaus tuntuu omalta koiralta, voi hyvin jatkaa selvittämään muita yllä kuvattuja asioita.
Mene myös käymään näyttelyissä, agilitykisoissa, mätsäreissä, kaikissa mahdollisissa koiratapahtumissa ja kysele koirista. Sitten kun olet saanut rotusi selville, mene tutustumaan ainakin muutaman mahdolliseen kenneliin, mistä voisit koirasi hankkia.
Kannattaa valita älykäs, tottelevainen ja hiljainen koira. Itse olen joutunut lopettamaan pari edellistä koiraa eläinlääkärillä kun en ole ollut niihin tyytyväinen.
toimintaa, lopettaa nyt hyvä nuori koira pelkästään sen takia ettei ole tyytyväinen kun se ei älyä mitä sanot, ei tottele kun ei tiedä mitä tarkoitat, ja haukkuu koska ei ymmärrä mitä olet sanonut sille.
Parasta mitä nimimerkki Komentaja voi tämän jälkeen tehdä, on hankkia pehmokoira. Ja poistua takavasemmalle kun täällä keskustellaan koirista.
Toki koiria voi opettaa mutta niitten tulee myös olla riittävän alykkäitä ja luonteeltaan oikeita. Ei kaikista koirista ole siihen. Vähän vaikuttaa siltä, että nykyinen koirakin on vietävä piikille. Ei se ole helppoa löytää riittävän hyvää. Ken koiria jalostaa niin ymmärtää. Tuntuu, että tämä on jonkinlainen ongelma sinulle?
"Tuntuu, että tämä on jonkinlainen ongelma sinulle? "
... minulle, mutta pohdipas asiaa koirasi kannalta. Anna uuteen kotiin, ellet halua panostaa edes perusasioiden opettamiseen. Älä turhaan lopeta hyvää koiraa.
Kaikki koirat valitettavasti kommunikoivat haukkumalla ja sitä ei kaikki omistajatkaan siedä. Naapurustolle haukkuva lemmikki on todellinen piina. Ennenkuin hankitte koirianne, niin tiedätte ettei sitä kannata kerrostaloon ainakaan hankkia edes toisten kiusaksi, sillä lähtöpassit tulee.
Ite oon meidän kerrostalosta laittanut kolme koiraa ulos, eli siis lähtöpassit, kun ei pysynyt kuono kiinni.
Isännöitsijän sihteerinä joudun alvariinsa tekemisiin tällaisten häirintätilanteiden kirjaajaksi ja sitten sanon vaan, niin varautukaa, sillä isännöitsijät tietävät eivätkä anna toisia asukkaita lemmikin häiritä.
Kerrostaloissa on myöskin niitä, joilla on opiskeluja ja tenttejä, tarvitsevat lukurauhaa. On yötöitä tekeviä, on vuorotöitä tekeviä, joiden täytyy saada päivällä rauhassa nukkua.
kyllä avata nuttura yöksi, niin päivälläkin olisi helpompi olla. Anna ihmisten olla, äläkä ala puuttumaan heidän asioihinsa turhaan. Koiran haukku kuuluu elämään, kunhan se ei ole jatkuvaa. Aivan samoin kuin lasten kiljunta. Kerrostalossa asuminen EI todellakaan ole sama asia kuin jossain maan korvessa kilometrien päässä naapureista josta sinä ilmeisesti olet kotoisin?
Mikä koirarotu elää yleisesti ottaen pisimpään ja jolla olisi vähiten sairauksia? Ei mitään liian isokokoista mutteinyt pientäkääm.
Käsittääkseni nuo lappalaiskoirat on aika terveitä ja pitkäikäisiäkin, joku varmaan antaa ihan oikeankin termin ;)
"Pitkäikäisimmät koirarodut:
1. Islanninlammaskoira
2. Pohjanpystykorva
3. Walesinspringerspanieli
4. Tiibetinterrieri
5. Parsonrusselinterrieri
6. Borderterrieri
7. Kääpiösnautseri
8. Tiibetinspanieli
9. Siperianhusky
10. Snautseri
11. Vehnäterrieri
12. Cairnterrieri
13. Lhasa apso
14. Länsigöötanmaanpystykorva
15. Whippet
16. Shih tzu
17. Australiankelpie
18. Pieni münsterinseisoja
19. Suomenpystykorva
20. Bichon frise
"
Täältä löytyy todellakin paljon tietoa: http://koirarodut.suntuubi.com/?cat=377
Pelkän eliniän tai rodun perusteella ei kannata tehdä valintaansa. Onhan se kurja joutua elämään 15 vuotta eläimen kanssa, jonka kokee maanvaivaksi.
Kannattaa etsiä ulkomuodoltaan liioittelemattomia koiria, joilla on velvollisuudentuntoiset kasvattajat. Ja opetella tulkitsemaan KoiraNetiä, se on ihan kullanarvoinen asia... parempi selvittää kasvattajan ja pentujen taustat etukäteen, koska siinä vaiheessa kun käyt katsomassa pentuja, olet mennyttä naista/miestä :)
pystykorvia kun oli aikanaan, niin vanhin, isoäitini koira, eli 22 vuotiaaksi. Oma koiramme eli 17 vuotta, sen tytär, joka sitten oli isoäidin seuraava koira, eli 18 vuotta. Meidän seuraavamme oli uros, joka eli 14 vuotta. Isoäidin viimeisin narttu eli 17 vuotta. Oma nykyinen urokseni on nyt 7 ja odotan että hyvinkin tuon edellisen uroon ikään pääsisi. Ainakin. Eli suomipystis tarjoaa varmaan riittävän iän ja terveyden aloittajalle?
ptkäikäisiä joo pystikset on mut terveys ei aina kule yhdessä iän kanssa ja kasvattajalla on todellakin cväliä. http://www.spj.fi/fi/rodut/suomenpystykorva/terveys pystyis äärimmäisen herkkä haukkuinen ja metsäsyysviettinen että kerrostaloon kaupungin vilskeeseen ei paras mahdollinen. kaunis se on kun mikäkin ja pääosin kiltti koira mutta purijoitakin löytyy (mikä lähinnä tapakasvatuksen puutteesa lienee osittain seurausta).
