Hyvin monet meistä suomalaisista on vieraillut Tukholmassa. Melkein yhtä moni on tuskaillut pakkoruotsin kanssa, kun on pitänyt heittää suustaan jokin yksinkertainen arkinen repliikki suustaan pakkoruotsilla.
Alemmuuden tunnettako, vai mitä lienee, mutta niin se vaan on, että pakkoruotsia emme halua puhua ainakaan Tukholmassa, kun pelkäämme, että meille nauretaan.
Monet sellaisetkin suomalaiset, jotka osaavat pakkoruotsia ihan tyydyttävästi, kätkevät kynttilänsä vakan alle ja vaikenevat. Turhaan sanon minä.
Emmehän me mene Tukholmaan esittämään kielellisiä hienouksia, kunhan tulemme ymmärretyksi.
Eräs suomalaismies ratkaisi pakkoruotsin heikkoutensa näppärästi.
Hänellä tuli Tukholman katuja kävellessä jano, nimittäin olutjano. Niinpä hän poikkesi läheiseen pubiin ja päätti tilata yhden oluen. Mutta sitten tuli miekkoselle tenkkapåå. Mitenkäs ne oikein menee ne ruotsinkielen femiinit ja maskuliinit. Tilatako en öl vai ett öl? Suomalaismies oli nokkela ja tilasi två öl.
Alemmuuden tunnettako, vai mitä lienee, mutta niin se vaan on, että pakkoruotsia emme halua puhua ainakaan Tukholmassa, kun pelkäämme, että meille nauretaan.
Monet sellaisetkin suomalaiset, jotka osaavat pakkoruotsia ihan tyydyttävästi, kätkevät kynttilänsä vakan alle ja vaikenevat. Turhaan sanon minä.
Emmehän me mene Tukholmaan esittämään kielellisiä hienouksia, kunhan tulemme ymmärretyksi.
Eräs suomalaismies ratkaisi pakkoruotsin heikkoutensa näppärästi.
Hänellä tuli Tukholman katuja kävellessä jano, nimittäin olutjano. Niinpä hän poikkesi läheiseen pubiin ja päätti tilata yhden oluen. Mutta sitten tuli miekkoselle tenkkapåå. Mitenkäs ne oikein menee ne ruotsinkielen femiinit ja maskuliinit. Tilatako en öl vai ett öl? Suomalaismies oli nokkela ja tilasi två öl.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Pakkoruotsi tuli vasta peruskoulun aikaan, ei meidän ikäisten ole sitä tarvinnut lukea.
Noin oli. Meidän kouluaikanamme lapsen ollessa 11-12-vuotias tehtiin merkittävä ratkaisu hänen tulevaisuudestaan, nimittäin siitä, tuleeko hänestä herra vai työläinen.
Turistina pärjää Tukholmassa varmasti elekielelläkin, osoittelee kahvikuppia ja sämpylöitä ja näyttää sormilla määrän. Tuskin kenenkään on tarvinnut Tukholmassakaan kuivin suin jäädä , jos ei muista onko se en vai ett, ja två on aina tuplaten parempi. Eiköhän englannillakin pärjää myös Tukholmassa.
Liikemiehet varmasti käyttävät englantia, poliitikoista en ole varma, varsinkaan kun pohjoismaista yhteistyötä tehdään...ja kenen ruotsia silloin puhutaan. Kielioppihan kouluruotsissa opittiin aikoinaan kunnolla , puhumisen laita oli niin ja näin, nykyisinhän koulussa enemmän keskustelutilanteita harjoitellaan. Mutta kun on kielen perusteet hallussa, on helpompi alkaa puhua ja opiskella lisää, vaikka ne artikkelit ja suvut eivät ymmärtämistä haittaakaan. Paremman ja ystävällisemmän palvelun saa, kun vaatimattomallakin sanavarastolla edes jotain sanoo paikallisella kielellä.
Minun kouluruotsini oli vapaaehtoinen, koko oppikoulu oli sitä, joten omalta kohdaltani en tämän paremmin osaa vastata. Minulle koulun kielten opetus antoi kyllä eväät selviytyä noita kieliä puhuvissa maissa ja halun harjoitella lisää. Minusta kielten opiskelu ja puhuminen on ollut aina hauskaa, myös ruotsin.
