Vastikkeellinen tuki EI KANNATA

Vastikkeellisen sosiaaliturvan kokeilu kävi kalliiksi

Valtion rahoittamassa hankkeessa kunkin henkilön työttömyysturva, asumistuki ja muut etuudet paketoitiin työllistettävän palkaksi. He tekivät kunnallisessa työvoimatalossa ja sen osoittamissa työpaikoissa.

Matala palkka ja askartelun kaltaiset työt eivät parantaneet työttömien elämänlaatua, eikä pysyviä työpaikkoja syntynyt kuin tukitöihin. Kokeilu luonut pysyviä työpaikkoja työvoimatalon ulkopuolelle.

Puhtaasti taloudelliselta kannalta kokeilu on ollut pettymys. Työvoimatalon työpajojen ja palvelujen tuotoista on kertynyt parisataa tuhatta euroa, mikä vastaa yhtä prosenttia kokeilun budjetista. Se ei täytä tuottavan työn kriteeriä.

Samanlaisia ovat kokemukset muistakin tukityöllistämisen malleista!

Jos työttömän työpanokselle ei ole kysyntää, on sitä työvoimapolitiikan keinoilla vaikea luoda.

Kielteisin yllätys tutkijoille oli se, että toimeentulotuen tarve ei vähentynyt kokeilun aikana. Moni työllistetty saa yhä myös asumistukea. Syynä ovat tukitöiden alhainen palkkaus ja työmatkakulut.

Kokemukset ovat kielteisimmät työllistetyillä, joilla oli ennestään laaja työkokemus. Vaatimustasoltaan matala tukityö edistää kaikkein vähiten heidän itsetuntoaan ja asemaansa avoimilla työmarkkinoilla.

Muut vastikkeellisen sosiaaliturvan tavoitteet täyttyivät heikosti. Malli EI SÄÄSTÄ rahaa, vaan päinvastoin, eikä se luo itsensä kannattavia työpaikkoja tai avaa ovia avoimille työmarkkinoille.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194832536735/artikkeli/puheenaihe vastikkeellisen sosiaaliturvan kokeilu kavi kalliiksi.html

Mitä järkeä tälläisessä siis on??!!
18388
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Hyvä kirjoitus.
Itsekin olen ihmetellyt, miten tällä pienellä syrjäseudun kunnalla olisi antaa meille miltei kuuskymppisille tahattomasti työttömille ammattilaisille mitään työtä, missä a) jaksaisimme puuhastella b) motivoituisimme paremmiksi työnhakijoiksi. Jos lakaisemme näitä pikkukylän raitteja hamaan tappiin, luultavasti syrjäydymme ketutukseen potenssiin miljoona.

Perusturva kuuluu kaikille. Kalliimmaksi tulemme kunnalle, jos alamme ryypätä ja rällästää, pimahdamme kiertämään sote-asukkaiksi tai mielenterveysjonoihin. Antaisivat meidän jo olla!
Pienellä peruspäivärahalla eläminen opettaa eniten, silloin elämä on siistiä ja yksinkertaista, terveellistäkin tarkan Martan mukaista takinkääntöä. Luulisi yhteiskunnan huokaisevan helpotuksesta, ettemme enää VAADI juuri mitään. Ja on hyvä muistaa, että pikkupaikkakunnan työttömänkin eurot ylläpitävät kunnan taloutta, ostamme paikallista kun emme pysty liikkumaan yli kunnan rajojen marketteihin.

Äänestä

"Kielteisin yllätys tutkijoille oli se, että toimeentulotuen tarve ei vähentynyt kokeilun aikana. Moni työllistetty saa yhä myös asumistukea. Syynä ovat tukitöiden alhainen palkkaus ja työmatkakulut."

Kyllä onkin suuri yllätys. Ihmiset siis tarvitsivat yhä rahaa elämiseen vaikka käyvätkin työssä. Suomalaista virkamieslogiikkaa parhaimmillaan. ;)

Äänestä

no, no... rauhoitutaanpas nyt kaikki taas... sehän tarkoittaa vain ja ainoastaan niitä jotka ei KOSKAAN ole töitä tehneet vaan sossuluukulta vuokrasta lähtien aina kaljarahoihin asti rahansa hakeneita. NIILLE SE on tehty.

