Uutisissa kerrottiin että Laukaan ratsastusmaneesin romahtaminen alkoi olka tai kaulaliitoksen petettyä.
Oliko kyseiset liitokset tehty naulalevyillä.
Oliko kyseiset liitokset tehty naulalevyillä.
Laukaan hallin sortuminen
mahdollinen..
13566
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mun ymmärtääkseni kyseessä oli teräsristikkorakenteinen kolminivelkehä -ratkaisu, jossa ensimmäisenä pettäneet liitokset olisivat olleet hitsaamalla koottuja.
Maneesissa teräsrakenteinenristikko. Ristikossa suunnittelu ja tekovirhettä. Suunnittelussa lienee tullu isoimmat mokat, esim. alimitoitusta ja puutteellisia jäykistyksiä. Sortuminen kai alkanut yhdestä ristikosta ja siitä domino ilmiöllä eteenpäin. Rakennusvalvontaakin tietysti voi aina vähän syytellä, joskaan monessakaan valvonnassa ei riitä tietotaitoa tulkita esim. juurikin ristikkosuunnitelmia. Asiantuntijoilta voi pyytää suunnitelmien tarkastamista mutta se taas maksaa veroeuroja, jotka tuntuu muutenkin olevan aika tiukalla.
Tuollainen kolminivelkeä, joka tässä tapauksessa oli kyseessä, on sen verran monimutkainen mitoitettava, ettei taida koko Keski-Suomesta löytyä sellaista rakennustarjkastajaa, joka kykenisi normaalin tarkistustoiminnan puitteissa mitään järkevää sanomaan kyseisistä srakenteista.... siis ainakaan noteeraamisen arvoista.
Kyllä rakennusvalvontaviranomaisten valvontakyky ja sitä kautta myös valvonnan vastuu rajoittuu sen seikan toteamiseen, että rakennurttaja on pestannut itselleen "riittävän pätevät" suunnittelijat kuhunkin vastuuvirkaan...
Eli mun nähdäkseni Laukaan tapauksest.a rakennusvalvonta voinee pestä kätensä.
Oli, mikä nappula hyvänsä, niin päällimmäinen syy on se, että tekniikan alalle ajautuvat kaikkein vähälahjaisimmat ja työmaille koko Euroopan pohjasakka.
Tämä monimutkaisesti mitoitettavan asian alkeet löytyvät teoksesta mekaniikka teknillisiä kouluja varten sivulta 157.
Joo, onhan tuo kolminivelkehä sentään staattisesti määreinen, joten mekaniikan perusopinnot suorittanut selviää kyllä rasitussuureiden laskemisesta (jos on sattumalta pikkuisen taipumusta matemaattiseen ajatteluun), mutta on tuossa rakenteessa toisaalta haasteita enempi kuin teknikkotason mekaniikkakurssilla käsitellään. Mainitsemassasi aineistossa tuskin sanaakaan seuraavista (Laukaan tapauksessa ratkaisevista) yksityiskohdista:
* hitsaussaumojen lujuus
* hoikkien teräsrakenteiden nurjahdukset ja/tai kiepahdukset
* sitkeä murtuminen
* jatkuvan sortumisen ehkäisy
Tässä oli kuitenkin kyse konstruktiosta, jonka näkee otsallaankin epävakaaksi.
http://hs12.snstatic.fi/webkuva/taysi/560/1360817430294?ts=977
Olisitko sinä vain laittanut rautaa, että murtumaa ei olisi tullut.
Moniko käyttää autotallina pressukatosta.
On Inventorissa esimerkiksi Ansysin laskentamoduuli. Voit tietenkin pännällä hahmotella ja luonnostella, mikäli haluat aivovoimistelua, mutta jatkokurssina Outinen-Vulli lujuusoppi pitänee sisällään kaikki paitsi tuon dominoteorian, johon sortuu vain pölkkypää.
Ottamatta kantaa teoreettisen mekaniikan viime vuosisataisiin saavutuksiin, niin yleensä tällaisten maneesien tapauksessa merkittäväksi tekijäksi on mainittu korroosio.
Maneesin rakenne oli diplomi-insinöörityön taidonnäyte hoikkine rakenteineen, mahtavine jänne- ja kehäväleineen. Asennusta hidastavia pultteja oli onnistuttu vähentämään ja pienentämään.
Rakennuksesta puuttui pituussuuntainen jäykistysjärjestelmä.
Taispa puuttua Ded-de-dedtzkutkin.
Kuinka ristikko- ja etenkin kolminivelisissä arvioidaan perustusten lujuus ja stabiilius. Huonot perustukset tai pohjatöiden huono laatu varmasti vaikuttavat kokonaislujuuteen. Salaojituksen puutteet ja valumavedet sekä väärät maa-ainekset lienevät tämän tyyppisissä perustusvaurioissa mukana. Mahtaako edellä mainituista johtuvaan esim. perustusten siirtymään eri rakennetyypeillä olla mitään ohjearvoa. Paljonko esim. perustuksen 1cm siirtymä lisää kattoristikon kriittisiä jännityksiä?....Paljonko saa max siirtyä että katto romahtaa esim. lumikuormalla? Itse arvioisin maalaisjärjellä että kolminivelisessä (jäykät seinät) herkkyys perustusten siirtymiin keskimääräistä suurempi? Ja toinen asia on sitten, kuinka tällaisia siirtymiä rakennusten elinaikana valvottaisiin!?
Teräsorretkin oli kuin autokatoksesta.
2,5 millinen Z200: jänneväli 9100, orsijako 2000????
En olisi uskaltanut sinne katolle mennä edes kattopeltiä ruuvaamaan.
Katapultti se oli.
http://yle.fi/uutiset/sastamalan_isola-maneesi_tarkastettiin_liedon_onnettomuuden_jalkeen/6497761