MITEN PIDÄMME YLLÄ MIELENTERVEYTTÄMME?
Ihmisellä on monia keinoja tietoisesti ja tiedostamattaan säädellä psyykkistä tasapainoaan ja kokea elämänsä mielekkääksi. Ilmiötä nimitetään psyykkiseksi itsesäätelyksi. Sitä tapahtuu koko ajan, mutta sen merkitys korostuu psyykkistä tasapainoa uhkaavissa tilanteissa, kuten stressi-, turhauma- ja ristiriitatilanteissa.
Fyysisiä itsesäätelyn keinoja ovat levon, liikunnan, ravinnon ja päihteiden käyttö. Sosiaalisia keinoja on toisten ihmisten, esim. parisuhteen tai yhteisöllisen toiminnan käyttö omien tarpeiden tyydyttämiseen. Psyykkisiä keinoja on ongelmien työstäminen mielikuvien, ajattelun ja tunteiden avulla, ja ne jaetaan tietoisiin coping-keinoihin ja tiedostamattomampiin defensseihin. Psyykkisten säätelykeinojen avulla ihminen pitää yllä tarkoituksenmukaista henkistä joustavuutta tilanteisiin ja ihmisiin suhtautumisessaan.
Coping- eli hallintakeinot ovat tietoisia pyrkimyksiä selviytyä ahdistavasta tilanteesta. Niitä ovat aktiivinen toiminta tilanteen korjaamiseksi, tunteiden käsittely ja tulkinta sekä omien ajattelutottumusten tai mielialojen tietoinen tarkastelu. Defenssit eli psyykkiset puolustuskeinot ovat pääosin tiedostamattomia, hyvinkin nopeasti uhkaavaksi koetussa tilanteessa laukeavia mekanismeja, joilla ihminen pyrkii suojaamaan itseään liialta ahdistukselta ja säilyttämään toimintakykynsä. Sekä hallinta- että puolustuskeinot ovat kaikille ihmisille välttämättömiä psyykkisen tasapainon ylläpitämiseksi.
Tavallisia psyykkisiä puolustuskeinoja ovat seuraavat:
toisiin turvautuminen riippuvuus
projektio: ulkoistaminen, itsessä tapahtuvien prosessien heijastaminen toisiin
introjektio sisäistäminen, toisissa tapahtuvien prosessien heijastaminen itseen
kohteensiirto: oman ahdistuksen siirtäminen muihin, usein viattomiin
kompensaatio: kohteen korvaaminen toisella
sublimaatio: jalostaminen, yhteisöllisesti hyväksytty kanavoiminen
rationalisointi: selittely, jossittelu
arvon kieltäminen ahdistusta aiheuttavan asian tai ihmisen arvon kieltäminen, mitätöinti
kieltäminen täydellinen tosiasian kieltäminen
torjunta: osittainen asian tai tunteen kieltäminen
regressio: taantuma jo ohitettuun kehitysvaiheeseen
split: lohkominen, mustavalkoajattelu
eristäminen: tunteiden eristäminen ja älyllistäminen
reaktionmuodostus: tunteen kääntäminen vastakkaiseksi
fiksaatio: samaan toimintatapaan takertuminen
kosto
huumori
Ihmisellä on monia keinoja tietoisesti ja tiedostamattaan säädellä psyykkistä tasapainoaan ja kokea elämänsä mielekkääksi. Ilmiötä nimitetään psyykkiseksi itsesäätelyksi. Sitä tapahtuu koko ajan, mutta sen merkitys korostuu psyykkistä tasapainoa uhkaavissa tilanteissa, kuten stressi-, turhauma- ja ristiriitatilanteissa.
Fyysisiä itsesäätelyn keinoja ovat levon, liikunnan, ravinnon ja päihteiden käyttö. Sosiaalisia keinoja on toisten ihmisten, esim. parisuhteen tai yhteisöllisen toiminnan käyttö omien tarpeiden tyydyttämiseen. Psyykkisiä keinoja on ongelmien työstäminen mielikuvien, ajattelun ja tunteiden avulla, ja ne jaetaan tietoisiin coping-keinoihin ja tiedostamattomampiin defensseihin. Psyykkisten säätelykeinojen avulla ihminen pitää yllä tarkoituksenmukaista henkistä joustavuutta tilanteisiin ja ihmisiin suhtautumisessaan.
Coping- eli hallintakeinot ovat tietoisia pyrkimyksiä selviytyä ahdistavasta tilanteesta. Niitä ovat aktiivinen toiminta tilanteen korjaamiseksi, tunteiden käsittely ja tulkinta sekä omien ajattelutottumusten tai mielialojen tietoinen tarkastelu. Defenssit eli psyykkiset puolustuskeinot ovat pääosin tiedostamattomia, hyvinkin nopeasti uhkaavaksi koetussa tilanteessa laukeavia mekanismeja, joilla ihminen pyrkii suojaamaan itseään liialta ahdistukselta ja säilyttämään toimintakykynsä. Sekä hallinta- että puolustuskeinot ovat kaikille ihmisille välttämättömiä psyykkisen tasapainon ylläpitämiseksi.
Tavallisia psyykkisiä puolustuskeinoja ovat seuraavat:
toisiin turvautuminen riippuvuus
projektio: ulkoistaminen, itsessä tapahtuvien prosessien heijastaminen toisiin
introjektio sisäistäminen, toisissa tapahtuvien prosessien heijastaminen itseen
kohteensiirto: oman ahdistuksen siirtäminen muihin, usein viattomiin
kompensaatio: kohteen korvaaminen toisella
sublimaatio: jalostaminen, yhteisöllisesti hyväksytty kanavoiminen
rationalisointi: selittely, jossittelu
arvon kieltäminen ahdistusta aiheuttavan asian tai ihmisen arvon kieltäminen, mitätöinti
kieltäminen täydellinen tosiasian kieltäminen
torjunta: osittainen asian tai tunteen kieltäminen
regressio: taantuma jo ohitettuun kehitysvaiheeseen
split: lohkominen, mustavalkoajattelu
eristäminen: tunteiden eristäminen ja älyllistäminen
reaktionmuodostus: tunteen kääntäminen vastakkaiseksi
fiksaatio: samaan toimintatapaan takertuminen
kosto
huumori
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mene hoitoon!