Vapaaehtopisesti ja motivaatiolla oppii . On todettu että suuri osa monen vuoden pakkoruotsin jälkeen ei osaa eikä halua puhua mitään tuolla kielellä.
Varmasti hyöty olisi parempi kaikkien kannalta, jos vapaaehtosella opiskelulla saisi pienempikin osa hyvän ruotsikielen taidon. Siihen varmaan pyritäänkin, mutta RKP haraa vastaan.
Kun muutin ruotsiin .- Tukholmaan . n 30 vuotta sitten Ei minulla ollut hajuakaan koko Ruotsinkielestä --ja työhön menin Maanantaina kun Kirjauduin sinne .
Minä pärjäsin hyvin ,kävin iltakielikurssia -- ainaki 1 vuosi . Ja nyt pärjään paremmin kun moni nuorena tänne tulleista , naisihmisistä , jotka olivat kotirouvina , eivätkä olleetkaan kiinnostuneita koko kielestä ,. Seurustelivat vaan Suomalaisten kanssa .
Sitten kun heidän lapset oppivat kielen (tosi äkkiä) he olivat auttamassa äitiä kun piti mennä asioimaan ruosinkielellä kauppoihin . Tulkkia ei saanut sillon helpolla -
Isät tekivät tehtaissa ja Rakennuksilla töitä ja he olivatkin haluttua työvoimaa sillon .
Vapaa aikana he viettivät Ruotsin -Suomalaisissa seuroissa .
Mutta kyllä ainakin minä olen pärjännyt kielen kanssa , varsinkin kun nykyään ei täälä ole enään niitä hurjia " Fin jeevliäkään " on enimmäkseen maahanmuuttajia muista maista joilla onkin kielipää jo tullessaan ja Englantia osaavat tai muita sivistyskieliä .
Ei Suomella tai Ruotsilla missään maailmalla pärjää .
En viitsi edes yrittää puhua ruotsia Tukholmassa koska kaikki puhuvat siellä englantia.
Sitäpaitsi ruotsalaisilla on etu kaikessa, koska heidän ei tarvitse opiskella kahta pientä kieltä kuten me suomalaiset.
He lukevat englannin lisäksi joko ranskaa, saksaa tai kiinaa ja menestyvät siten paremmin maailman markkinoilla.
Pärjääkö? Kuuromykkä ambolaalainenkin pärjää!
Minusta pärjäämisen raja kulkee siinä, että pystyy meluisassa ympäristössä keskustelemaan syntyperäisten ruotsalaisten kanssa abstrakteista aiheista.
Siihen saakka se on toimeen tulemista.
Valtaosa peruskoulun käyneistä suomalaisista ei "pärjää" sillä pakkoruotsilla koska he eivät osaa sitä edes auttavasti ja ovat todenneet pärjäävänsä paremmin enkulla koska svedut osaavat sitä erittäin paljon paremmin kuin meikäläiset pakkoruotsalaiset sitä pakkoaan.
Suvun merkitys tulee vastaan taivutuksissa ja silloinkin vain jos sillä on vaikutusta väärtin ymmärretyksi tulemiseen.
Onko siis niin, että meillä pakotetaan peruskoululaiset opiskelemaan kuolevaa ruotsinkieltä.
Kun riikinruotsalaiset haluavat olla englanninkielisiä, niin kenen kanssa me supisuomalaiset sitten kommunikoimme sillä pakkoruotsilla?
Rantaruotsalaistenko kanssa, jotka eivät halua edes lähelleen supisuomalaisia.
Ruotsissa kyllä pärjätään mutta Suomessa ei, koko ikäluokka on valjastettu palvelemaan muutamaa prosenttia. meillä on siis miljoonittain tulkkeja, jos rantaruotsalainen eksyy sairastumaan vaikka Kiteellä. En muuten tunne ainuttakaan suomenruotsalaista joka ei osaisi hyvin suomea.