Äänestä

Riskon ja Vartiaisen ja Sipilän puheet tarkoittavat vanhempia ihmisiä, heidät ikänsä töitä tehneet meinataan heittää leijonille..
Kansa äänestää kokoomusta ja Kepua ja saa aikaan orjatyöleirit, jossa 40 vuotta työtä tehneet tapetaan.Kaduilla voi ruveta kytemään, kun katsoo noita Risikkoja isoine palkkoineen ja eläkkeineen, niin viha nouseen.

Äänestä
  • perustuella olevia se tarkoittaa, ei vanhempia, koska vanhemmat on ansiosidonnaisella ja jos vähän jää puuttumaan niin sitten on se kuntien velvollisuus taata se työ siksi aikaa jotta työssäoloehto täyttyy ja saa entisen suuruisen ansiosidonnaisen.

    Äänestä

Ei tällainen vastikkeellinen työvelvoite auta ketään eikä ainakaan kansantaloutta vaan on pelkkää kikkailua.

Yhtä hyvin voisimme ruveta särkemään ikkunoita ja palkata ihmisiä korjaamaan niitä. Työtä kyllä tulisi mutta se ei olisi tuottavaa työtä.. Se olisi ikkunankorjaajille rahansiirtoa yhteisestä kassasta.

Äänestä

Voin alkaa palkalla särkemään ikkunoita. Kenenkäs teistä työssäkäyvän moralistin kotiin tulen ensimmäiseksi?

Muistakaa että tämä kasvattaa kansantaloutta!

Äänestä

säre sä vaan... mää laitatan vakuutuksella sitte tilalle oikee värilasit.

Äänestä

Kaiken kaikkiaan kokeilun jälkeen käy varmaankin niin, että poliitikot tyytyvät ainoastaan määräyksillään varastamaan työttömältä vapaa-aikansa. Eli työtön määrätään käymään jossakin kuittauskeskuksessa näyttämässä naamaansa. Titenkin kulkumahdollisuudet kuittauspaikkaan ovat mahdollisimman vaikeat ja aikaa vievät, että tällä tavalla sitten työtön täyttää velvollisuutensa sosiaaliturvaansa vastaan.

Äänestä

Touhua voisi myös verrata siihen, että laitetaan yksi kaivamaan kuoppa ja toinen täyttämään se.

Äänestä
  • Artkkeli kokonaisuudessaan:

    Ken ei työtä tee, sen ei syömänkän pidä. Ei sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) ehdotustaan sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta vanhan sananlaskun moraalilla perustellut, vaan syrjäytymisen ehkäisyllä. Mutta aina tuo ajatus vilkkuu taustalla aiheen noustessa poliittiseen keskusteluun. Sisältyyhän se jo itse käsitteeseen: taloudellisen turvan vastikkeeksi on annettava jotain.

    Ajatus ei ole uusi. Vastikkeellista sosiaaliturvaa on kokeiltu kainuulaisessa Paltamon kunnassa 2009 alkaen.

    Valtion rahoittamassa hankkeessa kunkin henkilön työttömyysturva, asumistuki ja muut etuudet paketoitiin työllistettävän palkaksi. He tekivät kunnallisessa työvoimata-lossa ja sen osoittamissa työpaikoissa työtä sen mukaan, mitä työehtosopimus tuntipalkaksi kullekin määrää. Yhdelle se oli 4,5 tuntia, toiselle täysi työpäivä. Tavoitteena oli luoda työpaikkoja, ehkäistä syrjäytymistä ja toivon mukaan säästää verovaroja.

    Kokeilu sai alusta asti ristiriitaista palautetta. Kannattajien mukaan työttömät saivat säännölliset tulot, ryhtiä elämään, harjaantumista ammatteihin. Arvostelijoiden mukaan matala palkka ja askartelun kaltaiset työt eivät parantaneet työttömien elämänlaatua, eikä pysyviä työpaikkoja syntynyt kuin tukitöihin.