Täällä
https://sites.google.com/site/prokoirat/linkkeja
On linkattuna muutama koirarodunvalintatesti, noista voi olla apua rotuvaihtoehtoja kartoittaessa.
Olisiko parempi hankkia useampi koira? Näin koirilla olisi myös lajikumppani tai oko tässä nyt jotain mitä en osaa huomioida?
On parempi hankkia ensin yksi koira, kouluttaa se kunnolla ja katsella vasta sitten sille kaveria, jos tarvetta ilmenee. Yhden koiran koulutus on helpompaa kuin kahden. Silloin koira myös leimautuu ihmiseen, ei lajikumppaniinsa.
Ei kannata valita rotua siksi, että se on pitkäikäinen, varsinkaan jos rotu ei todellakaan käy henkilön tarpeisiin. Mitä tekee pitkäikäisellä koiralla, joka hyppii seinille aktiviteettien puutteessa tai aamusta iltaan karkaileva metsästysviettinen koira joka ei pääse ikinä metsälle, tai koira jonka pitkää turkkia ei jaksa hoitaa koska turkinhoito ei vaan kiinnosta?
Petsiessä on hyvä ketju, "mikä rotu minulle?". Poimin sieltä kysymykset, kerro sinä niihin rehellisesti omat vastaukset niin rotua on helpompi ehdottaa.
Koirakokemus?
Koiralle tarjottavan liikunnan määrä ja laatu?
Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)?
Harrastustoiveet?
Turkkitoivomukset?
Koiran koko?
Koiran luonne?
Rotuja/ryhmiä, joita olet jo pohtinut?
Koirarotutestejä löytyy googlailemalla, niitä ei kannata absoluuttisena totuutena pitää mutta varmasti antavat karkeaa osviittaa siitä, mitä rotuja kellekin käy. http://www.koiranomistajanperuskurssi.fi/ tuo on hyvä sivu,
Päätitpä mitä ja mihin rotuun tahansa, suosittelen käyttämään aikaa eikä valita ensimmäistä/halvinta tms. Kuten joku noista terveystuloksista kirjoitti alussa, niin niihin kannattaa hieman panostaa. Jalostusnetistä näkee kasvattajien tarkoitusperät aika hyvin. Esimerkiksi eräällä kasvattajalla on 300 pentua nimillään ja 9% niistä pennuista on terv.tarkastukset tehty ja vain n. 5% on joku tulos jostain. Pentueita syntyy n. 5 per vuosi ja henkilkohtaisesti tiedän, etä myy mihin tahansa ja kelle tahansa.
Eihän täällä kukaan tunnu tietävän mitään. Hanki koira, joka tuntuu oikealta. Mene ostopaikkaan ja odota. Se oikea koira tulee luoksesi. Tee se mikä tuntuu oikealta. Koira on kuin lapsi ja sillä on samat tarpeet.
Koira ei ole lapsi, koira on eläin. Monille koiranomistajille on tullut oikosulku ajatuksissaan. KOIRA EI OLE LAPSEEN VERRATTAVA. KOIRA ON ELÄIN.
Tämä koirankasvattaja on ilmeisesti harrastajakoirankasvattaja. Ei koiraa tuollalailla valita.
Koira ei ole lelu, vaikka se onkin eläin.
Eräs henkilö, joka oli omasta mielestään niin koirarakas, heitteli kiviä sisältävillä peltipurkeillaan koiriaan. Siihenkaristui se utopinen ajatus, jotta ko. henkilö todella koiriaan rakasti, rahaa niillä teki ja nyt on eläinsuojeluun tehty ilmoitus.
Vieläkin hoitelee toisten koiria maksua vastaan.
Hän on mielenterveyspotilas.
Kuule, oo hankkimatta. Saat siitä hankaluuksia. Koira haukkuu kerrostalossa niinkuin omakotitalossakin.
Isännöitsijät kerrostaloissa ovat tietoisia asiasta ja haukkuvat ja muita häiritsevät koirat poistetaan kerrostalosta, jos joku muu asukas tekee kolme valitusta haukkuvasta tai ulvovasta koirasta.
oli toki varattu pentu,uros,kolme poikaa.temusivat siellä omiaan kunnes yksi jäi katsomaan pitkään päälle,sitten tuli luokse juoksujalkaa,tuli syliin,kelli selällään ja "maistoi" kasvoja ja seurasi kuin olisi langalla kiinni.toiset ei juurikaan välittänyt.enkä muuten niitä muita kattonutkaan.ja nyt yhteisen neljän vuoden jälkeenkin voin sanoa että on täysin oikea koira minulle:)
ja se taisi tosiaan olla, että tuo poika valitsi minut,mistä olenkin tosi onnellinen! :)