Taavi Tavallinenko nyt agiteeraa epäsopua kansalaisten keskelle, jotka ovat tulleet nätisti toimeen keskenään!
Mitä Taavi tuolla uskoo voittavansa?
Ei repiminen vaan yhdistäminen, on kansan vahvuutta !
Emme kenenkään kanssa!
Molemmat lapsemme ovat suorittaneet virkamiesruotsin. Asioidessaan svedujen kanssa he käyttävät englantia.
Minun mittapuuni ( paluumuuttaja ) mukaan lapsemme jopa osaavat ruotsia riittävästi.
Toinen hoitaa ilmatieteeseen liittyviä yhteyksiä.
Toinen puuhastelee logistiikan parissa.
Minäkin voin "kiekua" sen verran, että pystyn pettämään muita kuin sveduja pitempäänkin.
Kuka tässä muka kansan yhtenäisyyttä on repimässä, eikö ne ole juuri nuo etuoikeuksien kahmijat, suomenRUOTSALAISET. Nimittävätkin itseään muun maalaisiksi ja koko kansan pitäisi heidän kielellään missä vaan maan kolkassa heitä palvella heidän kielellään. Minäkään en tunne ketään joka ei suomella tulisi toimeen asuttuaan tässämaassa vuosisadat. On jo asennevika jos ei halua suomeksi asioida vaikka ihan hyvin pystyy siihen. Pitäköön kulttuurinsa, käy se ilman kaikkien pakkoruotsia.
Ihan sopuisia vastauksuiakin on, kaikki eivät provosoidu. Vaikka ei tämä avus minusta provokaan ole, ihan aiheellista ihmetellä, niin sitä ihmetellään maailmallakin.
Suomenruotsalaisten petttymys Ruotsissa. Muutama suomensvedututtuni toivat Ruotsissa julki syvän pettymyksensä.
Heitähän pidetään siellä SUOMALAISINA vaikka he puhuvat ruotsia.
Voi, voi ressukoita! Identiteettiongelma?
Agiteerausta on, riitoja kaipaa.
"MTiä tuo kieli on, kun sitä melkein väliin ymmärtää?"
sanovat Tukholmassa suomenruotsalaisten puheesta.
kun asiasta puhutaan, aika noloa tuollainen pakkoruotsittaminen.
"Herraskansaksi itseään luulevan porukan" luulot!
...jos ajan kanssa saisi Suomesta
yksikielisen maan".
Jos tämä toteutuisi niin säästöt olisivat miljardeissa.
Nyt me suomenkieliset maksamme nämä miljardit tästä
niin sanotun "herraskansan" palvelusta.
Tosi pascamaisia tyyppejä, jotka ovat keränneet valtavia omaisuuksia suomalaisia riistämällä TUPAKKAtehtaassaan,
MAKEIStehtaassaan, LIMSAtehtaassaan jne
aiheuttaen kaikella tuolla suomalaisille köyhdytetyille ihmisille myös terveyden menetyksiä.
Niillä rahoilla he nyt korruptoivat hallituksenkin tekemään
taas lisää etuoikeuksia itselleen, kuten tuo törkeän lain kaksikielisistä kunnista heinäkuussa.
∞ ∞ ∞
Suomalsia edelleen vihaavat HURRIT, eli suomenruotsalaiset, ne ovat pascoja, ilkeitä,
mutta Tukholmassa esimerkiksi eglantia puhuessa käy ilmi tosi ystävällinen suhtautuminen suomalaisiin, joiden tietävät aina sotineen heidän puolestaan.
Nytkin Ruotsissa vastasivat, (kun kysyttiin heidän puolustusstrategiastaan) vain yhdellä sanalla: SUOMI.
°°°
Mitäpä jos olisi aikoinaan 1800-luvulla otettu ruotsi pääkieleksi?
Olisi nyt paljon helpompaa. Tuskailtaisiin vain koulujen pakkosuomen kanssa, jota vain vanhukset enää käyttävät.
Kohta 44 vuotta olleena toteaisin kyllä pärjää, samoin Norjassa ja Tanskassa jopa Saksassa ja helppoa englantia osaa kaikki.