    Vuoden lopussa päättyvää kokeilua ovat seuranneet Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkijat. Loppuraportit ilmestyvät talvella, mutta joitakin tuloksia tutkijat uskaltavat jo valottaa.

    Puhtaasti taloudelliselta kannalta vajaan neljän tuhannen asukkaan kunnan kokeilu on ollut pettymys.

    Valtion vuosittain sijoittamista vajaasta neljästä miljoonasta eurosta vain puolet on saatu takaisin säästyneinä sosiaalietuuksina. Mallin kustannuksia nostavat ennen kaikkea henkilöstömenot, koska järjestelmä ei toimi ilman palkattua henkilökuntaa.

    Työvoimatalon työpajojen ja palvelujen tuotoista on kertynyt parisataa tuhatta euroa, mikä vastaa yhtä prosenttia kokeilun budjetista. Se ei oikein täytä tuottavan työn kriteeriä.

    Vattin tutkimusryhmän johtaja Kari Hämäläinen toteaa, ettei kokeilu juuri luonut pysyviä työpaikkoja työvoimatalon ulkopuolelle. Samanlaisia ovat kokemukset muistakin tukityöllistämisen malleista.

    Jos työttömän työpanokselle ei ole kysyntää, on sitä työvoimapolitiikan keinoilla vaikea luoda. Se koskee erityisesti pieniä paikkakuntia ja vaikeita aikoja, muttei pelkästään.

    Tukimuodoista parhaiten työpaikkoja on lisännyt kotitalousvähennys. Paltamon mallia taas pidetään Hämäläisen mukaan valtionhallinnossa niin kalliina, että se tuskin yleistyy. Koko Suomeen sovellettuna sen kustannus liikkuisi miljardeissa.

    Kielteisin yllätys tutkijoille oli se, että toimeentulotuen tarve ei vähentynyt Paltamossa kokeilun aikana. Moni työllistetty saa yhä myös asumistukea. Syynä ovat tukitöiden alhainen palkkaus ja työmatkakulut.

    Työllistettyjen kokemukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan sekalaiset.

    Nuoret, joilta on puuttunut työkokemusta, suhtautuvat tukityöhön myönteisimmin. Se on taannut jonkun paikan yhteiskunnassa, ja paremmat tulot kuin työmarkkinatuella. Osa nuorista innostui tukityössä opiskelusta. Vatt pitää tosin mahdollisena, että työvoimatalolla on heihin passivoivakin vaikutus: sieltä ei hevin lähdetä esimerkiksi yrittäjäksi.

    Kokemukset ovat kielteisimmät työllistetyillä, joilla oli ennestään laaja työkokemus. Vaatimustasoltaan matala tukityö edistää kaikkein vähiten heidän itsetuntoaan ja asemaansa avoimilla työmarkkinoilla.

    Paltamon malli vaikuttaa toimivan parhaiten heikosti koulutettujen ja vaikeasti työllistyvien nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Heille räätälöitynä sosiaaliterapiana siinä on ilmeistä mieltä.

    Muut vastikkeellisen sosiaaliturvan tavoitteet täyttyivät Paltamossa heikosti. Malli ei säästä rahaa, vaan päinvastoin, eikä se luo itsensä kannattavia työpaikkoja tai avaa ovia avoimille työmarkkinoille.

    Paltamon kokeilun tulokset hillinnevät suurinta intoa vastikkeelliseen sosiaaliturvaan – ainakaan laajasti sovellettuna.

    Heikki Ikonen

    Kirjoittaja on vapaa toimittaja

    http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194832536735/artikkeli/puheenaihe vastikkeellisen sosiaaliturvan kokeilu kavi kalliiksi.html

    Äänestä

  • 3+15 kirjoitti:

    Artkkeli kokonaisuudessaan:

    Ken ei työtä tee, sen ei syömänkän pidä. Ei sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) ehdotustaan sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta vanhan sananlaskun moraalilla perustellut, vaan syrjäytymisen ehkäisyllä. Mutta aina tuo ajatus vilkkuu taustalla aiheen noustessa poliittiseen keskusteluun. Sisältyyhän se jo itse käsitteeseen: taloudellisen turvan vastikkeeksi on annettava jotain.

    Ajatus ei ole uusi. Vastikkeellista sosiaaliturvaa on kokeiltu kainuulaisessa Paltamon kunnassa 2009 alkaen.

    Valtion rahoittamassa hankkeessa kunkin henkilön työttömyysturva, asumistuki ja muut etuudet paketoitiin työllistettävän palkaksi. He tekivät kunnallisessa työvoimata-lossa ja sen osoittamissa työpaikoissa työtä sen mukaan, mitä työehtosopimus tuntipalkaksi kullekin määrää. Yhdelle se oli 4,5 tuntia, toiselle täysi työpäivä. Tavoitteena oli luoda työpaikkoja, ehkäistä syrjäytymistä ja toivon mukaan säästää verovaroja.

    Kokeilu sai alusta asti ristiriitaista palautetta. Kannattajien mukaan työttömät saivat säännölliset tulot, ryhtiä elämään, harjaantumista ammatteihin. Arvostelijoiden mukaan matala palkka ja askartelun kaltaiset työt eivät parantaneet työttömien elämänlaatua, eikä pysyviä työpaikkoja syntynyt kuin tukitöihin.

    Vuoden lopussa päättyvää kokeilua ovat seuranneet Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkijat. Loppuraportit ilmestyvät talvella, mutta joitakin tuloksia tutkijat uskaltavat jo valottaa.

    Puhtaasti taloudelliselta kannalta vajaan neljän tuhannen asukkaan kunnan kokeilu on ollut pettymys.

    Valtion vuosittain sijoittamista vajaasta neljästä miljoonasta eurosta vain puolet on saatu takaisin säästyneinä sosiaalietuuksina. Mallin kustannuksia nostavat ennen kaikkea henkilöstömenot, koska järjestelmä ei toimi ilman palkattua henkilökuntaa.

    Työvoimatalon työpajojen ja palvelujen tuotoista on kertynyt parisataa tuhatta euroa, mikä vastaa yhtä prosenttia kokeilun budjetista. Se ei oikein täytä tuottavan työn kriteeriä.

    Vattin tutkimusryhmän johtaja Kari Hämäläinen toteaa, ettei kokeilu juuri luonut pysyviä työpaikkoja työvoimatalon ulkopuolelle. Samanlaisia ovat kokemukset muistakin tukityöllistämisen malleista.

    Jos työttömän työpanokselle ei ole kysyntää, on sitä työvoimapolitiikan keinoilla vaikea luoda. Se koskee erityisesti pieniä paikkakuntia ja vaikeita aikoja, muttei pelkästään.

    Tukimuodoista parhaiten työpaikkoja on lisännyt kotitalousvähennys. Paltamon mallia taas pidetään Hämäläisen mukaan valtionhallinnossa niin kalliina, että se tuskin yleistyy. Koko Suomeen sovellettuna sen kustannus liikkuisi miljardeissa.

    Kielteisin yllätys tutkijoille oli se, että toimeentulotuen tarve ei vähentynyt Paltamossa kokeilun aikana. Moni työllistetty saa yhä myös asumistukea. Syynä ovat tukitöiden alhainen palkkaus ja työmatkakulut.

    Työllistettyjen kokemukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan sekalaiset.

    Nuoret, joilta on puuttunut työkokemusta, suhtautuvat tukityöhön myönteisimmin. Se on taannut jonkun paikan yhteiskunnassa, ja paremmat tulot kuin työmarkkinatuella. Osa nuorista innostui tukityössä opiskelusta. Vatt pitää tosin mahdollisena, että työvoimatalolla on heihin passivoivakin vaikutus: sieltä ei hevin lähdetä esimerkiksi yrittäjäksi.

    Kokemukset ovat kielteisimmät työllistetyillä, joilla oli ennestään laaja työkokemus. Vaatimustasoltaan matala tukityö edistää kaikkein vähiten heidän itsetuntoaan ja asemaansa avoimilla työmarkkinoilla.