Missä päin tahansa Ruotsin maata pärjää "pakkoruotsilla".
Mutta menehän Ranskaan! Siellä ei ymmärretä kouluranskaa. Kansa on muutenkin niin koppavaa ja äärinatiolistista, sisäänlämpiävää ,että olen jopa langennut sanomaan heitä tyhmiksi, vaikka eivät he sitä varsinaisesti olekaan.
Mielestäni fiksu ihminen edes yrittää ymmärtää omaa kieltänsä "väärinkin " äännettynä.
En menisi suoralta kädeltä sanomaan vieraan kislen vältteluä heikoksoi itsetunnoksi.
Taidamme vaan olla liian perfektionisteja. Ovaththan hyvin monet Suomessa vieraikevat turistitkin "hoono ´soomi". Mepä annamme arvoa ihmiselle, joka edes yrittää ja on jonkin verran oppinutkin suomea.
Täysin pötypuhetta, etteivät ruotsalaiset ymmärtäisi meitä. Riippuu tietenkin tapauksesta, jos finsvenskaa puhuva ei aina tule ymmärretyksi, niin hänellä on mahdollisuus käyttää kaikille tuttua elekieltä.
Ruotsalaiset ovat pääsääntöisesto kohteliasta kansaa,
Oluen voi ostaa, ainaKIN Euroopassa selvällä suomen kielellä. Sanoo vaan
En piere1
Ruotsin kielen hyväksikäyttöö ei suinkaan aina ole puhumista. Se on myös kuulemista ja ennen kaikkea se on näkemistä.
.
Kun vaikkapa haluaa ostaa kaupasta kaurahiutaleita, pitää osata valita pakkaus, jonka pinnalla on sana havreflingorl.
Ahvenanmaalla käännettiin kaupassa kahvipaketit suomenkielinen teksti etupuolelle.
Kauhia närkästys ja sättiminen på svenska seurasi.
Ehrnroothien suku törkeitä talousrikollisia!
Taas se nähtiin!
http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2013/08/1793131/hs-ehrnroothin-suku-on-vienyt-miljooniansa-luxemburgiin
Ja tuollaiset patsastelevat isänmaallisina, pah, aikoinaan osallistuivat maaorjuuttamiseen ja kansanmurhaan ja natsien nuoleskeluun, nyt pimittävät valtiolta veroja sen minkä kerkiävät! Jokainen Suomen duunariperhe on isänmaallisempi kuin nuo roistot.
Jos joku ei osaa ruotsia, ei hän opi englantiakaan, eikä hänellä ole niin sanotusti kielipäätä.
Elekielellä pärjätköön, kadehtimatta kielitaitoisia.
TARVITSISI oppia, siinä se ero. Se on ovela keino pitää ylivaltaa pienen vähemmistyön käsissä. Tuota älytöntä väitettä ne ruotsittajatkin hokee, että ruotsi on portti muihin kieliin. Miten ne muualla maailmassa voivat oppia kieliä ilman ruotsia ???
malaisia, ovat aina vihanneet. Yhden suomalaisen ministerinkin ampui svekomaani Töölössä kotiovelleen. Se on vihaa.
mutta Ruotsissa suomalaisia ei vihata. Se on vain täällä tuo viha.
Voiha pärkkele ku ne ei jummarra kuis vi rakastettaa soomenkielisei ja tykkätä isosti. Ei mine osata kirjotta se on
tämä Pernusta mine hälsata.
- No,mutta kuinkas sitten tulevaisuudessa pärjätään Lappeenrannan ja Joensuun kaduilla, jos alkuasukkaat eivät enää hallitse ruotsinkielen alkeitakaan?
- Sie älä saaristolaishurrijuntti ala meit opastammaa, hyvihä tääl on pärjätty ja tullaan pärjäämää !
- Maito - Mjölk
Ettehän te osaa edes ostaa kaksikielistä maitoa, jos osaatte vain toista kieltä.
- Ruottalainen sukurutsaus on aiheuttanut rajoittuneisuutta.
Teikäläisillähän se ongelma on. Ette edes tiedä mikä on kioski ellei siiheen viereen ole kirjoitettu kiosk.