    Paltamon malli vaikuttaa toimivan parhaiten heikosti koulutettujen ja vaikeasti työllistyvien nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Heille räätälöitynä sosiaaliterapiana siinä on ilmeistä mieltä.

    Muut vastikkeellisen sosiaaliturvan tavoitteet täyttyivät Paltamossa heikosti. Malli ei säästä rahaa, vaan päinvastoin, eikä se luo itsensä kannattavia työpaikkoja tai avaa ovia avoimille työmarkkinoille.

    Paltamon kokeilun tulokset hillinnevät suurinta intoa vastikkeelliseen sosiaaliturvaan – ainakaan laajasti sovellettuna.

    Heikki Ikonen

    Kirjoittaja on vapaa toimittaja

    http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194832536735/artikkeli/puheenaihe vastikkeellisen sosiaaliturvan kokeilu kavi kalliiksi.html

    Kohta Talvivaarassa tehdään työttömiä, mutta Talvivaara perustettiin vain sen takia, että saatiin työpaikkoja.

    Luontoa on paskottu hehtaari / työpaikka (nyt sekin työ loppuu)

    Äänestä

Mul on idea perustetaan tampereen keskustorille halli johon kaikki työtömät kokoontuu klo15.00- kun työläiset pääsee töistä ne voi hakee hallilta sopivan olosen orjan kotiinsa tekeen kodin PIKKU askareita siivoomista koirankusetusta auton pesuu lastenhoitoo haravaointii pyykäystä kuulostaako hyvältä Ei Saatana mut tällästä TÄÄ LOTKO paula risikko periaatessa ehdotaa JOS TÄLLÄ MALLILA EI LUODA LUOKKA YHTEISKUNTAA NIIN MILLÄS SIT

Äänestä

Tätä se on Parpo esittänyt, että kaupan kassoille työttömät pakkaamaan normaalien IHMISTEN ostoksia kasseihin ja Risikko kannustaa. Tutkija Vartiainen ajoi oikealta ohi, jopa kokoomuksen, Vartiainen sanoo, että mitään lisää ei pidä työttömälle maksaa vaan minimitulolla töihin ja viisas Vartiainen sanoi, että työpaikoilla ihmiset pistetään kilpailemaan työpanoksestaan, kun heilläkin on pelko joutua työttömäksi ja orjatöihin, näin saadaan lisää tehokkutta. Vartiainen itse saa yli 8 tonnin /kk palkkaa ja kertoo, että nukkuu päiväunet työpaikallaan työaikana
Meitä on paljon, ikämme töitä tehneitä ja veromme maksaneita ihmisiä ja olemme joutuneet pitkän työuran lopussa työttömäksi, nyt Risikon Kokoomus porukka pistää meidät pelleiksi, opettelemaan työntekoa ja ihmisten pilkan kohteeksi.
Vartiainen, Parpo ja Risikko pitäisi laittaa orjatöihin, heillä on paljon vähemmän työvuosia, kuin meillä jo 40 vuotta töitä tehneillä ja orjauhan alla olevilla, itse aloitin työnteon jo 15 vuotiaana.

Äänestä
  • Minua harvinaissairautta sairastavaa naista on pompotettu nyt 16-vuotta.

    Mitään palkkatöitä en ole saanut, mutta huutoa etten eläkkeelle pääse ja karenssia.

    Kela on suurimman osan pahoinvoinnistani aiheuttanut. Myös työkkäri, terveyskeskuslääkärit ja sairaalan lääkärit ovat mukana tätä ihme kuntoutusta joka ei todellisuudessa ole kuin kuntouttavaantyöhön pakottamista.

    Jokupäivä noilta ihmisiltä loppuu työt ja he muistelevat noloissaan työaikaansa kun oli tämä kuntoutuksen muoto!

    Äänestä

Tässä uudessa työttömien pompotusmallissahan on se järki (=viranomaisen mielestä), että varastetaan työttömän vapaa-aika esim. määräämällä muutaman kerran viikossa työtön käymään jossain leimaamassa korttinsa (=uusimassa työnhakunsa). Tuo on sen verran halpaa hommaa, että kysymyksessä on ainaostaan työttömän vapaa-ajan varastus.

Äänestä

Kyseinen raamatunkohta kuuluu näin:

2Te 3:10
"Jos joku ei tahdo tehdä työtä, älköön hän syökökään."

Periaate soveltuu esim. maanviljelijään joka omistaa maa-alueen ja jolla on "mahdollisuus" istuttaa ruokakasveja ja saada niistä satoa, tai aidon lainvoimaisen työsopimuksen tehnyttä jonka tietysti kuuluukin tehtä hänelle osoitetut työt.

Entä työtön työnhakija joka aktiivisesti hakee töitä ja on valmis ottamaan vastaan hänelle tarjotun järkevän palkkatyön? Edellämainittu raamatunkohta ei sovellu häneen, eihän hän voi tehdä enempää tilanteessaan vaan palkkatyön saanti riippuu työnantajista.

Palkanmaksusta puheen ollen, miten Jumala suhteutuu siihen että jollakulla teetetään työtä mutta palkka jätetään maksamatta?

(Jeremia 22:13) "Voi sitä, joka rakentaa talonsa, mutta ei vanhurskaudella, ja ylähuoneensa, mutta ei oikeuden mukaan, käyttämällä lähimmäistään, joka palvelee ilmaiseksi ja jolle hän ei anna hänen palkkaansa;"

(3. Mooseksen kirja 19:13) "Et saa petollisesti riistää lähimmäistäsi etkä saa ryöstää. Palkkatyöläisen palkan ei pidä jäädä sinulle koko yöksi aamuun saakka."

Ja kissan pitäisi kiitoksella elää, orjan osaa leivättä ?
Erikoista tämä kokoomuksen kurjistava politiikka. Kaikki mulle nyt ja heti, ei kerhon ulkopuolelle centtiäkään.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Tuhlaa rahaa enemmän kirjoitti:

Vastikkeellisen sosiaaliturvan kokeilu kävi kalliiksi

Valtion rahoittamassa hankkeessa kunkin henkilön työttömyysturva, asumistuki ja muut etuudet paketoitiin työllistettävän palkaksi. He tekivät kunnallisessa työvoimatalossa ja sen osoittamissa työpaikoissa.

Matala palkka ja askartelun kaltaiset työt eivät parantaneet työttömien elämänlaatua, eikä pysyviä työpaikkoja syntynyt kuin tukitöihin. Kokeilu luonut pysyviä työpaikkoja työvoimatalon ulkopuolelle.

Puhtaasti taloudelliselta kannalta kokeilu on ollut pettymys. Työvoimatalon työpajojen ja palvelujen tuotoista on kertynyt parisataa tuhatta euroa, mikä vastaa yhtä prosenttia kokeilun budjetista. Se ei täytä tuottavan työn kriteeriä.

Samanlaisia ovat kokemukset muistakin tukityöllistämisen malleista!

Jos työttömän työpanokselle ei ole kysyntää, on sitä työvoimapolitiikan keinoilla vaikea luoda.

Kielteisin yllätys tutkijoille oli se, että toimeentulotuen tarve ei vähentynyt kokeilun aikana. Moni työllistetty saa yhä myös asumistukea. Syynä ovat tukitöiden alhainen palkkaus ja työmatkakulut.

Kokemukset ovat kielteisimmät työllistetyillä, joilla oli ennestään laaja työkokemus. Vaatimustasoltaan matala tukityö edistää kaikkein vähiten heidän itsetuntoaan ja asemaansa avoimilla työmarkkinoilla.

Muut vastikkeellisen sosiaaliturvan tavoitteet täyttyivät heikosti. Malli EI SÄÄSTÄ rahaa, vaan päinvastoin, eikä se luo itsensä kannattavia työpaikkoja tai avaa ovia avoimille työmarkkinoille.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194832536735/artikkeli/puheenaihe vastikkeellisen sosiaaliturvan kokeilu kavi kalliiksi.html

Mitä järkeä tälläisessä siis on??!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu